- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1665-1666

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Makkonen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1665 Makkonen–Maksa 1666

(sisä-m.) tai siitä erikseen rakennettu (ulko-m.)
käymälä. Ulko-m. on sijoitettava tarpeellisen
etäälle asuinrakennuksesta ja siten, että siitä
tulevat likavedet eivät pääse turmelemaan kaivoja
eikä hajut saastuttamaan ilmaa: isompain m:ien
pohja muurataan vedenpitäväksi. M:ia on
säännöllisesti puhdistettava, muuten se voi tulla
monenlaisten taudinsiementen välittäjäksi. Sisä-m.
l. klosetti sijoitetaan asuinrakennukseen (junaan,
laivaan j. n. e.). Se on joko kuiva- tai n. s.
vesiklosetti, W. C. Edellinen varustetaan hyvällä
ilmajohdolla, jotta se ei hajua, sekä puhdistetaan
usein, jälkimäisen puhdistaa putkia myöten
johdettu vesi joka käyttämisen jälkeen. Vesi-m. on
kaikinpuolin käytännöllisin m.-laji, mutta
mahdollinen ainoastaan siellä, missä on vesijohto;
sitäpaitsi W. C. täyttääkseen kaikki
terveydelliset vaatimukset edellyttää kunnollista
viemärilaitosta. Y. K.

Makkonen, Pietari (1785-1851),
kansanrunoilija Kerimäeltä. Alkoi 50 v:n iässä
kirjoitella runoja, joiden tunnusmerkkinä on sujuva
muoto, herkkä luonnontaju ja useimmiten
opettava sisällys. Paraita niistä ovat: „Viinan
töistä", „Ukkosesta" ja „Kerimäen kirkosta"
[K. Grotenfelt, „Kahdeksantoista runoniekkaa".]
V. T.

Makovskij [-ko’f-]. 1. Konstantin M.
(s. 1839), ven. taidemaalari, Moskovan
taideakatemian professori. Maalannut muoto- ja laatukuvia
sekä historiatauluja (esim. „Iivana Julman
kuolema", 1888). — 2. Vladimir M. (s. 1846),
edellisen veli, taidemaalari ja etsaaja, Pietarin
taideakatemian oppilaskoulun johtaja.
Saavuttanut suurta suosiota humoristisilla laatukuvillaan
ja varsinkin katu- ja markkinaelämää esittävillä
kansankuvauksillaan, joiden johdosta hän on
saanut kunnianimen „Venäjän Menzel".

Makraukenidit, sukupuuttoon kuollut ryhmä
Etelä-Ameriikassa tertiäärikaudella eläneitä,
pitkäkaulaisia ja -raajaisia, 3-varpaisia.
suurikokoisia kavioeläimiä. V. A. K-io.

Makrilli (Scomber scomber) on piikkieväisiin
kuuluva, 40-50 cm pitkä, n. kilon painoinen
merikala. Selkäpuoli tumma, siniselle ja vihreälle
hohtava sekä kirjava mustista, aaltoilevista
poikkijuovista, jotka jatkuvat hiukan yli sivuviivan.
Pään ja ruumiin kupeet hopeanvalkeat,
helmiäiselle, keltaiselle ja punaiselle hohtavat, alta
valkea. M. on levinnyt Norjan rannikolta aina
Mustaan-mereen asti, tavataan myös Ameriikan
puolella. Itämeressä se on harvinainen; Suomen
etelärannikolla tavattu muutamia kertoja. On
ahnas petokala, syö kaloja, äyriäisiä, nilviäisiä y. m.
Nousee keväällä ja kesällä suurissa parvissa
rannikoille kutemaan. M. on arvokkaimpia kaloja ja
suurenmoisen pyynnin esineenä Länsi- ja
Etelä-Euroopassa. ks. Kalat, liitekuva
Merikaloja, 7. P. B.

Makrobiotiikka (kreik. makro’s = pitkä, ja
bios = elämä), korkean iän saavuttamistaito.

Makrokefalia (kreik. makro’s = iso, ja kephalē’
= pää), suuripäisyys, joko luonnostaan
tavallista suurempi pää, tai tautiperäisten
muutosten aiheuttama suuripäisyys (vesipää, Hydrocephalus).
Myös keinotekoisesti lapsena
pääkalloa puristamalla (kuten muutamat
raakalaiskansat esim. eräät Ameriikan intiaanit tekevät)
aikaansaatu pääkallon epämuodostuminen.

53. V. Painettu 17/10 13.

Makrokosmos (kreik.), „iso maailma",
maailmankaikkeus, ja sen vastineena
Mikrokosmos, „pikku maailma", s. o. ihminen; näitä
nimityksiä käyttivät varsinkin renesanssiajan
haaveelliset luonnonfilosofit. Ne viittaavat siihen
ajatukseen, että molemmissa „maailmoissa" vallitsee
perustukseltaan samanlainen sisäinen järjestys
(vrt. Kosmos).

Makropodia (kreik. makro’s = iso, ja pūs, gen.
podo’s = jalka), synnynnäinen jalkojen luonnoton
suuruus.

Makropodikalat (Macropodus) ovat
komeanvärisiä, suurieväisiä (erittäinkin on pyrstöevä
hyvin iso) kaloja, joita pidetään akvarioissa
koristuksena niinkuin kultakalaa. M. ovat luultavasti
eräästä kiinalaisesta kalasta valikoiden kehitetyt.
P. B.

Makropsia (kreik. makro’s = iso, ja opsis =
näkö), esineiden liian suurena näkeminen.
Esiintyy etenkin silloin, kun esineen ja silmän
välinen etäisyys käsitetään liian lyhyeksi. Myös
muutamissa silmätaudeissa.

Makroskooppinen (kreik. makro’s = iso, ja
skope’in = nähdä), paljaalle silmälle näkyvä;
vastakohta: mikroskooppinen, vain
mikroskoopin avulla näkyvä.

Makrospori ks. Iso-itiö.

Makrostruktuuri (kreik. makro’s = suuri, ja
struktuuri, rakenne), geol., rakenne, joka on
havaittavissa ilman mikroskoopin apua;
vastakohta: mikrostruktuuri.

Makrosystemia, punaisten verisolujen tavaton
suurentuminen. Tavataan muutamissa
veritaudeissa (vähäverisyys, anemia).

Maksa (hepar) on suurin ruuansulatuskanavan
rauhasista. Se syntyy suolesta tämän
ventraalipuolella pitkittäisenä vakona; se on kaksi- tai
useampiliuskainen, tumnian-sinipunaisenruskea
tai ruskea elin. M:ssa syntynyt sappineste
kokoontuu sappitiehyiin (ductus hepatici) ja
näistä joko pohjukaissuoleen avautuvaan
yhteiseen maksatiehyeen (ductus choledochus
communis)
tai erityiseen laajennukseen,
sappirakkoon (cystis l. vesica fellea). Sappirakko
on lyhyemmän tai pitemmän tiehyen (ductus
cysticus)
kautta maksatiehyen yhteydessä. M:aan
tulee sitä ravitseva valtimoveri sisälmysvaltimosta
haaroittuvaa maksavaltimoa (arteria
hepatica)
pitkin, mutta suurin osa tulee kuitenkin
suolistosta suurta porttilaskimoa (vena
portæ)
myöten, joka m:ssa hajaantuu
hiussuoniverkoksi ja täältä kokoontuu maksalaskimoon
(vena hepatica). M:aan tulevat ja siitä
vievät laskimot sekä sen hiussuoniverkosto
muodostavat yhdessä n. s.
porttilaskimosysteemin, joka jo suikulaisella esiintyy pussimaisen
m:n yhteydessä. Sitä kohtaa m:ssa, missä
porttilaskimo ja maksatiehyt siihen avautuvat,
nimitetään maksaportiksi (porta hepatis). M. on
kaikilla selkärankaisilla; selkärangattomilla (esim.
nilviäisillä, äyriäisillä ja hyönteisillä)
tämänniminen elin vastaa luultavasti selkärankaisten m:aa
ja haimaa toiminnaltaan. Ihmisellä m. sijaitsee
vatsaontelon ylä- ja oikealla puolen, rajoittuen
ylhäällä palleaan, alhaalla mahalaukkuun,
poikittaiseen lynkkysuoleen ja oikeaan munuaiseen. Se
jakautuu kahteen päälohkoon: oikeaan ja
vasempaan, joista ensinmainitussa vielä erotetaan kaksi
pientä lohkoa n. s. neliölohko ja häntäloliko.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0895.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free