- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1667-1668

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Makkonen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1667

Maksalaskimo—Maksataudit

1668

M. jakautuu sitäpaitsi pieniiu, mikroskooppisiin
liuskoihin, joissa maksasolut sijaitsevat
säteittäisesti keskustasta syrjillepäin järjestyneinä.
M.-liuskojen välissä kulkevat m:aan tulevien
verisuonien haarat sekä sappitiehyet.
Liuskojenväli-set verisuonet lähettävät haarojaan liuskan
sisään, jossa ne ensin haarautuvat
hiussuoniver-koksi ja yhtyvät uudelleen liuskan keskusta
pitkin kulkevaksi keskilaskimoksi; näistä veri
laskee alempaan onttolaskimoon vieviin
m.-laskimoihin, joita ihmisellä on kolme. M. toimii paitsi
sappinesteen synnyttäjänä myös virtsa-aineen
muodostajana hiilihaposta ja ammoniakista.
Virtsa-aine joutuu m:sta vereen ja siten
munuaisiin, jossa se verestä erottuu. Runsas sokeri- ja
tärkkelysravinto synnyttää m:ssa erästä
hiilihydraattia. glykogeenia, joka siitä kuitenkin
paastotessa häviää. M. toimii siis myöskin
vara-ravintosäiliönä. Sikiöllä valmistuu m:ssa
punaisia verisoluja. Sikiön m. onkin suhteellisesti
paljon suurempi kuin täysikasvuisen, jolla etenkin
vasen maksalohko on huomattavasti surkastunut.

P. Tt. é Y. K.

Maksalaskimo ks. Maksa ja
Verisuonet.

Maksamaa (ruots. Maksmo). 1. Kunta,
Vaasan 1., Lapuan kihlak.,
Vövrin-Oravaisten-Maksamaan nimismiesp.; kirkolle maanteitse
Vaasan kaupungista 54 km (talviteitse 36 km);
Tot-tesundin laivalaiturilta 2 km. Pinta-ala 88,s km2,
josta viljeltyä maata (1910) 1,517 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 682 ha). Manttaalimäärä
14 ’/j, talonsavuja 107, torpansavuja 61 ja muita
savuja 109 (1907). 2,072 as. (1912), joista 20
suo-menk.; 319 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 206 (1901). 170
hevosta, 692 nautaa (1910). — Kansakouluja
11913) 4 (ruotsink.). Kunnanlääkäri yhteinen
Vöy-rin ja Oravaisten kanssa. —Teollisuuslaitoksia:
ölingin meijeri. — Vanhoja kartanoita:
Totte-sund (everstinvirkatalo). — 2. Seurakunta,
konsistorillinen, Turun arkkihiippak.,
Pietarsaaren rovastik.; Vöyriin kuulunut
rukoushuonekunta, jossa emäseurakunnan pitäjänapulainen
asui v:sta 1706 alkaen, muodostettiin kappeliksi
1775, määrättiin eroamaan omaksi klirakunnaksi
sen. päät. 25 p:ltä marrask. 1872 (ensimäinen
vakinainen khra v:sta 1889). Kirkko puinen, rak.
1824. L. Il-nen.

Maksamadot (DistomumJ ovat loisina eläviä
imumatoja. (ks. myös I m u m a d o t.)
Esimerkkinä mainittakoon maksamato (I).
hepati-cum), pahan maineen saanut siitä vahingosta, jonka
se aikaansaa useissa niissä maissa (Englannissa,
Ranskassa, Etelä-Ameriikassa y. m.), missä
lampaanhoitoa elinkeinona harjoitetaan. Tämä 20-30
mm pitkä, leht mäinen mato elää lampaan (myös
lehmän, joskus ihmisenkin) maksan sappitiehyissä
ja synnyttää siellä erinomaisen lukuisia pieniä
munia, jotka sapen kera saapuvat suoleen ja
sieltä ulostuksissa pois. Hyvin tärkeä sisäloisena
elävä laji on egyptiläinen verimato
(D. hæmatobium). Se on yksineuvoinen, 12-20 mm
pitkä, kapea imumato, jonka urokset ja
naarakset elävät parittain ihmisen
porttilaski-mcissa ja virtsarakon laskimoissa. Aikaansaaden
pahoja tulehduksia madon munat työntyvät
virtsarakon seinän läpi itse rakkoon ja sieltä
ulos. Vedessä kehittyy munista värekarvainen

jolla lehdet tavallista muotoa, joskin paksut ja
kukat valkeat t. punertavat, ja keltakukkainen
katkera m. (S. acre), jonka lyhyet paksut
lehdet tiheässä, toisiaan peittäen. I. V-s.

Maksasammalet eroavat lehtisammalista siinä,
että ovat selkävatsaisia. joko lehdillä ja varrella
varustettuja tai hyvin usein sekovarrellisiksi
muuttuneita. Itiöpesäkkeessä harvoin
keskipat-sasta, melkein aina joustimia. ks. Sammalet.

Maksasirroosi ks. Maksataudit.

Maksataudit ovat useimmiten suoranaisessa
yhteydessä muissa ruumiinelimissä olevain
tauti-peräisten muutosten kanssa. 1)
Maksakalvon-tulehdus (perihepatitis) esiintyy yleisen
vatsakalvontulehduksen yhteydessä ja aiheuttaa
maksan kutistumisen sekä jalkojen vesipöhön ja
vesi-vatsan. 2) Verentungos maksassa, joka
riippuu samaan aikaan esiintyvistä
verenkiertohäiriöistä (sydän- ja keuhkovioissa), johtaa
maksan turpoamiseen sekä epämääräisiin kipuihin
maksan seudussa. Osa maksasoluista rasvoittuu
sairaloisesti, josta johtuu maksan kirjava,
muskottia muistuttava väri (muskottimaksa). 3)
M a k s a-a jos (abscessus hepatis) ja märkivä
maksatulehdus (hepatitis suppurativa) syn-

toukka. Sen myöhemmät kehitysvaiheet lienevät
vielä tuntemattomat, mutta luultava on, että
tartunta tapahtuu nauttiessa Niilin vettä
siivilöi-mättömänä tai uimalla siinä. K. M. L.

Maksamatotauti, eläinl., on varsinkin
lampaille kiusallinen tauti, jonka aiheuttaa niiden
maksaan tunkeutuneet maksamadot (Distomum).
Ne saavat aikaan eläimen laihtumisen,
limakalvot käyvät vaaleiksi ja villa kuivaksi ja helposti
varisevaksi. Taudin vastustamiseksi on lampaille
annettava voimakkaampaa ravintoa ja kesällä
vältettävä vesiperäisiä laitumia. Kp.

Maksan rasvoittuminen ks. M a k s a t a
.u-d i t.

Maksantulehdus ks. Maksataudit.

Maksapisama (cliloasma) on tavallisuudesta
poikkeava ihon pigmentteeraus, joka johtaa
ruskeiden epäsäännöllisten pilkkujen
muodostumiseen. Näitä tavataan pääasiallisesti kasvoissa,
useimmiten raskailla vaimoilla (chl. uterinum).

Maksaruohot (Sedum), heimoon Crassulaceæ
(ks. t.) kuuluva kasvisuku. Matalia mehevä- ja
paksulehtisiä kalliokasveja.
kasvistomme tyypillisimpiä
kuivakkomuotoja. Kukka
5-lukuinen, 2 hedekiehkuraa:
hedelmänä 5 tuppiloa.
Yleisimmät lajit:
leveälehtinen m. (8. telephium),

Leveälehtinen
maksaruoho.

Katkera maksaruoho

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0896.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free