- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1671-1672

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maksavaltimo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1671

Maksimi—Maksim ilian

1672

suosittivat munkit vanhuksen sijasta oppinutta
M. G:ia, vaikkakaan tämä ei osannut venäjän
kieltä. Moskovassa M. G. toimittikin selityksillä
varustetun psalttarinkäännöksen ja pyysi työnsä
päätettyään päästä takaisin Athos-luostariin,
mutta häntä pidätettiin väkisin Moskovassa. Täällä
hän jatkoi kirkollisten kirjain tarkastusta, mutta
lausui myöskin rohkeasti julki mielipiteensä
Venäjän kirkonmiesten raakuudesta ja
tietämättömyydestä. Tämä herätti sekä metropoliitassa että
suurimmassa osassa papistoa sellaisen vihan M.
G:ia vastaan, että hänet 1525 tuomittiin
raskaaseen vankeuteen Volokolamskin luostariin. Täältä
hän 1531 tuotiin uudestaan tuomittavaksi
harhaopeistaan ja lähetettiin Otrotsin luostariin. M.
G:n vapautusta pyysivät kyllä Athoksen munkit
sekä Antiokian ja Konstantinopolin patriarkat,
mutta mikään ei auttanut: Moskovan hallitus ja
papisto pelkäsi M. G:n paljastuksia ulkomailla.
V. 1553 hän siirrettiin Troitskijn luostariin. M. G.
oli korkeamman sivistyksen marttyyri
moskovalaisessa Venäjässä. Hänen teoksensa julkaisi
1859-62 Kasaanin hengellinen akatemia.

J. J. M.

Maksimi (lat. maximum = suurin), korkein
määrä, korkein aste; usein myös = ilmanpaine-m.
1. barometri-m.,- tästä ks. Ilmanpaine ja
Ilmapuntari; — vastakohtana minimi
(lat. minimum = pienin). — Reaalisen
muuttujan æ:n funktsionilla f (x) sanotaan olevan
maksimiarvo 1. lyhyesti maksimi f (x„), jos
a-:n, erikoisarvoa x„:aa vastaava funktsionin
arvo f(xJ on suurin, minkä funktsioni saa x:n
jatkuvasti kasvaessa x0—(5:sta ®„+(5:aan ((5 on
positiivinen luku, joka voidaan tehdä kuinka
pieneksi tahansa). f(x0) on taas minimiarvo 1.
minimi, jos se on pienin arvo, minkä f(x) saa
o;:u kasvaessa x0—(5:sta a:0+ö:aan. M:a ja
minimiä sanotaan myös yhteisellä nimellä
ääriarvoiksi. Esittämällä funktsionia
graafilli-sesti viivalla m. esiintyy ylöspäin kääntyvän
mutkan huipussa ja minimi alaspäin
kääntyvän mutkan pohjassa (ks. Graafillinen
esittäminen; minimi on kuvassa 14
kohdalla). M:n ja minimin määrityksestä ja
niiden graafillisesta esittämisestä huomaa helposti,
että funktsionilla voi olla: 1 :ksi) ei yhtään
ääriarvoa, 2:ksi) yksi ääriarvo jompaa kumpaa
lajia, 3:ksi) yksi ääriarvo tai useampia
ääriarvoja kumpaakin lajia. — Yksinkertaisella
esimerkillä voidaan näyttää, kuinka funktsionin m.
tai minimi on etsittävä alkeismatematiikan avulla.
Ratkaistaan probleemi: ,.suorakaiteen piiri on
määrättyä pituutta p; minkä muotoinen
suorakaide on oleva, että sen pinta-ala olisi mitä
suurin?" Merkitään pinta-alaa i/:llä ja yhtä
sivua a?:llä, silloin on y = x(^—x). Ekvatsioni
ratkaistaan a::ään nähden; saadaan x = ^ràlV — — y.

4

®:n arvot ovat reaaliset vain silloin, kun
juuren alla oleva lauseke ei ole negatiivinen, siis

i; voi korkeintaan olla = —, 1. sellainen että

3 4

juuren alinen lauseke = 0 si:s on x=—.

J 4

Toinen sivu f——x) on niinikään = —. Suora-

kaide on oleva neliö. — M:t ja minimit
määrätään mukavasti korkeamman analyysin avulla.

Ne muuttujan x:n arvot, jotka tekevät f(x) m:ksi
tai minimiksi, saadaan näet tekemällä funktsionin
ensimäinen derivaatta f’(x) = 0 ja ratkaisemalla
tämä ekvatsioni. Jos f(x) ja f’(x) ovat jatkuvat
arvon avn ympäristössä ja f’(x) = 0 sekä toinen
derivaatta f"(x) on olemassa, niin f(x):l\ä on a;0:ssa
m., jos f"(x) < 0. mutta minimi, jos f"(x) > 0.
Tapaus f"fx) = 0 vaatii erikoistutkimusta. —
Funktsionien m:eja ja minimejä ovat ennen
dif-ferentsiaalilaskennon keksintöä tutkineet m. m.
Apollonius ja Fermat, sittemmin Euler, Lagrange
y. m. U. 8:n.

Maksimilian, B a i e r i n ruhtinaita.

1. M. I (1573-1651), hali. v:sta 1598, Baierin
herttua ja v:sta 1623 vaaliruhtinas, herttua
Vilhelm V:n poika, jesuiittain kasvattama ja kiivas
katolilainen, oli nuoruudestaan saakka läheisessä
ystävyydensuhteessa sukulaiseensa, sittemmin
keisari Ferdinand II:een. M. hallitsi kelvollisesti,
paransi hallinnon ja oikeudenkäytön sekä
raha-ja sotalaitoksen. — Anasti valtiokiroukseen
julistetun Donamvörtliin kaupungin 1607, ja kun
protestantit osaksi sen johdosta olivat
perustaneet unionin 1608. muodostettiin M:n aloitteesta
n. s. katolinen liiga, jonka johtajaksi hän tuli.
Hän avusti Ferdinandin pääsyä keisariksi,
toimitti Böömin sodassa hänelle liigan puolesta
tehokasta apua ja otti osaa Valkean vuoren
tappeluun. Sai 1623 Ylä-Pfalzin sekä vaaliruhtinaan
arvon, jotka riistettiin Fredrik V:ltä. M.
myötävaikutti sittemmin restitutsioniediktin
julkaisuun. Kun kuitenkin Ferdinand II Wallensteinin
ja hänen sotajoukkonsa avulla pyrki täydelliseen
itsevaltiuteen, vastusti M. tätä ja aikaansai
Regensburgin vaaliruhtinaanpäivillä 1630
Wallensteinin erottamisen, joka siitä syystä tuli
hänen vihamiehekseen. M. teki liiton Ranskan
kanssa 1631. Kustaa Aadolfin menestys pakotti
kuitenkin M:n jälleen lähestymään keisaria.
Lechin taistelun jälkeen 1632 Ruotsin kuningas
valloitti Baierin, josta M. pakeni; vasta
Nörd-lingenin taistelun jälkeen hän menestyksellä
saattoi ottaa osaa sotaan. Kun M. sodan
loppuaikoina rikkoi sen välirauhan Ruotsin kanssa,
jonka Ranska oli hänelle hankkinut, oli siitä
seurauksena, että ruotsalaiset ja ranskalaiset
jälleen hyökkäsivät Baieriin. Sodan hävityksiä
M. koetti viimeisinä vuosinaan voimainsa takaa
korjata. [Stieve, „Kurfiirst M. I von Bayern".]

2. M. II Emanuel (1662-1726), hali. v:sta
1679, vaaliruhtinas, edellisen pojanpoika,
vaaliruhtinas Ferdinand Marian poika ja seuraaja.
Myötävaikutti Wienin pelastamiseen
turkkilaisten piirityksestä 1683, soti senjälkeen
Unkarissa heitä vastaan. Johti Itävallan
Reinin-armeiaa Pfalzin sodassa, v:sta 1691 Espanjan
käskynhaltijana Alankomaissa. Hänen poikansa
Joosef Ferdinand (keisari Leopold I:n tyttären
poika) oli määrätty Kaarle II :n jälkeen
Espanjan monarkian perijäksi, mutta prinssin kuolema
1699 teki tämän tuuman tyhjäksi. Espanjan
perimyssodassa (v:sta 1701) M. yhdessä veljensä,
Kölnin vaaliruhtinaan Joosef Klemensin kanssa
avusti Ranskaa, toivoen sen avulla voittavansa
kuninkaan- ja mahdollisesti keisarinkruunun.
Höchstädtin tappion jälkeen 1704 hänen
kuitenkin täytyi jättää maansa ja hänet julistettiin
kuten veljensäkin valtionkiroukseen; vasta
rauhanteossa 1714 M. sai maansa takaisin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0898.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free