- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1673-1674

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maksimilian ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1673

Maksimilian

1674

3. M. III Joosef (1727-77), hali. v:sta 1745,
vaaliruhtinas, keisari Kaarle VII: n poika ja
seuraaja, edellisen pojanpoika. Teki 1745
Fiis-senin rauhan Itävallan kanssa, jossa hän sai
isänsä menettämän Baierin takaisin luopuen sen
sijaan Itävallan perintömaiden vaatimuksesta.
Paransi oikeudenhoidon ja opetuslaitoksen, edisti
maanviljelystä, tieteitä ja taiteita; perusti
Münchenin tiedeakatemian 1759. Häneen sammui
Wittelsbach-suvun nuorempi päähaara; hänen
seuraajansa oli Pfalzin vaaliruhtinas Kaarle
Teo-dor, Wittelsbach-suvun Sulzbach-haaraa.

4. M. I Joosef (1756-1825), Baierin
ensimäinen kuningas, Zweibrücken-Birkenfeldin
pfalz-kreivi Fredrikin poika, hallitsi siinä maassa v:sta
1795 ja v:sta 1799 vaaliruhtinaana Baierissa.
jossa hän seurasi sukulaistansa, vaaliruhtinas
Kaarle Teodoria. M. liittyi ulkopolitiikassaan
Napoleoniin v:sta 1801 (m. m. naittamalla
tyttärensä Eugene de Beauharnais’lle), sai 1803, 1805
ja 1809 lisäalueita sekä Pressburgin rauhanteossa
1805 kuninkaan arvon, tullen siten Reinin
liittokunnan mahtavimmaksi ruhtinaaksi. V. 1813 hän
kuitenkin yhtyi Napoleonia vastaan
liittoutuneisiin valtoihin. — Pitkän aikaa tarmokas
ministeri Montgelas johti hallintoa toimeenpannet
uudistuksia ..valistuneen yksinvallan" hengessä;
elinkeinot ja oikeuslaitos parannettiin:
tasaisempi verotus toimeenpantiin, monta luostaria
peruutettiin. Yhdistääkseen lähemmin Baierin
eri osat toisiinsa M. julkaisi valtiosäännön 1818.
Perusti Münchenin taideakatemian 1808.

5. M. II Joosef (1811-64), kuningas,
edellisen pojanpoika, kuningas Ludvik I:n poika ja
seuraaja, pääsi valtaistuimelle 1848 isänsä
luopuessa kruunusta. Noudatti pääasiassa
vapaamielistä hallitussuuntaa, mutta vastusti Preussin
johdolla toimeenpantavaa Saksan yhteyttä;
tahtoi aikaansaada pienempien Saksan valtioiden
lähempää liittoa (Baieri etunenässä) molempain
suurvaltojen, Itävallan ja Preussin rinnalla (n. s.
triaspolitiikka). Suosi ja kutsui luokseen eteviä
tiedemiehiä ja runoilijoita; perusti m. m.
teknillisen ja historiallisen komissionin Münchenin
tiedeakatemiaan. G. R.

Maksimilian Ferdinand Joosef
(1832-67), hali. v:sta 1864, Itävallan arkkiherttua ja
Meksikon keisari, arkkiherttua Frans
Kaarlen poika, keisari Frans Josef I:n veli.
Meri-asiain johtajana hän puuhasi Itävallan
laivaston parantamista. Vv. 1857-59
lombardilais-venetsialaisen kuningaskunnan
kenraalikuvernöörinä; eleli sitten jonkun ajan huvilinnassaan
Miramarissa harjoittaen tieteitä ja taiteita.
Sittenkuin Napoleon III oli lähettänyt sotajoukon
Meksikkoon, jonka hän aikoi muodostaa Ranskan
vasallivaltioksi, taivutti hän M:n ottamaan
vastaan Meksikon keisarikruunun. M. saapui uuteen
valtakuntaansa 1864, aikoen hallita sitä
vapaamielisessä hengessä. M. tarkoitti parasta, hän
oli jalo ja omaa voittoaan pyytiimätön, mutta
hän ei kyennyt vallitsemaan puolueita, ja häntä
vastustivat tasavaltalaiset Juarezin johdolla.
Kuitenkin pantiin hänen aikanaan useita uudistuksia
alkuun kulkuneuvoihin, opetuslaitokseen y. m.
nähden. — Napoleon ei M:ia tukenut, vaan ajoi
omia tarkoitusperiään ja jätti hänet vihdoin
pulaan kutsumalla pois Bazainen johtaman
sotavoimansa. M. aikoi luopua kruunusta, mutta

päätti sittenkin puolisonsa vaikutuksesta jäädä
Meksikkoon. Taistelussa tasavaltalaisia vastaan
hän joutui tappiolle sekä vihdoin vangiksi
Quere-tarossa; hänet tuomittiin kuolemaan sekä
surmattiin ampumalla toukok. 1867. — M. julkaisi
mietelmiä; hänen kuoltuaan ilmestyi teos ,.Aus
meinem Leben" y. m. — Hänen puolisonsa
Charlotta. Belgian kuninkaan Leopold I:n tytär, tuli
mielipuoleksi. [Schmit v. Tavera, „Geschichte der
Regierung des Kaisers M. I"; Vlasio,
„Maxi-miliano intimo".] G. R.

Maksimilian, s a k s.-r o o m a 1 a i s i a
keisareita :

1. M- I (1459-1519). hali. v:sta 1493: keisari
Fredrik ITT:n poika ja seuraaja, sai hyvän
kasvatuksen sekä tieteissä ja taiteissa että
ruumiin-harjoituksissa; nai Kaarle Rohkean tyttären
Marian 1477, joten hän peri Burgundin maat:
näistä hän sai lopullisesti pitää Alankomaat.
Ar-tois’n ja Franclie Comté’n Seulis’n rauhassa 1493,
jota vastoin Ranskalle jäivät Burgundin
herttua-kunta ja Picardie; karkoitti Matias Corvinuksen
kuoltua unkarilaiset Wienistä 1490 ja soti
turkkilaisia vastaan. Pääsi isänsä kuoltua
keisarinistuimelle ja yhdisti kjikki llahsburg-suvun
maat, saatuaan myös Tirolin 1490. Tämän jälkeen
M. alkoi puuhata Italian alueiden hankkimista,
joutuen siten taas ristiriitaan Ranskan kanssa.
Saadakseen Saksan ruhtinailta apua hän suostui
heidän vaatimaansa valtakunnan hallitusmuodon
uudistamiseen. Wormsin valtiopäivillä 1495
säädettiin ikuinen valtakunnan rauha ja perustettiin
valtiokamarioikeus niminen ylin tuomioistuin:
Augsburgin valtiopäivillä 1500 M:n täytyi
suostua hänen omaa valtaansa rajoittavan, ruhtinaita
ja kaupunkeja edustavan valtakunnanhallituksen
asettamiseen, joka kuitenkin pian hajosi. Kun M.
ei saanut yrityksiinsä riittävää apua, alkoi hän
vastustaa hallitusmuodon reformia. — Sota
sveitsiläisiä vastaan päättyi Baselin rauhaan 1499,
jossa he pääsivät todellisuudessa, vaikkeivät
nimellisesti, itsenäisiksi. Ranskaa vastaan M :11a ei
myöskään ollut menestystä. M. yhtyi myös
Camb-rain liittoon Venetsiaa vastaan 1508 ja 1512 n. s.
Pyhään liigaan Ranskaa vastaan, voittamatta
mitään etua. — M:n loppuaikana kasvoi hänen
harrastamansa Habsburg-suvun mahtavuus suuresti,
kun hänen pojanpojistaan Kaarle nousi
Espanjan valtaistuimelle ja Ferdinand kihlasi Unkarin
ja Böömin perijättären. — Omissa
perintömais-saan M. pani toimeen paremman hallinnon ja hän
kehitti myös sotalaitosta. — M. oli vilkas,
toimelias ja urotöihin halukas (..viimeinen ritari");
hänellä oli monipuolisia harrastuksia ja
varsinkin hän suosi humanistista sivistystä, avustaen
kirjailijoita ja taiteilijoita (Düreriä y. m.),
etupäässä itsensä ja sukunsa ylistämisen
tarkoituksessa; hän toimitti ainekset omaa elämäänsä
ver-tauksellisesti esittäviin teoksiin („Teuerdank".
„Weisskunig"), jotka varustettiin piirustuksilla.
— Vaikka M. oi kin kansan suosima, ei hän
Saksan hallitsijana täyttänyt herättämiänsä toiveita,
johon oli syynä osaksi vastaiset olot, osaksi
sitkeyden ja johdonmukaisuuden puute hänessä
itsessään sekä hänen harrastustensa hajanaisuus.
[Ulmann, ..Kaiser M. I".]

2. M. II (1527-76), hali. v:sta 1564, keisari
Ferdinand I:n poika ja seuraaja, edellisen pojanpojan
poika, kasvatettiin setänsä keisari Kaarle V:n

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0899.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free