- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1679-1680

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Makukeräset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1679

Målaga—Malaijilainen rotu

1680

vara ole häneltä kadonnut varkauden kautta ja
sitten uudestaan myyty. Joka vilpillisessä
mielessä on ottanut haltijasitoumuksen vastaan, ei
ole oikeutettu saamaan velalliselta maksua, kuten
on laita vilpittömässä mielessä toimineeseen
velkojaan nähden. A. Ch.

Malaga. 1. Provinssi Etelä-Espanjassa,
Andalusian maakunnassa; 7,389 km2, 504,685 as. (191U).
Pääelinkeinona on maanviljelys, viiniä, rypäleitä,
rusinoita, etelänhedelmiä y. m. viedään ulos.
-2. Edellämainitun provinssin pääkaupunki,
Välimeren rannalla, M.-lahden perukkaan laskevan
Guadalmedina-joen suussa; 133,045 as. (1910).
M:n asema on hyvin kaunis, viinitarhojen
peittämän kummun juurella, jonka huipulla kohoaa
1200-luvulla rak. maurilaislinna Gibralfaro. M:aa
on Ympäristönsä ja suopean ilmastonsa (v:n
keskilämpö + 19.s° C. talven + 13° C. kesän + 27° C)
sekä kirkkaan taivaansa (v:ssa 39 sadepäivää,
sataa 400 mm) takia verrattu Napoliin. —
Kadut M:n sisäosissa ovat kaidat, mutkikkaat;
huomattavia rakennuksia on vähän: tuomiokirkko
(rak. 1538-1719), muutamia maurilaisten
rakennusten, Atarazanasin (arsenaalin), Alcazaban
(sitadellin) y. m. raunioita. M:ssa on
pappis-ja opettajaseminaari, purjehduskoulu, 4 teatteria,
härkätaistelukenttä (11.000 katsojalle);
piispanistuin. Rautatie sisämaahan ja haararata
rannikolle itään. M. on Espanjan tärkeimpiä
kauppakaupunkeja; viedään lyijyä, viiniä, oliiviöljyä,
tuoreita ja kuivattuja hedelmiä, hattuja v. m.,
tuodaan kivihiiltä, kalaa, viljaa, rautaa ja
terästä, koneita y. m. M:n madaltuneessa,
nyttemmin ruoppauksilla ja aallonmurtajilla
parannellussa satamassa selvitettiin 1909 3,s milj. netto
rek.-ton.. josta 1,8 milj. ton. ulkomaisessa
liikenteessä. Suomeen M:sta tuodaan yllämainitulta
tuotteita; Suomen höyrylaiva-o.-y:n alukset
käyvät M:n satamassa. — M:n teollisuus on viime
aikoina melkolailla kehittynyt; sitä edustavat
puuvillakehräämöt, rautavalimot, kone-,
savi-tavara-, etikka-, väkiviina-, sokeri-, nahka- ja
kemialliset tehtaat. — M., alkuaan
foinikialaisten perustama, on Strabonin ja Ptolemaioksen
Malaka ja Pliniuksen Malaca foederatorum.
Ves-pasianus teki siitä municipiumin, länsigootit
piispanistuimen. Guadaleten taistelun jälkeen
(714) M. joutui arabialaisten käsiin, kuului
sitten Cordoban kalifikuntaan ja oli jonkun aikaa
itsenäisen valtakunnan pääkaupunkina.
Ferdinand ja Isabella valloittivat M:n 1487 pitkän
piirityksen jälkeen. E. E. K.

Malagassit ks. Madagaskar.

Malaga-viinit iv». Malaga ja
Espanjalaiset viinit.

Malaijilainen niemimaa ks. Malakka 1.

Malaijilainen rotu (1. m a 1 a i j i 1 a i s e t)
rajoitetummassa merkityksessä käsittää Itä-Intian
saariston, Filippiinien, Formosan, Malakka-niemen
ja muutamien Taka-Intian seutujen kansat (n.
40-50 milj. henkeä); usein siihen myös luetaan
Madagaskarin asukkaat. Pääryhmät ovat:
varsinaiset m a 1 a i j i t Malakka-niemellä (heille
läheistä sukua ovat Sumatrassa asuvat atsinilaiset
sekä redjang ja lampong heimot), tagaalit
Filippiineillä (sukulaisia: Formosan ja
Sulu-saariston as.), jaavalaiset Jaavassa
(sukulaisia: Bali’n ja Maduran as.), s u n d a 1 a i s e t
Länsi-Jaavassa, makassarit ja bugit Ce-

lebes-saarella, b a t t a k- 1. b a tt a kansa
Sumatrassa. dajaakit Borneossa; sekarotuisia
ovat -alfuurit Celebes-saaren pohjoisosissa,
Molukeilla ja läntisessä Uudessa-Guineassa, n
i-kobaar t Nikobaareilla ja tsiampa
Taka-Intian itäosassa. — Laajemmassa
merkityksessä m:een r:uun luetaan myös
Polyne°-sian asukkaat p o 1 y n e e s i a 1 a i s e t, jolloin ro
tua tavallisesti nimitetään
malaijilais-polvneesialaiseksi. Tätä rotua on ennen
tav. sanottu mongolimaiseksi, ja väitetty sen
tulleen nykyisille asuinsijoilleen pohjoisesta päin.
Tästä käsityksestä on luovuttu, ja useista syistä
otaksutaan nykyään, että malaijilaiset ovat
verrattain myöhään saapuneet jostain etelästä,
heidän ja polvneesialaisten yhteisestä kodista. Sieltä
lähtien he ovat suorittaneet eurooppalaisten
jälkeen suurenmoisimman asutustyön, minkä
kansatiede tuntee. Joko vapaaehtoisesti tai myrskyjen
ajamina he ovat levinneet Pääsiäissaarelta
Madagaskariin ja Formosasta Uuteen-Seelantiin.

Naapurikansat ovat paljon vaikuttaneet
ma-laiiilaisten henkisiin ja ruumiillisiin
ominaisuuksiin sekä kehitykseen. Idässä tuntuu papualaista
vaikutusta, pohjoisessa kiinalaisten vaikutus on
suurempi kuin miltä näyttää; Jaava, etenkin
Itä-Jaava on huomattavan intialaisen
sivistys-piirin keskus, arabialaiset, vaikkakin
vähälukuisia, ovat 1400-luvulta alkaen islamin levittäjinä
asettuneet useitten saarien rannikkoseuduille, ja
vihdoin on eurooppalaisten hallitus rauhoittanut
ja vakiinnuttanut sotaisia ja levottomia oloja.
Molempien pääsivistysalueitten, kiinalaisen ja
intialaisen mukaan malaijilaiset jaetaan
pohjoisiin ja läntisiin; itäiset
malaijilaiset ovat olleet molempien ulkopuolella.

Ulkomuodoltaan malaijilaiset joissakin
kohdin muistuttavat mongolilaisia.
Kasvonpiirteet vaihtelevat suuresti. Tukka on musta, suora
ja karkea: päänmuoto yleensä lyhytkalloinen,
joskus keinotekoisesti litistetty. Vartalo on
150-170 cm, pienempi kuin polyneesialaisen. —
Luonne on hiljainen, levollinen, kohtelias,
harvoin taipuva rikoksiin, mutta epäluuloinen,
itseensä sulkeutunut, joskus malaijilaiselle voi
sattua omituisia raivokohtauksia (vrt. Amok).
Oman kunnian tunto on äärimmäisen herkkä;
halveksiva silmäys tai luuloteltu loukkaus johtaa
helposti murhaan. Haluttomuus työhön saattaa
muuttua ahkeruudeksi edullisten olojen vallitessa.
Uskonnolliset taipumukset vaihtelevat; varsinaiset
malaijit ovat kiihkeimpiä muhamettilaisia.
Henkinen kyky ilmenee varsinkin siinä, että
helposti omaksutaan vieraita sivistysaineksia.
Kirjallisuudesta ks. Jaavan kieli ja Malaijin
kieli. Kuvaavien taiteiden nyk. tila todistaa
selvemmin kuin mikään muu malaijilaisen
sivistystason alenemista. Sen loistoaika oli 600-700 vuotta
sitten, josta suurenmoiset rauniot, kivi- ja
pronssiteokset kertovat. Nykypäivien laajoilta
pa-latse Ita puuttuu kokonaan monumentaalisuus. —
Soittokoneet ovat verrattain yksinkertaisia.
Malaijilaiset rakastavat suuresti juhlia ja leikkejä,
jcista kuitenkin usein puuttuu iloisuus. Pelihimo
on malaijilaiselle luonteenomainen; vedonlyönti
ja onnenpeli on yhdistetty kukkotaistejuiliin ja
muihin kansallisiin huveihin.

Puku vaihtelee alastomuuden ja ylellisyyden
välillä. Yleisin pukine on säkkimäinen, vyötäi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0902.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free