- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1683-1684

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Malaijilainen rotu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1683

Malaijilainen saaristo—Malaijilais-polyneesialainen kielikunta

1684

Uskonto on lienkienpalvelusta, jossa
vaina-jainpalveluksella on huomattava sija. Eriarvoisia
henkiä on määrätön parvi. Amuleteilla ja
feti-seillä torjutaan pahojen henkien vaikutusta.
Haudat ovat pyhiä, kaihdettuja paikkoja, sillä
vaina-jain henkien luullaan liikkuvan niiden
läheisyydessä. Dajaakeilla on majoissaan arvokkaita
ruukkuja (blanga 1. tempajang), joissa ennen
lienee pyhiä jäännöksiä säilytetty. Monilla
kasveilla, omituisilla, muodottomilla puilla, eläimillä
on taikauskossa huomattava osa. Eläinten ja
ihmisten välillä on läheinen yhteys; uskotaan
vai-najain henkien voivan siirtyä eläimiin. Useilla
Jaavan kylillä esim. on kotitiikerinsä, matjan
kam-pong, jota syötetään ja jossa luullaan jonkun
vainajan hengen asustavan. Suuri osa
malaijilais-ten juhlista tarkoittaa pahojen henkien
lepyttämistä, viljelysten, talojen y. m. suojelemista
niiden turmiolliselta vaikutukselta. Voimakkaiden
amulettien omistukseen liittyy huomattava
yhteiskunnallinen ja valtiollinen valta. —
Loihtu-taidon kehittynein, tieteellinen aste on ngilmu. Se
on tiedon ja sanan mahti: ken esim. tietää, miksi
hengityksen nimi on hengitys, mikä sen nimi on
yöllä, päivällä, sisään- ja uloshengittäessä, minne
hengitys kuoleman jälkeen menee, hänellä on
jo osa ngilmua. — Oppi jumalista ei ole yhtä
kehittynyt kuin oppi hengistä. Korkeinta
jumalaa käsitetään niin etäiseksi ihmisestä, että
hänelle tuskin voidaan antaa nimeä. Muista
jumalista etevin on valtameren haltijatar, joka myös
hallitsee rannikoita, luolia ja kallioita. Aurinko
ja kuu ovat kaikkialla suuria jumalia. — K u o
1-1 e e n henki vaeltaa manalaan, kuolleitten
kaupunkiin. Manala on meren takana; sinne vievän
tien varrella seisoo Maveang-koira, joka on
suostutettava telak-helmellä. Juhlalliset,
kallisarvoiset hautajaiset helpottavat kuolleen oloa.
Hautajaismenot kestävät usein 7 päivää; niihin
yhdistetään kukkotaisteluja. ihmisuhreja y. m. Joskus
ruumiit poltetaan; yleisemmin kuitenkin
haudataan. Ennen hautaanpanoa ruumista usein
pide-x tään kauan, joskus vuosikausia säilössä maan
päällä. — Polyneesialaisten tabun muistuttaa
jossain määrin malaijilaisten pomali (pali, padi,
fusso, sassie, madagassien fadi y. m.), mutta ei
ole lainkaan yhtä ankara.

Uskonnollisten käsitteitten epämääräisyys ei
ole sallinut yhtenäisen voimakkaan
pappisvallan syntyä. Yksityisillä papeilla saattaa
paikallisesti kyllä olla suurikin vaikutus. Borueossa ja
itäisillä saarilla on papittaria paljon.
Varsinaisia temppeleitä ei tunneta, ainoastaan
pyhiä paikkoja. [H. Clifford, „In Court and
Kam-pong", „Studies in brown liumanity"; J. Leyden,
„Malay annals"; W. Marsden, ..The historv of
Sumatra"; Pesehel, „Völkerkunde"; Ratzel.
„Völ-kerkunde"; W. W. Skeat, „Malay magic"; F. S.
Swettenham. „Malay archipelago"; Wallace.
„Ma-lay magic".] E. E. K.

Malaijilainen saaristo ks. 11 ä-I n t i a n saa
r i s t o.

Malaijilaiset suojelusvaltiot ovat
kotimaisten ruhtinaitten hallitsemia, Englannin tai
Siamin suojeluksen alaisia pieniä valtioita
Malakan-niemellä. — 1. Malaijilaiset
liittoutuneet suojelusvaltiot (engl. The
Federated Malay States) ovat Malakan-niemen
leveim-mällä kohdalla olevat Perak. S e 1 a n g o r, P a-

hangjaNegri Sembilan (joka oik. on
kuuden pikkuvaltion liitto) ; 72,000 km", 1,035,933 as.
(1911), joista 419,763 malaijia, 433,244
kiinalaista (suureksi osaksi maahan muuttaneita
kuleja), 172,476 intialaista, 3,284 eurooppalaista ja
ameriikkalaista, 2,649 eurooppalais-aasialaista;
miespuolisia on paljon enemmän kuin
naispuolisia. Maan tärkeimmät tuotteet ovat
kookospähkinä, riisi, kautsukki (1910 41 milj. puuta, joista
suuri osa istutettuja), sokeri, tapioka, kahvi,
pippuri, gambiiri, arvokkaat puulajit, tina (n. ’/»
maailman tinantuotannosta), kulta. Näistä
saadaan myös huomattavimmat vientitavarat: tina
(168 milj. mk.), viljelty kautsukki (112,9 milj.
mk.), kopra (3.5), sokeri, riisi; yhteensä 298,» milj.
mk. 1910. Tuonti käsittää riisiä, opiumia,
teuraskarjaa, tupakkaa, puuvillateoksia, sokeria,
juomatavaroita; yhteensä 147,8 milj. mk. (1910).
Laivaliikenteessä selvitettiin 3,5 milj. ton.
eurooppalaisia ja ’lt milj. ton. alkuasukasaluksia
1910. Rautateitä on 886 km; postitoimistoja 97;
sähkölennätin- ja puhelinlinjoja 2,506 km (1910).
— Liittovaltion nyk. järjestys on v:lta 1896. Sen
ylin johtaja on englantilainen, Singaporessa asuva
high commissioner, joka samalla on Straits
settle-mentsin kuvernööri. Hänen rinnallaan on v:sta
1910 liittoneuvosto. Jokaisella valtiolla on
sulttaani (Negri Sembilanissa yam-tuan), jonka
rinnalla on engl. residentti, sekä lakia säätävä
valtioneuvosto. Valtioliiton tärkein kaupunki on
Kuala Lumpor (n. 47,000 as.) Selangorissa, jossa
asuu high commissionerin alainen chief Secretary.
Valtioiden tulot yhteensä 75,9 milj. mk. (liki ’l2
tulleista), menot 69,s milj. mk. (1910).
Valtiovelkaa ei ole. Rahayksikkönä on Straits
settlements-dollari (n. 2 mk. 90 p.). — Liittovaltion
sotavoima: 856 sotamiestä ja 2.867 poliisia (1911). —
Hallitus kustantaa koulut tai kannattaa niitä;
1910 oli 356 koulua, joissa 21.967 oppilasta.

2. Muut Englannin suojeluksen alaiset
malaijilaiset valtiot ovat edellisistä osaksi pohjoiseen,
osaksi etelään. Pohjoiseen ovat Kelantan.
Trengganu, Ivedah ja Perii s, 37,500 km’,
725,652 as. (Kelantanin väkiluku arv. 300,000;
muut laskettu 1911). joista yli sl- malaijeja:
etelään on Joh ore, 23,300 kni2, 200,000 as.
Edelliset joutuivat Englannin suojeluksen ja valvonnan
alaisiksi 1909, mihin asti ne olivat olleet Siamin
suojelusvaltioita. Johoren sulttaani on melkein
itsenäinen, ainoastaan suhteissaan ulkovaltoihin
Englannista riippuvainen (v:sta 1885). Näiden
valtioiden tuotteet ovat jokseenkin samat, kuin
liittoutuneiden suojelusvaltioiden; kalaa ja
karjaa viedään lisäksi ulos. Järjestyneet olot
aikaansaavat silmiinpistävää edistystä taloudellisessa
elämässä.

3. Siamin suojeluksen alaiset valtiot ovat
Englannin suojelusvaltioista pohjoiseen; ne ovat P
a-1 e a n, Satun 1. S e t u 1 ja seitsemästä
pikkuvaltiosta muodostettu Patani: 18,100 km1, n.
375.000 as., enimmäkseen malaijeja. Tuotteista ovat
tärkeimmät pippuri, tina. kuivattu kala, suola,
karja. E. E. K.

Malaijilais-polyneesialainen kielikunta
käsittää ne kielet, joita puhutaan Intian-ja
Tyynenmeren saarimaailmassa Madagaskarista alkaen
lännessä, Malakan-niemiraaasta, Formosasta ja
Ha-waii-saarista pohjoisessa, Pääsiäissaaresta idässä
ja Uudesta Seelannista etelässä, lukuunottamatta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0904.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free