- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1685-1686

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Malaijin kieli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1685

Malaijin kieli—Malakka

1686

Austraalian mannermaan kieliä ja Uuden
Guinean papua-kieliä. M.-p. k. jaetaan kolmeen
ryhmään: 1) polyneesialaiset kielet, joita
puhutaan Uudesta Seelannista alkaen Hawaiin
ja Pääsiäissaarelle asti, 2)
melaneesialai-s e t kielet, joita puhutaan useimmilla
Mela-neesian ja Mikroneesian saarilla, ja 3) m a 1 a
i-jilaiset kielet, jotka taas jakautuvat
kahteen aliryhmään : o. m a 1 a i j i 1 a i s-j a a v a 1 a i
set kielet (Jaavassa. Sumatrassa, Malakan
niemimaalla, Celebesillä, Borneon etelä-rannikolla.
Madurassa, Bali-saarilla), joihin m. m. malaijin
ja jaavan kielet kuuluvat, b. t a g a 1 a-k i e 1 e t
(Filippiineillä. Mariaaneilla. Formosassa,
Madagaskarissa). Näiden kielten luonteenomaisista
piirteistä mainittakoon vain seuraavat: kantasana
on yleensä kaksitavuinen ja se voi esiintyä sekä
nominina, verbinä että partikkelina; kieliopillista
sukua ei ole; sanain johto ja taivutus tapahtuu
prefiksien, infiksien, suffiksien ja
reduplikatsio-nin avulla. M.-p. k:n huomattavimmat
kulttuu-rinkannattajat ovat jaavan ja malaijin kielet
(ks. n.). [W. v. Humboldt, ,,Die Kawi-spraelie"
(1839) ; H. v. d. Gabelentz, ,,Die melanesischen
Sprachen" (1873) ; Fr. Miiller, „Grundriss der
Sprachwissenschaft" (1879) ; Cust, „A sketch of
the modern languages of Oceania" (1888) ;
Cod-rington, „The melanesian language" (1895):
Brandstetter, ..Malajo-polynesische Forschungen"
(1892-98), „Monographien zur indonesischen
Sprachforsehung" (tähän asti ilmestynyt 9 [-vihkoa).]-] {+vih-
koa).]+}

Malaijin kieli, malaijilais-polyneesialaiseen
kielikuntaan (ks. t.) kuuluva kieli, jota alkuaan
puhuttiin vain eräässä Sumatran osassa sekä
Ma-lakassa; 13:nnen vuosis. keskivaiheilta lähtien
se on levinnyt yli suuren osan malaijilaista
saaristomerta, jossa se nykyään on yleisenä
liikenne-ja kauppakielenä, ollen samalla, jaavan kielen
rinnalla, malaijilais-polyneesialaisen kielikunnan
huomattavin edustaja. Kulttuurikieleksi
kehittyessään m. k. on saanut paljon vaikutusta
(etupäässä lainasanojen muodossa) sanskriitin.
arabian ja portugalin kielistä; kirjoitus on nykyään
arabialaista (vanhempi malaijilainen kirjoitus,
jota vieläkin paikoin käytetään, oli kehittynyt
intialaisesta kirjoituksesta). M. k:tä puhuu
nykyään n. 4 milj. ihmistä.

Malaijilainen kirjallisuus on jotenkin
laaja ja monipuolinen. Taiderunous käsittää
eepillisiä runoja, ylistyslauluja, lemmenlauluja,
epigrammeja y. m.: kansanrunous lyhyitä 4-säkeisiä
lauluja, mietelauseita, sananlaskuja,
siveyssään-töjä y. m. Suorasanainen kirjallisuus on
sisällykseltään etupäässä historiallista, lakitieteellistä
ja uskonnollista. [Kielioppeja ovat
julkaisseet m. m. Maxwell (1882), Tendelov (1901) ja
Hindorf (1904); paras sanakirja on: de Wall &
van der Tuuk, ,,Maleisch-nederlandisch
woorden-boek" (3 osaa, 1877-84). — de Hollander,
„Hand-leiding bij de beoefening der maleisehe taal en
letterkunde" (6:s pain. 1893).]

Malaijit ks. Malaijilainen rotu.

Malakia ks. M a 1 e a k i.

Malakiitti, kauniin-vihreänvärinen
kivennäinen. kokoomukseltaan emäksinen vaskikarbonaatti
[Cu.j(0H)2C0,]. Kiderakenne on monokliininen.
mutta muoto harvoin kehittynyt; useimmiten
m:ia tavataan munuaismaisina massoina, joissa

on kuituinen rakenne. Kovuus on 3,5-4. om.-p.
3,»-4. M. on hyvin yleistä kaikenlaisten
vasken-pitoisten kivennäisten rapautumistuloksena. Myös
metallinen vaski — rahat, taideteokset, astiat y. m.

— peittyy ajanpitkään m.-kerroksella. Suurin
määrin ja isoina kappaleina m:ia saadaan
Uraa-lista Nizne-Tagiljskin ja Medno-Rudjanskin
kaivoksista. M:n komean värin ja kiillon vuoksi
siitä valmistetaan koruesineitä, kuten pöytälevyjä,
maljoja y. m. Pietarin Iisakinkirkon pylväät ovat
m :11a päällystetyt. Muuten sitä muiden keralla
käytetään vaskimalmina. P. E.

Malakiittivihreä (b e n t s a a 1 i v i h r e ä, k a
r-vasmanteliöljyvihreä, viktoriavih-reä), tetrametylidiaminotrifenylikarbinolin
oksa-iaatti tai sinkkikloridikaksoissuola. Kaupassa
vihreinä, metallikiiltoisina. hyvin
muodostuneina kiteinä, liukenee veteen jotenkin helposti.
M. värjää sinervänvihreäksi, on hyvin antoisa
ja huokea, mutta ei täysin pysyväinen väri.

J. V.

Malakka. 1. M. 1. Malaijilainen
niemimaa (malaijien Tanah malayu = ,,malaijien
maa": engl. Malay peninsula) ulottuu
Taka-In-tian lounaiskulmasta Kra-kannaksesta (10° pohj.
lev.) ensin eteläistä, sitten kaakkoista suuntaa n.
1,100 km ja päättyy Tanjong Bulus nimiseen
niemeen. M. on Siamin-lahden ja
Etelä-Kiinan-me-ren sekä Bengaalin-lahden ja M.-salmen välissä.
Leveys Kra-kannaksella on ainoastaan 100-115
km: 5°:n seuduilla se on suurin, n. 320 km.
Pinta-ala n. 181,000 km!. ■— M:n pituussuuntaa,
lähempänä länsirannikkoa, kulkee vuorijonoja, jotka,
mikäli tunnetaan, keskustasta ovat graniittia tai
muita kiteisiä aineita, reunoilta kerrostuneita
vuorilajeja. Laajimmat ja korkeimmat vuoristot
ovat niemimaan leveimmällä kohdalla, jossa
Gu-nung Tahang kohoaa n. 2.800 m yi. merenp.
Matalampia painanteita kulkee paikoitellen niemimaan
poikki, ja etelässä se on jokseenkin tasaista maata.
Rannikot ovat matalia, lännessä mangrovesoita,
idässä paikoitellen vuorten katkaisemia
hiekkakenttiä. Edustalla on suuri joukko saaria,
etenkin lännessä: Salang. Pulo Langkava, Pulo
Lan-tara, Pulo Penang; etelässä Singapore.
Riou-saa-risto; idässä Tinggi, Pulo Tiuman, Kaw Samui.
Kaw Pa Ngam. Jokia on paljon (Perak,
Ber-nam ja Muar lännessä, Kelantan ja Pahang
idässä), mutta ne ovat koskisia, ja itärannikon
jokien suissa on särkkiä. Ainoastaan muutamilla
joilla siitä syystä on höyrylaivaliikennettä, mutta
alkuasukasten alukset nousevat niitä myöten
kauas sisämaahan, jossa ne ovat melkein ainoita
liikenneteitä. -— Ilmasto ei ole niin
epäterveellinen, kuin tavallisesti oletetaan. Malaria esiintyy
suoseuduilla ja uutisraivauksilla, ja kolera raivoo
toisinaan alkuasukasvaltioissa, mutta isorokko on
englantilaisten toimeenpaneman rokotuksen
johdosta paljon supistunut, ja eurooppalainen
saattaa säilyttää terveytensä täällä yhtä hyvin kuin
Euroopassa. Rasittavaksi käy ilmaston tavaton
kosteus, joka ou suurempi maan länsiosassa kuin
idässä. Koillismonsuunin vaikutuksesta idässä
kuitenkin sataa enemmän (v:ssa 3,900 mm) kuin
länsirannikolla (v:ssa 1,900-3.000 mm). V:n
keskilämpö Singaporessa on -f-2G,8°C. kylmimmän
kuukauden -j-25,o°C, kuumimman kuukauden -f-27.«0C.

— Kasvullisuus on tavattoman rikas.
Asumattomat aarniometsät, joissa etenkin monet palmu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0905.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free