Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Malaijin kieli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1687
Malakka-salmi—Malanki-vuono
1688
lajit ovat hyvin edustettuina, täyttävät maan.
kylät ja viljelykset rajoittuvat jokien varsiin.
Eläimistö on samanluontoinen kuin Borneon sekä
Sumatran ja yhtä runsas.
Väestön lukumäärä arvioidaan 2-2,5 milj:ksi.
Asukkaitten pääosana ovat malaijit, n.
750,000-800,000. He ovat tunkeneet tieltään
alkuperäisellä kehitysasteella olevat kansat; negriittoihin
kuuluvat, ulkonevahampaiset semang- 1.
pangan-heimot, jotka harvoilla aseilla taitavasti
harjoittavat metsästystä ja kalastusta, sekä sakai- 1.
jakun-heimot, jotka usein aiheettomasti luetaan
ma-laijeiliin. Näiltä he ovat omaksuneet koko joukon
tapoja ja taitoja, m. m. kolmea korkeammat
lasku-sanat. Heidän kielensä osoittaa sukulaisuutta
khmerien kanssa. — Näitä kehittymättömiä
kansoja on n. 20,000 henkeä. -— Myöhemmin maahan
tulleita ovat kiinalaiset, n. 850.000, tamiilit y. m.
Etu-Intiasta siirtyneet, n. 100.000, eurooppalaiset
ja ameriikkalaiset, n. 6.500,
eurooppalais-aasia-laiset, n. 9.000. Loput ovat siamilaisia. —
Pääelinkeino on maanviljelys, joka tuottaa riisiä, sokeria,
kahvia, tupakkaa, pippuria, puuvillaa, sagoa,
gam-biiria sekä kautsukkia ja kaikenlaisia hedelmiä.
Kautsukkia saadaan vielä suureksi osaksi
viljelemättömistä metsäpuista, metsistä saadaan lisäksi
guttaperkkaa, rottinkia, arvokkaita puulajeja y. m.
Vuorityötä harjoitetaan monella seudulla;
vuorissa ovat maailman rikkaimmat tinakerrokset.
Kaivokset ovat Trengganussa ja Pahangissa;
niistä saadaan 50-75 % maailman tinatuotannosta.
Kultaa ja hopeaa saadaan myös, muita
mineraaleja vähemmän. Teollisuus on kehittymätöntä ja
enimmäkseen kiinalaisten käsissä.
Valtiollisesti M. jakaantuu 5 osaan: Englannin
moneen pieneen alueeseen jakaantuva siirtomaa
nimeltä Straits settlements M.-salmen
rannikolla, saman valtion suojeluksen alaiset M
a-laijilaiset liittoutuneet
suojelus-valtiot (Perak, Selangor, Pahang ja Negri
Sembilan) niemimaan leveimmällä kohdalla. M
a-laijilaiset suojelu svaltiot (Johore,
Kelantan, Trengganu, Kedah ja Perlis) edellisten
etelä- ja pohjoispuolella. Viimemainituista
pohjoiseen ovat Siamin Malaijilaiset
suojelu svaltiot (Palean, Satun ja Patani), sekä
pohjoisimpana Siamin välitön alue (ks.
Straits settlements, Malaijilaiset
s u o j e 1 u s v a 11 i o t, Siam).
Historia. Jo Ptolemaios mainitsee M:n
(Khryse kliersonesos-, lat. Chersonesus aurén,
s. o. Kultainen niemimaa). Portugalilaiset
valloittivat d’Albuquerquen johdolla M:n kaupungin
1511; 1641 se joutui hollantilaisille. V.
1786eng-lantilaiset ostivat Penangin-saaren ja valloittivat
1795 yllämainitun kaupungin sekä ostivat 1819
Singapore-saaren.
2. Englantilaiseen Straits settlements nimiseen
siirtomaahan kuuluva alue (engl. Malacca)
M.-niemimaalla, M.-salmen pohjoisrannalla; n. 2.000
km2, 124,081 as. (1911). enimmäkseen kiinalaisia
ja malaijeja, 1.586 eurooppalais-aasialaista,
ainoastaan 303 eurooppalaista. Maanviljelys on
pääelinkeinona, tuotteet tapioka ja kautsukki.
Rautatie pääkaupungista Tampiniin ja Negri
Sembi-laniin. Vienti käsittää edellämainittuja y. m.
tuotteita, 1910 arvoltaan 19,7 milj. mk., tuonti
sam. v. 19,4 milj. mk.
3. Edellämainitun alueen pääkaupunki (engl.
Malacca) pienen M.-joen suussa; n. 20,000 as.
(1901). M. on nykyään kauppakaupunkina
vähäpätöinen, rikkaiden kiinalaisten koroillaan eläjien
mielipaikka, mutta aikoinaan M. oli niemimaan
tärkein kauppapaikka ja Aasian
vilkasliikkeisim-piä kaupunkeja. Se perustettiin luultavasti
1300-luvulla; joutui sitten portugalilaisille, senjälkeen
hollantilaisille ja vihdoin englantilaisille (ks. M.
1 hist.). " E. E. K.
Malakka-salmi (engl. the Straxt of Malacca 1.
the StraitJ erottaa. Malakka-niemimaan
Sumatrasta ja yhdistää Etelä-Kiinan meren
Bengaalin-lahteen. Se kulkee luoteesta kaakkoon, on 778 km
pitkä ja 55-297 km leveä. Salmen eteläpäässä on
Riou-saaristo sekä Singaporen-saari. M.-s. on
nykyään maailman vilkasliikkeisimpiä salmia; sen
kautta kulkee suurin osa Itä-Aasian ja Euroopan
välisestä liikenteestä Suezin-kanavan
avaamisesta alkaen, mihin asti liikenne käytti etupäässä
Sunda-salmea. E. E. K.
Malakofiili (kreik. mala’kia = nilviäiset, ia
phVlos = ystävä), nilviäissuosija, kasvi,
jonka pölyytys tapahtuu nilviäisten välityksellä,
esim. Calla palustris, Chrysosplenium, ks. P
ö-1 y y t y s.
Malakoliitti, kalkkikiven kontaktini
uodostu-rnissa yleinen pyrokseenikivennäinen. ks. P y r o
k-s e e n i.
Malakologia, oppi nilviäisistä.
Malakoni ks. Zirkoni.
Malakov, päävarustus Sevastopolin
linnoituksen eteläpuolella; ranskalaiset valloittivat sen
väkirynnäköllä 8 p. syysk. 1855, mistä oli
seurauksena Sevastopolin kukistuminen.
Malaks ks. Maalahti.
Malalas, Johannes (k. n. 575) bysanttil.
kronikankirjoittaja, syntyisin Antiokiasta ja
todennäköisesti kansallisuudeltaan syyrialainen,
sepitti maailmankronikan (..Khronographia"), jonka
ainoa säilyn3’t käsikirjoitus on vailla alkua ja
loppua ja päättyy v:een 563 j. Kr. Teos, joka ei
täytä korkeampia kirjallisia vaatimuksia, on
aiottu munkkeja ja yhteistä kansaa varten, ja on,
lukuunottamatta tekijää lähellä olevia aikoja,
historiallisessa katsannossa arvoton. Mutta se on
ensimäisenä säilyneenä bysanttil.
maailmankro-nikkana tärkeä ja on liedelmöittävästi
vaikuttanut myöhempään kreikankieliseen
kronikkakirjal-lisuuteen; varsinkin slaav. maailmalle sen
merkitys on ollut suunnaton. Myös kieliasultaan se
on huomattava, se kun on ensimäinen laajempi
teos, missä sovinnaisen kirjakielen sijasta
käytetään samanaikuista latinan ja itämaisten kielten
vaikutuksen alaista kansankieltä. M; n
maailman-kronikka on julkaistu kokoelmassa „Corpus
scrip-torum historiæ byzantinæ" ja Mignen „Patrologia
græca"ssa. [Krumbacher. „Geschichte der
byzanti-niselien Litteratur"]. E. R-n.
Malamocco [-o’kko], pieni kauppala
samannimisellä, Venetsian Lidoon kuuluvalla
dyynisaa-rella, 0 km Venetsiasta etelään-, M:n ja
Pellestri-nan saarten välissä kahden linnoituksen suojaama
Porto di M., pääväylä Venetsian satamaan.
Malanki-vuono (norj. Malangen),
Pohjois-Nor-jassa, Tromssasta lounaiseen, ulottuu luoteesta
kaakkoon, on 17 km pitkä, 3-6 km leveä.
Jakaantuu pohjukassa kolmeen haaraan. M:n
ympärillä on Malangen niminen kihlakunta (343 km’,
1,672 as. 1910), jonka asukkaista oli 74 lappalaista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
