- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1697-1698

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mallophaga ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1697

Mallophaga—Malm

1698

Kuopion mallitalo.

kokeita, jonka takia taloudellinen
kannattavai-suus joutui syrjääntyiuään, ja kun ne vielä ovat
yleensä oloihin nähden olleet aivan liian suuria,
ovat ne nykyään menettäneet melkoisen osan
varsinaista merkitystään. Valtion varoilla
ylläpidetty talous herättää myöskin epäilyksiä
ennen kaikkea siinä vähemmän kehittyneessä
väestössä, joka enimmän on seurattavan esimerkin
tarpeessa. Jonkunlaisina ja paljoa
tehokkaammin vaikuttavina m:ina on pidettävä niitä
yksityisiä taloja, jotka tulevat maanviljelysseurain
nykyisin järjestämäin kokonaisten talojen
kilpailujen kautta palkituiksi ja jotka siten
osoitetaan ympäristöilleen esimerkeiksi. Suurien,
yleisten maanviljelysnäyttelyiden yhteyteen on
joskus järjestetty varsinkin pienviljelijäin m :oja.
Sellainen oli m. m. Kuopion yleisessä
maanvil-jelysnäyttelyssä 1900 ja on hyvin hoidettu
Puijon alarinteellä sijaitseva talo edelleen Kuopion
maanviljelysseuran omistamana ja yksityiselle
pienviljelijälle vuokrattuna mieluisena
käynti-paikkana retkeilijöille ja etenkin paikkakunnan
koulunuorisolle. U. B.

Mallophaga, jyrsijäkorennoisiin kuuluvia
siivettömiä. täitä muistuttavia hyönteisiä, joilla on
vähittäinen muodonvaihdos ja purevaiset suuosat.
Toiset lajit jyrsivät lintujen höyheniä, kuten
kanoissa elävä Liotheum pallidum, hanhissa
elävät L. conspurcatum ja Docophorus adustus.
Toiset lajit taas elävät kotieläintemme, petoeläinten
tai jyrsijäin karvojen tyvessä syöden karvat
piloille. Näistä mainittakoon Trichodectes latus
(koirassa), T. climax (vuohessa), T. scalaris
(naudassa). U. 8-s.

Mallorca [maljo’rka] 1. M a j o r c a, suurin
Baleaareista, n. 150 km Espanjan rannikosta;
3.501 km2 (Dragoneras nimisen rannikkosaaren
kera 3.505 km2) 248.194 as. (1900). — M:n
luoteisrannikkoa pitkin kulkee vuorijono (korkein
huippu Silla de Torrellas 1.571 m), muuten M. on
alavaa, kumpuista maata, rannikot loivia. Hyviä
satamia on useita; suurimmat lahdet Palman-lahti
lounais- ja Alcudian-sekä Pollensan-lahdet
koillis-rannikolla. M:n luonto on sangen kaunis; ilmasto
terveellinen, kesän kuumuutta lauhduttaa meri
(v:n keskilämpö Palmassa + 18,i° C; sademäärä
436 mm). Maa on hedelmällistä,
puutarhamaisesti viljeltyä (öljy-, appelsiini-, viikunapuita,
viiniköynnöksiä, vehnää, hamppua y. m.), mutta
vaatii keinotekoista kastelua. Toimeliaat,
katalonian kielen sukuista murretta puhuvat mallorquit
harjoittavat sitäpaitsi lampaan- ja sianhoitoa,
murtavat vuorista marmoiia, rakennuskiveä,
kivihiiltä, kuivaavat merisuolaa sekä valmistavat
kaikenlaisia kangastavaroita. — Maantiet ovat
erinomaisessa kunnossa; rautateitä oli tämän
vuosis. alussa 77 km. M:n pääkaupunki ja
tärkein kauppapaikka on P a 1 m a. Edellämainittuja
tuotteita viedään etupäässä Espanjaan.
Säänaöl-54. V. Painettn *>/1013.

linen höyrylaivayhteys Barcelonan ja Alicanten
kanssa. — Historiasta ks. B a 1 e a a r i t.

E. E. K.

Mallotus. 1. ks. Kamala. — 2.
Villakuore.

Malm ks. Malmi.

Malm, geologisen muodostuman nimityksenä,
merkitsee jurasysteemin (ks. t.) ylintä
kerrosrvh-mää.

Malm, August Vilhelm (1821-82), ruots.
eläintieteilijä. Nimitettiin 1848 Gööteporin
luon-nonhist. museon intendentiksi. 1881 professoriksi.
Toimi sitäpaitsi 1856-67 Gööteporin ja
Bohus-lää-nin kalastustentarkastajana. M:n julkaisuista
mainittakoon, lukuunottamatta useita kaloja ja
lintuja koskevia kirjoituksia, seuraavat: ,.En
vin-ter och tvenne somrar bland fjellen" (1851),
„Mo-nographie illustrée du baleinoptère trouvé le 29
octobre 1865 sur la o5r» oeeidentale de Suède"
(1867), ,,Hvaldjur i Sveriges museer" (1871),
„Gö-teborgs och Bohusläns fauna. Rvggradsdjuren"
(1877). (P. B.)

Malm, Kaarle Oskari (1826-63), maamme
ensimäinen kuuromykkäkoulun opettaja. M. oli
itse syntyisin kuuromykkä ja sai, kun kotimaassa
ei ollut kuuromykkäkoulua, opetuksensa ja
kasvatuksensa Manillan laitoksessa Tukholmassa.
Siellä hän pääsi apuopettajaksi 1843. Palattuaan
kotimaahan M. antoi aluksi yksityisopetusta
kuuromykille, kunnes 1S46 lokak. 1 p. avasi
Porvoossa koulun, joka oli laatujaan ensimäinen
maassamme. Kymmenen vuoden kuluttua koulu sai
valtioavun, ja 1859 valtio otti sen kokonaan
huostaansa. Koulu muutettiin Turkuun ja M.
nimitettiin opettajaksi. M :11a oli myös teknillisiä
harrastuksia, hän yritti m. m. rakentaa
ohjattavaa ilmalaivaa. [Alopaeus, julkaisussa
„Berättel-ser om läroanstalterna för döfstumma"
(1876-78): M:n muistolle omistettu muistokirja, joka
sisältää seikkaperäisiä tietoja hänen elämästään
ja toiminnastaan, ilmestyi ruotsiksi 1913.]

O. Me.

Malm, Karl Vilhelm (1772-1826), sotilas;
meni vapaaehtoisena Savon jääkärirvkmenttiin.
otti osaa Parkuinmäen taisteluun ja tuli
kapteeniksi 1804. Vv. 1S0S-09 sodassa M. monesti osoitti
suurta kuntoa esim. Jynkän ottelussa. Sandelsin
edetessä eteläänpäin Pulkkilan voiton jälkeen M.
sai johtaakseen hänen prikaatinsa etujoukot. Hän
anasti venäläisten kuormastoja ja vangitsi
pienempiä osastoja, järjesti vapaaehtoisia
talonpoikaisjoukkoja ja valloitti Kuopion (12 p. toukok.
1808). Ylläpiti yhdessä J. Z. Dunckerin kanssa
menestyksellä pikkusotaa Savossa, edeten lähelle
Mikkeliä; lähti senjälkeen Karjalaan
järjestääkseen sielläkin talonpoikaisjoukkoja, voitti
venäläiset Pälkjärvellä (10 p. elok.), mutta
pakotettiin sitten peräytymään. Myötävaikutti
tehokkaasti Koljonvirran voittoon; joutui kohta
senjälkeen vangiksi. Tuli everst luutnantiksi: sai
1810 eron sotapalveluksesta, jolloin hän
korotettiin aatelissäätyyn ja sai hovijahtimestarin
arvon. Eli sittemmin maanviljel jänä Savossa.
Nautti suoran ja reippaan luonteensa tähden
suurta kansansuosiota; mainitaan monesti
Vänrikki Stoolin tarinoissa. G. Ii.

Malm. 1. Petter M. (1800-68),
kauppaneuvos; harjoitti v:sta 1824 lähtien kauppa- ja
laivanvarustusliikettä Pietarsaaressa, oli 1830-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0911.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free