- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1701-1702

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Malmi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1701

Malmi—Malm ijuonet

1702

valmistus siitä kulloinkin käytännössä olevien
louhinta- ja sulattomenetelmien mukaan on
edullinen ja suuressa mittakaavassa mahdollinen.
Tärkeimmät m:t ovat: kulta-, platina-, elohopea-,
hopea-, lyijy-, sinkki-, vaski-, tina-, nikkeli-, ja
koboltti-m:t, jotka kaikki Suomen lain mukaan
ovat valtauksen esineitä. M:eja ovat vielä
mangaani-, kromi-, vismutti-, antimoni-, arsenikki-,
wolframi-, molybdeeni-, uraani-, thorium- ja
cerium- sekä aluminium-m :t. Kaikista näistä ei
valmisteta yksinomaan tai edes pääasiallisesti
pelkkiä metalleja, vaan myös metalliyhdistyksiä,
esim. kromi- ja uraani-m:sta väriaineita,
mangaaniin :sta ruunikiveä, cerium- ja thorium-m:sta
näiden metallien oksideja („sukiksi"
kaasu-hehkulamppuihin). On lisäksi tapana lukea
m:eihin ne rikinpitoiset aineet, joista valmistetaan
rikkiä, rikkihappoa tai alunaa. — M.
sellaisena kuin se luonnossa esiintyy, sisältää yhtä tai
useampaa m.-kivennäistä, s. o. kyseessä olevaa
metallia sisältävää mineraalia, ja lisäksi milloin
vähäisiä milloin suuria määriä muita
kivennäis-aineksia. Onko metallinpitoinen aineseos
luettava m:eihin vai eikö, riippuu ensi sijassa sen
me-tallimäärästä. Alin vaadittava metallinpitoisuus
eri m :eilla vaihtelee suunnattomasti kunkin
metallin arvon mukaan ja lisäksi vielä metallin
valmistusmenetelmien kehitysasteesta riippuen.
Rau-ta-m:lta esim. vaaditaan nykyään vähintään
25-30%:n raudanpitoisuus, kun taas kullanpitoinen
kivi on jo m., jos se sisältää 0,ooos % kultaa eli
5 g tonnia kohti. Vaski-m:n tarvitsee suotuisissa
olosuhteissa sisältää vähintään n. 1 % vaskea
(esim. Mansfeldin vaskiliuskealueella Saksassa).
Lyijy-m:n, josta ainoastaan lyijyä valmistetaan,
tulee sisältää kokonaista 50 % lyijyä. Koska
tavallisin lyijymalmi-kivennäinen, gableniitti, on
useimmiten hopeanpitoinen, käytetään samaa
ainetta myös hopeamalmina, ja sitä kannattaa
siihen tarkoitukseen louhia, jos m:ssa on vähintään
n. 0,8 % hopeaa. Nikkelinpitoinen magneettikiisu
on nikkeli-m, jos se sisältää 4 à 5 % nikkeliä.
M:n metalliarvo ei kumminkaan yksin riipu sen
pitoisuudesta, vaan myös siitä, miten helposti siitä
voidaan valmistaa puhdasta metallia. Pyriitti 1.
rikkikiisu esim. sisältää 46.7 % ja magneettikiisu
kokonaista 63,5 % rautaa, mutta kumminkaan
nämä aineet eivät puhtaimpinaankaan ole
rauta-m:eja, koska raudan erottaminen rikistä on liian
suuritöinen ollakseen teknillisesti edullinen.
Sinkkivälke ei ennen ollut sinkki-m., koska siitä
ei osattu valmistaa metallia; vasta viime
vuosisadalla keksittiin edullinen valmistustapa, ja nyt
tätä ainetta sisältävä kivi on pidettävä m:na, jos
se sisältää 30-35 % sinkkiä. — Kaikkien m :en
me-talliaineet ovat viime sijassa kotoisin maapallon
sisuksen magmavarastoista, ja useimmat magma
vuorilajit sisältävät miltei kaikkia metalleja,
mutta useimpia äärettömän vähissä määrin.
Muo-dostuakseen m:eiksi on metallien täytynyt
kerääntyä 1. annollistua sopiviin kohtiin, mikä on
tapahtunut suurimmaksi osaksi itse magmojen
purkautumisen yhteydessä, osittain myös
atmosfääristen vaikutinten lajittelevan toiminnan
tuloksena. Muodostumistapaan katsoen m.-löydökset
jaetaan neljään pääluokkaan: 1) Magmaattiset
m:t, jotka ovat suorastaan erottuneet 1.
differen-tsioiturieet magmoista ja esiintyvät todellisina
magmavuorilajeina. Näihin kuuluu oksidi-m:eja,

kuten kromi-m. ja lukuisat rautamalmilöydökset
(esim. Kiirunavaara Ruotsin Lapissa) ja
sulfidi-m:eja, esim. nikkelinpitoiset magneettikiisut. 2)
K o n t a k t i-m :t, jotka ovat eruptiivisista magma
massoista erkaantuneet niiden rajoille
sivu-kiveä vastaan tai tunkeutuneet viimemainittuihin
samalla aiheuttaen niissä kontaktimetamorfisia
muutoksia. Näihin kuuluu rautaoksidimalmeja
(esim. Elban ja Unkarin Baanaatin malmit: myös
useimmat Etelä-Suomen rauta-m:t kuuluvat
näihin) ja sulfidimalmeja, kuten lyijy-sinkki-m :t ja
vaski-m :t (esim. Orijärven ja Pitkänrannan m:t.
Viimemainittu m.-alue on erikoisasemassa siinä
suhteessa, että siellä on muiden ohella myös
tinani :eja). Sitä magmavuor.lajimassaa, josta
kon-takti-m:t ovat erkaantuneet, nimitetään m :n
tuojaksi. 3) Malmijuonet ovat syntyneet siten,
että metalliyhdistyksiä on kiteynyt vesiliuoksista
kallioperustan rakoihin. Metallit ovat näissäkin
useimmiten muodostumiskohdan läheisyyteen
purkautuneista magmoista kotoisin, ja m:ien syntyä
on pidettävä magman pneumatolyyttisen tai
ter-maalisen jälkivaikutuksen tuloksena. Tähän
luokkaan kuuluu miltei kaikkien metallien m:eja,
esim. tinamalmijuonet, joista kaikki tärkeimmät
tinalöydökset ovat peräisin,
elohopea-malmijuo-net, telluurikulta- ja kvartsikulta-juonet,
lyijy-hopeamalmijuonet, vaskimalmijuonet.
nik-keli-kobolttijuonet y. m. Syntytavaltaan lähellä
juonimuodostuksia ovat metasomaattiset
m:t, jotka ovat muodostuneet siten, että liuoksista
on metalliyhdistyksiä tunkeutunut vanhempiin
vuorilajeihin, etenkin kalkkikiviin, kokonaan tai
osittain syrjäyttäen entiset aineet. Näihin
kuuluu rauta- ja mangaanioksidi-m :eja (myös
kar-bonaatti-m :eja) sinkki-, lyijy- ja
vaskisulfidi-m :eja y. m. 4) M a 1 m i k e r r o k s e t,
sediment-tiset m:t, jotka ovat kerrostumalla syntyneet.
Läheskään ka kki kerroksenmuotoiset m.-löydökset
eivät todella ole sedimenttisiä, vaan kuuluvat
johonkin edellämainituista luokista; etenkin
kalkki-kivikerroksiin S3rntyneet metasomaattiset m:t
ovat säännöllisesti muodoltaan kerrosmaisia.
Esimerkkejä sedimenttisistä m:eista ovat järvi- ja
suo-m:t ja muut limoniittikerrostumat, jotka
ovat kemiallisesti saostuneita, sekä sellaiset
hiekka- tai sorakerrostumat, joissa on kultaa,
platinaa, monatsiittia tai tinakiveä. Näissä m:t
ovat annollistuneet siten, että juokseva vesi on
vienyt suuremmassa määrässä kevyempiä
vuori-lajien aineksia mukanaan, jättäen raskaita
m.-kivennäisiä tai metalleja runsaammin yksiin
seutuihin jokien pohjahiekkaan. [F. Beyschlag, P.
Krusch ja J. H. L. Vogt, „Die Lagerstätten der
nutzbaren Mineralien und Gesteine" (1910-12):
R. Beck, „Lehre von Erzlagerstätten" (3:s pain.
1910).] P. E.

Malmi, rautatienasema (III 1.)
Helsingin-Riihimäen rata-osalla, Boxbackan ja Mosabackan
pysäkkien välillä, 11 km Helsingistä. — Helsingin
pitäjän kirkolle maanteitse 4 km. — Aseman
lähistöllä Helsingin kaupungin uusin hautausmaa,
jonne johtaa rautateitse erikoinen haararata.

L. H-nen.

Malmijuonet ovat sellaisia kivennäismassoja.
jotka täyttävät kallioperustan rakoja ja
sisältävät jotakin malmikivennäistä niin runsaasti, että
ne ovat louhimisen arvoisia. Malmikivennäisten
ohella niissä on metallurgisesti arvottomia kiven-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0913.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free