- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1703-1704

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Malmi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1703

näisiä, n. s. juonikiveä, joka sisältää erilaisia
silikaatteja. kvartsia, baryyttiä. fluorisälpää,
kalkki-sälpää, dolomiittia y. m. Rakenteeltaan m:t ovat
milloin massamaisia. milloin juovikkaita, jolloin
niissä eri kivennäiset ovat laskeutuneet
päällekkäin kerroksittain. Paksuudeltaan m:t
vaihtelevat muutamasta em:stä useaan m:iin. Usein ne
ulottuvat maanpinnasta lähtien niin syvälle kuin
kaivoksissa on voitu päästä alaspäin, mutta yhtä
usein ne kapenevat ja päättyvät syvälle päin
mentäessä. Tavallisesti on samassa seudussa useita
juonia ryhmittäin. — M:t ovat syntyneet siten,
että metalliyhdistyksiä on laskeutunut avonaisiin
rakoihin. Jotkut tiedemiehet ovat koettaneet
todistaa, että metalliaineet niihin olisivat
kerääntyneet ympäröivästä kalliosta kiven huokosia ja
halkeamia myöten hitaasti virtaavan pohjaveden
avulla (n. s. lateraalisekretsioni). mutta
nykyään tämä mielipide on hylätty ja pidetään
jotenkin varmana, että m:iinkin ovat
metalliaineet tulleet purkautuneista magmamassoista.
Näiden välittömässä läheisyydessä täyttyvät
halkeamat kaasuista härmistyneillä pneumatolvyttisillä
aineilla, niin ovat esim. tinamalmi-juonet
syntyneet. Vähän kauemmaksi magmamassasta
laskeutuvat vask kiisu ja muut kiisut. Vielä
helpommin haihtuvat kaasut joutuvat rakoja myöten
kiertäviin vesiliuoksiin ja laskeutuvat niistä
juoniksi (lyijyholide. sinkki välke, hopeasulfidit y. m.).
Kaikkein kauimpana tai kaikkein alhaisimmassa
lämpötilassa erottuvat helpoimmin liukenevat
metallit ja muodostuu esim. kultakvartsi- ja
elo-hopeamalmi-juonia. — Suomessa ja yleensä
alku-vuorialueilla ei tavata mainittavia
m.-muodostuksia, mikä varmaankin johtuu siitä, että täällä
maanpinnassa olevat syvävuorilajimassat ovat
jähmettyneet niin syvällä sekä niin korkeassa
lämpötilassa ja paineessa, että avoimien rakojen
ja siis juonienkin syntyminen on ollut mahdoton.
Sen sijaan m:ia on hyvin yleiseen vähemmän
syvällä jähmettyneiden magmavuorilajimassojen
ympärillä. P. E.

Malmikivennäinen on yleensä jokainen
kivennäinen, joka sisältää jotakin hyödyllistä
metallia. M:t ovat siis puhtaita kivennäisiä, kun taas
malmilla tarkoitetaan m :massoja sellaisina
kuin niitä saadaan vuoresta, jolloin niiden seassa
on aina myös muita kivennäisaineita. P. E.

Malmikompassi, magnetiittirautamalmin
etsintää varten konstruoitu kompassi. Sen
kompassineula on vapaasti heiluva sekä pystysuoraan
että vaakasuoraan suuntaan, ja niin ripustettu,
että se asettuu vaakasuoraan suuntaan, ellei se ole
minkään magneettisen kappaleen vaikutuspiirissä.
Kun nyt malminetsijä tulee paikkaan, missä
maan-sisässä on magnetiittia, kääntyy kompassineulan
pohjoisnapa tai toisissa tapauksissa etelänapa
alaspäin. Sen alueen laajuudesta, jolla vaikutus
tuntuu, saattaa jo tehdä johtopäätöksiä
malmimas-san suuruuteen nähden. Tarkemmin voidaan
malmin sekä määrä että asema määrätä n. s.
magnetometrin (ks. t.) avulla. Huomattava on, että myös
magneettikiisu vaikuttaa kompassiin, eikä niin
muodoin kompassinveto yksin ole varma todistus
rautamalmin löytymisestä. P. E.

Malmimuodostumat (m a 1 m i f o r m a t s i
o-nit), nimitys, jota malmigeologisessa
kirjallisuudessa käytetään merkitsemään eräitä luonnossa
esiintyviä malmiyhdistelmiä. Puhutaan esim. tel-

1704

luurikultamuodostumasta,
nikkelikobolttimuodos-tumasta. lyijyhopeamuodostumasta j. n. e. P. E.

Malminkartano. 1. Maatila Pernajan pitäjässä
13 km:n päässä Eskilomin rautatieasemalta
Lovii-san-Vesijärven radalla. Päätila Malmgärd on
kolminkertaisesti ratsuvelvollinen säteri. Siihen ovat
yhdistettyinä Stor-Tetomin ratsuvelvollinen
säteri sekä joukko entisiä augmenttitaloja. Koko
tilaryhmä käsittää 9 manttaalia, 21 ’/2 taloa,
3,658.08 ha. — Mylly ja saha; juustomeijeri. —
V. 1615 sai Ernst Laurinpoika Creutz
omistusoikeuden vaimonsa (o. s. Hess von Wichdorff)
Pernajan pitäjän Kuuskosken kylässä sijaitseviin
rälssitaloihin, jotka tämän ensimäinen mies Hans
Vegesack oli saanut läänitykseksi, ja perusti
kylään M:n säterin. Tila meni perintönä hänen
toiselle pojalleen Ernst Juhana Creutzille, jonka
aikana Tetom osittain vaihdon, osittain oston kautta
1675 joutui Teet-, aateloituna
Stjerncreutz-su-vulta. joka oli omistanut sen ikivanhoista ajoista.
Creutz-suvulle. V. 1697 M. oston kautta siirtyi
Lauritsa Creutz nuoremmalle, jolta sen peri
hänen toinen poikansa, vapaaherra Kaarle Juhana
Creutz. Tämä myi sen 1728 serkulleen kreivi
Kaarle Creutzille, jonka jälkeläisillä tila on yhä
edelleen. Nyk. omistaja kreivi Gustaf Filip
Creutz, jonka routavuosina . maanpaossa ollessa
kartanon omisti kauppaneuvos J. Askolin. —
Päärakennus on komea, kaksikerroksinen tiilipalatsi,
rakennettu 1882-85 F. A. Sjöströmin piirustusten
mukaan. Melkoisen runsas taulukokoelma.
[Johannes lledengren, .,Malmgård egendom i Pernå
socken" (1898).]

Malminkartano Pernajassa.

2. (ruots. Henriksberg),
paikkakuntalaisten kesken „Vanha kartano", säteriratsutila
Askolan pitäjän Korttian kylässä, käsittää nyk. 1 5/s
manttaalia, 920 ha. — Kotitarvesaha ja mylly;
juustomeijeri — K:n kylä oli 1500-luvulla
Porvoon kuninkaankartanon alainen. V. 1613 sai
skottilaissyntyinen sotapäällikkö Samuel Cobrand
1. Kockburn (k. 1621) muitten tilojen ohella
Porvoon pitäjässä myös Korttian. missä hänellä 1618
oli asumakartano. Vv. 1780-1840 M. oli
Borg-ström-suvulla, sitten Hellstén (1840-80) ja Milén
suvuilla. Nyk. omistaja maanvilj. F. A.
Korte-järvi (ent. MiltSn).

3. Maatila Alilaisssa 33 km pohjoiseen Porista.
Käsittää nykyään % Malmgårdin ratsutilasta sekä
’/2 Sakaritalon rälssitilasta, yhteensä l,s7os
manttaalia, 977,88 ha. — Tila on osa niistä
Ahlai-sissa olevista tiluksista, jotka 1622 lahjoitet-

Mal mi kiven näin en—Malminkartano

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0914.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free