- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1709-1710

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Malmöhus län ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1700

Malmöhus Iän—Malplaquet

1710

ruvettiin linnoittamaan. Kristian II suosi
monella tavalla M:tä, joka hänen karkoittamisensa
jälkeen pysyi hänelle uskollisena ja pitkän aikaa
piti puoliaan Fredrik I:tä vastaan. M:ssä
allekirjoitettiin n. s. M:n resessi (ks. t.)
Fredrik I:n ja Kustaa Vaasan välillä. Uskonpuhdistus
voitti v:sta 1527 alkaen Claus Mortensenin
johdolla jalansijaa M:ssä. N. s. Kreiviusotaan M.
tarmokkaan pormestarinsa Jörgen Kockin
johdolla otti osaa Kristian II:n puolesta, joka
yritys ei kuitenkaan onnistunut. 1500-luvun lopulla
M. alkoi taantua; Kustaa Horn piiritti sitä 1644
ja 1645; 1658 se joutui Ruotsille. V. 1677 tansk.
armeia sitä menestyksettä piiritti. Kaarle XII:n
aikana M:tä kohtasi tanskalaisten piiritys
1709-10 ja tuhoisa paiserutto 1712. Vasta
satamalait-teiden rakentamisen jälkeen 1750-luvulla M.
uudelleen alkoi kasvaa, ja 1850-luvulta alkaen
vaurastuminen tapahtui hyvin nopeasti. (E. E. K.)

Malmöhus Iän [malmöhüs lèn], lääni
Etelä-Rr.otsissa, Juutinrauman ja Itämeren rannoilla,
Skånen lounaisosassa; 4.829 km2, 457,214 as.
(1911) 1. 95 km2:llä. M. on Ruotsin väkirikkain,
taajimmin asuttu ja kukoistavin lääni. Maaperä
on erittäin hedelmällistä; 74 % maa-alasta onkin
peltoa ja muuta viljeltyä maata, 3 %
luonnonniittyä ja 9 % hyvin hoidettua metsää.
Maanviljelys tuottaa (keskimäärin 1906-10; milj. hl.)
vehnää 0,», ruista 0,7, ohraa l.j, kauraa 1,7,
sekaviljaa 1,4, perunoita 2,i sekä O.ss milj. ton.
rehujuurikkaita ja 0,«9 milj. ton. sokerijuurikkaita.
Maanviljelystuotteiden sato on likipitäen 20 %
koko Ruotsin sadosta (sokerijuurikkaiden sato
77 %) ja siitä riittää suuret määrät myytäviksi.
Korkealle kehittynyt, vaikka ei yhtä tärkeä, on
karjanhoito (69,500 hevosta, 233,100 nautaa, 156,500
sikaa; 1910). Kalastus rannikoilla on tärkeä
sivuelinkeino (saaliin arvo n. 1 milj. mk.).
Vuori-työ antaa ruskoh iltä (255.600 ton. 1910),
vaskea. savea sekä suuret määrät rakennuskiveä
(hiekkakiveä 55.000 ton., kalkkikiveä 252,000 ton.
1910). Teollisuuden tuotantoarvo on suurempi kuin
missään muussa Ruotsin läänissä, 337 milj. mk.
(1910; työväestö 31.501); etevin
teollisuudenhaaroista on sokeriteollisuus (tuotantoarvo 59
milj. mk.), toisella sijalla ovat myllyt. —
Rautatieverkko, 926 km (1911). on Ruotsin taajin.
Kauppalaivasto käsittää 332 alusta, 170.224 netto
rek.-ton. (1910). -— M. l:n suurimmat kaupungit
ovat Malmö, Lund, Landskrona ja Helsingborg;
kaupungeissa asuu 41 % läänin väestöstä. —
Valtiopäivien ensimaiseen kamariin M. 1. lähettää 10
ja Malmön kaupunki 2 edustajaa, ja toiseen
kamaliin lääni kaikkiaan 18 edustajaa. — M. 1.
muodostettiin 1720. (E. E. K.)

Malmön resessi on nimeltään 1524 syysk. 1 p.
Malmössä Ruotsin ja Tanskan välillä tehty
sopimus, joka lopetti Kustaa Vaasan johtaman
vapaussodan Tanskaa vastaan; välittäjinä toimivat
hansa-kaupungit.

Maloggia [-lo’ddza] (saks. M aloja, rom.
Ma-löja), alppisola Sveitsissä, Graubiindenin
kantto-nissa, 1,817 m yi. merenp., yhdistää
Engadin-laak-son Vai Bregaglia nimiseen laaksoon; M :n kautta
kulkeva 43 km pitkä postitie valmistui 1839.
Solassa on uudenaikainen parantola.

Maloja ks. M a 1 o g g i a.

Malojaroslavets [-lä’-], piirikunnankaupunki
Keski-Venäjällä, Kalugan kuvernementin koillis-

osassa, pienen Luza-joen ja Moskovan rautatien
varrella; 2,497 as. (1897). M:n luona tapahtui
24 p. lokak. 1812 Napoleonin armeian ja
venäläisten välillä verinen taistelu, joka pakotti
Napoleonin palaamaan samaa, jo muonavaroja
puuttuvaa tietä Smolenskin kautta, jota oli tullutkin.

Malon [-15’], Benoit (1841-93), ransk.
sosialisti; liittyi ollessaan Pariisissa työmiehenä
1860-luvulla Internatsionaleen; valittiin 1871 Pariisin
edustajaksi Bordeaux’n kansalliskokoukseen,
missä pani vastalauseen sitä vastaan, että
Saksalle annettaisiin ransk. aluetta, luopuen sitten
kohta edusmiestoimestaan; oli kommuunin
jäsenenä ja pakeni kommuunikapinan tultua
kukistetuksi ensin Italiaan ja sitten Sveitsiin;
harjoitti vista 1871 lähtien laajaa kirjailijatointa;
palasi armahduksen saatuaan 1880 takaisin
Ranskaan, missä perusti aikakauskirjan „La revue
so-eialiste"; teoksia: ..LTnternationale, son histoire,
ses principes" (1872), ,.Le nouveau parti" (1881
82). ..Histoire du socialisme" (1882-85), „Le
socia-lisme intégral" (1890-94), „La morale sociale"

(1895).

Malot [malö’], Hector Henri (1830-1907),
ransk. romaaninkirjoittaja. Saavutti suuren
menestyksen romaanitrilogialla ..Les victimes de
1’amour" („Les amants", „Les époux", ,.Les
en-fants"). M:n muista lukuisista romaaneista
mainittakoon: ,.Les aventures de Romain Kalbris",
,.Madame Obernin", „Souvenirs d’un blessé",
„Sans famille" („suom. ,.Koditon"), „Le docteur
Claude", ..Paulette", „Mondaine", „Justice",
„Mëre", „Amours de jeunes", ,.Amours de vieux"
sekä autobiografinen „Le roman de mes romans"

(1896). J. H-l.

Malpighi [-pi’gi], Marcello (1628-94), it.

lääkäri ja luonnontutkija. Toimi sisätautien
professorina pääasiallisesti Bolognassa, mutta myös
Pisassa ja Messinassa ja tuli 1691 paavi
Innoeen-tius XII:n henkilääkäriksi. On mikroskooppista
anatomiaa ja fysiologiaa koskevien tärkeiden
kek-sintöjensä vuoksi luettava näiden tieteenhaarojen
perustajiin. Esitti 1671 (samaan aikaan kuin
Greu) kasvianatomiaa käsittelevät tutkimuksensa
Lontoon Royal societylle, joka ne julkaisi nimellä
„Anatome plantarum" (I, 1675 ja II. 1679). Siinä
hän kuvaa puun ja kuoren rakennetta, kukan ja
siemenen osia, haudotun kananmunan
kehityskulkua y. m., sekä ensimäisenä selittää viheriät
lehdet ravitsemiselimiksi. Hän keksi m. m.
hius-suoniston; hänestä ovat saaneet nimensä
„Mal-pighi’n keräset" pernassa ja munuaisissa sekä
„Malpighi’n kerros" ihossa. Muista M:n
kirjoituksista ma llittakoon „De pulmonibus" (1661).
Hänen teoksensa, ,.Opera", julkaistiin 1687 ja
„Opera posthuma" 1697 sekä täydellisesti nimellä
„Opera medica et anatomica varia" (1734).

E. Th-n.

Malpighi’n kerros, n i 1 a k e r r o s, ks. Iho.

Malpighi’n keräset ks. Munuaiset ja
Perna.

Malpighi’n putket, tuhatjalkaisten,
hyönteisten ja hämähäkkien virtsanerityselimet; hienoja
putkia, jotka avautuvat keski- ja peräsuolen
rajalle, lukumäärä vaihtelee 2 parista useaan
sataan.

Mal placé /-plasë’] (ransk.), väärään paikkaan
asetettu; sopimaton, epäonnistunut.

Malplaquet [-plakë’]. Ranskassa, Belgian ra-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0917.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free