- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1715-1716

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Malthusiaani ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1715

Malvakasvit-

t—Mammutti

1716

yhteyteen hänen valtaistuimelle nousunsa kanssa.
Muhamettilaiset hyökkäsivät M:aan 1235; heidän
aikanaan maa kohosi suureen kukoistukseen.
V. 1562 M. liitettiin Suur-mogulin valtakuntaan;
1700-luvulla mahratit valloittivat sen. Maassa
senjälkeen mellastelevat rosvojoukot (pindaris)
kukisti Warren Hastings 1817. — M. muodostaa
nykyään M. agencyn (23.103 knr, 1,054.753 as.
1901), johon kuuluu useita kotimaisia
ruhtinaskuntia. M:n ruhtinaskunta on 5,387 km2;
389,741 as. (1911). — 2. Sikhien asuma seutu
Punjabissa, Satledsin eteläpuolella. E. E. I\.

Malvakasvit (Malvaceae), er teräisiin kuuluva
kasviheimo; n. 900 lajia, ruoho-, pensas- t.
puu-kasveja kourasuonisin, tav. sormiliuskaisin
leh-■din; useimmat kuumassa vyöhykkeessä. Isoissa
kukissa yhdislehtinen verhiö. usein lisäksi
ulko-verhiö. Teriö kaunisvärinen, suppilomainen t.
kellomainen, silmussa limikierteinen. Heteet
jakautuneet, sen vuoksi niitä paljon;
ponnenpuolis-koja vain yksi; palhot tyveltään yhtyneet
patsaaksi (colurnella); siitepölyhiukkaset suuret,
piikkiset. Emiö 5-monilehtinen; hedelmä kota
t. lohkohedelmä. Ainoa meikäl. suku Malia
(ks. t.). Yleisiä puutarhakasveja
sametti-haapa (Althaea), Lavutera, Malope-,
huonekasveja Hibiscus, Abulilon; useilla lajeilla
merkitystä lääke-, vaatetus- t. värikasveina. Heimon
huomattavimmat kasvit puuvillapensas
(Gossypium) ja apinanleipäpuu
(Adanso-nia). 1. V-.s.

Malööri (ransk. malheur), oik. onnettomuus;
kova onni, vastus.

Mamadys
y’-J. 1. Piirikunta Itä-Venäjällä,
Kasaanin kuvern. koillisosassa; 5,463 km’,
240,000 as. (1911; 1895 194,120 as., joista tataar.
€4,7 %, ven. 29,8 %, votjaakkeja 4,4 %, [-tseremissejä l,i %). N. ’/3 on metsämaata;
maanviljelys kehittymätöntä. Kotiteollisuus (turkkeja,
lakkeja, liuopatavaroita y. m.) tärkeä. Miehet
käyvät kaukana työnansiolla. Tataareilla on
paitsi kirkkokouluja, koulu venäjän kielen
oppimista varten. ■— 2. Edellämain. piirikunnan
pääkaupunki, Kamaan laskevan Vjatkan oik.
rannalla; 5,500 as. (1911).

Mambunda 1. M a b u n d a ks. B a r o t s e.

Mamelukit (< arab. mamlftk - orja),
tierkes-siläisistä ja turaanilaisista orjista muodostettu
henkivartiosto, joka 1250 anasti vallan Egyptissä
ja jonka keskuudesta lähteneet sulttaanit ja
päälliköt hallitsivat tätä maata 19:nnen vuosis.
alkuun asti, jolloin Muhammed Ali 1811
surmautti heidät, ks. Egypti, palsta 546.

Mamertiininen vankila (lat. Carcer
mamer-tVnus, ehkä vasta keskiajalla syntynyt nimitys),
muinaisen Kooman vanhin ja sen viime aikoihin
saakka ainoa vankila. Tässä vankilassa
surmattiin m. m. Jugurtha, Catilinan kanssarikolliset
ja Vercingetorix. Tarinan mukaan pyhä Pietari,
jota säilytettiin M:ssa v:ssa, kastoi siellä
olevassa lähteessä vanginvartijansa, jonka vuoksi
vankila 1400-luvulla vihittiin kirkoksi (S. Pietro
in Carcere).

Mamertiinit (lat. mamertVni, Mamersin, s. o.
Mars jumalan pojat), muinais-italialaisten
palkkasoturien nimitys. Joukko tällaisia sotureita
perusti Mamertiumin kaupungin Bruttiumin
maakuntaan. M. aiheuttivat välillisesti ensimäisen
puunilaissodan syttymisen. Kun Sisilian yksin-

valtias Agathocles, jonka palveluksessa joukko
m;eja oli ollut, 289 e. Kr. kuoli, valtasivat he
Messanan kaupungin ja perustivat sinne
rosvo-valtion. Taistelussa Syracusaa vastaan he
joutuivat tappiolle; silloin he pyysivät apua
Karthagolta; roomalaiset taas asettuivat Sisilian
kuningaskunnan puolelle ja joutuivat siten
taisteluun Hannibalin kanssa. E. H l.

Mamestra ks. K a a 1 i y ö k k ö ja
Tarha-y ö k ö t.

Mamiani della Rovere f-ä’ni rö-], T e r e n z i o
(1799-1885), it. valtiomies, filosofi ja runoilija,
kreivi, synt. Pesarossa silloisessa Kirkkovaltiossa.
Otti 1831 osaa paavinvaltaa vastaan
suunnattuihin kumousliikkeisiin, istui vankeudessa,
oleskeli sitten Ranskassa, toimi 1848 taas Italiassa,
ollen m. m. muutamia kuukausia Roomassa
ministerinä, jossa asemassa hän koetti vaikuttaa
maltillisen vapaamieliseen suuntaan. Siirtyi
Genovaan, tuli 1857 filosofian historian
professoriksi Torinoon, 1860 opetusasiain ministeriksi
Cavourin ministeristöön, oli vielä myöhemminkin
monissa valtiollisissa toimissa. Julkaisi lukuisia
filosofisia, valtiollisia ja kaunokirjallisia teoksia.
Filosofina hän, monessa kohdin yhtyen Giobertiin
(ks. t.), puolusti idealistista maailmankatsomusta,
vastustaen sekä jyrkkää katolisuutta että
positivismia. Hän toivoi yhä katolisen kirkon
nuorentumista ja sen sovintoa nykyaikaisen tieteen
kanssa. A. Gr.

Mamma (kreik. ja lat.). naisenrinta, nisä, äiti.
ks. Sukupuolielimet.

Mammalia (ks. Mamma) ks. N i s ä k k ä ä t.

Mammea americana, länsi-intialainen
hedelmäpuu, nykyään myös Aasiassa ja Afrikassa
viljelty; kuuluu Giittiferæ-heimoon. Hedelmä
luumarja, n. 10 cm läpimitaten; keltainen maukas
hedelmämalto muistuttaa aprikoosia, siitä nimi
,.S:t Domingou aprikoosi". Hedelmistä
valmistetaan myös viiniä, kukkia käytetään likööriteolli
suudessa; myös puuaine arvokasta. (I. V-s.)

Mammona (aram. ntamon = rikkaus), omaisuus,
eritoten rikkaus ihmisen epäjumalaksi ajateltuna
(Matt. 6.j4; „Ette voi palvella Jumalaa ja
Mammonaa") .

Mammutti (Eleplias primigenius),
sukupuuttoon kuollut tuuheakarvainen norsueläin,
jokseenkin afr. norsun kokoinen ja intialaiselle läheistä
sukua ollut laji, joka kylmään ilmastoon
mukautuneena oli jääkaudella ja läheisinä aikoina
levinnyt yli koko pohjoisen pallonpuoliskon. Koko
tällä alueella, s. o. Etelä-Euroopasta. Keski-

Mammutti.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0920.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free