Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mammutti-aika ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1717
Mammutti-aika—Man
1718
Aasiasta ja Meksikosta pohjoiseen käsin esiintyy
sen hampaita ja luita diluviaalisissa sora-,
hiekka-ja lössikerrostumissa, usein tavattomin määrin
ja osittain yhdessä nykyisten arktisten
eläin-muotojen, kuten myskihärän, poron ja sopulin
jätteiden keralla. Erittäin kuuluisana m:n
jätteiden löytöpaikkana mainittakoon
Uuden-Siperian, s. o. Karhu- ja Ljäkov-saaret, joista
kenties suurin osa kaupassa käynyttä fossiilista
norsunluuta (Siperian vuotuinen vienti arvioitu
aikoinaan jopa 110,000 puudaksi) on ollut
peräisin. Mutta sitäpaitsi on Pohj.-Siperian jäätyneessä
maaperässä säilynyt kokonaisia m:n-ruumiita
pehmeille osineen, lihoilleen ja nahkoineen.
Ensimäinen tällainen löytö tehtiin 1799;
myöhemmistä huomattavin on 1901 Beresovka-joen luona
Koillis-Siperiassa tavattu m., jota alkuperäisessä
asennossaan täytettynä säilytetään Pietarin zool.
museossa. Tähän ja edellisiin löytöihin
liittyneet ruuantähteet osoittavat m:n käyttäneen
ravinnokseen m. m. havupuiden oksia, koivun ja
pajun lehtiä sekä sara- ja heinäkasveja.
Fennoskandiassakin on m. elänyt: Norjasta
tunnetaan 1, Ruotsista 4 ja Suomesta niinikään 4
löytöä nimittäin: poskihammas, löydetty Iijoen
varrelta v:n 1751 tienoilla, ja toinen Nilsiästä
i873. kylkiluun kappale Brödtorpin harjusta
Pohjan pitäjässä 1896 sekä 1911 maitohammas
Helsingistä. Jätteet ovat todennäköisesti
peräisin n. s. interglasiaalikaudelta. — M:n
yhden-aikaisuutta ihmisen kanssa todistavat Ranskan
ja Pohjois-Espanjan luolissa (la Madeleine,
Com-barelles) tavatut sitä esittävät piirrokset sekä
sen jätteiden esiintyminen monin paikoin
inhimillisten kulttuuritähteiden, hiilien ja
kiviasei-den keralla. Ihminen varmaankin on syypää sen
sukupuuttoon häviämiseenkin. V. A. K-io.
Mammutti-aika ks. Esihistorialliset
ajanjaksot, palsta 812.
Mammuttipetäjä (Sequoia [Wellingtonia]
gi-gantea), mäntykasvien heimon (Pinaceæ)
alaheimoon rämekypresseihin (Taxodieæ) kuuluva amer.
jättiläishavupuu. Suvun tieteellinen nimi
johtuu Sequo Yah
intiaanista (cherokee-päällikkö ja tavu-kirjoituksen keksijä, vrt. C h
e-r o k e e). M.
kasvaa Kaliforniassa
Sierra
Nevada-vuoriston länsirinteillä
n. 36°-38°15’:n
välillä pohj. lev.
1,200-2,500 m :n
korkeudessa yi.
merenp. Alueen
eteläosassa on suuri
yhtenäinen m.-metsä,
pohjoisosassa
pienempiä metsiköitä
ja puuryhmiä,
joista Calaveras- ja
Mariposa-metsiköt
ovat
tunnetuimmat. M. on nykyään rauhoitettu. M:n mahtava
koko on vanhastaan kuuluisa, tiedot
suuruussuhteista kuitenkin usein liioitellut. Keskimääräinen
korkeus on n. 80-90 m ja rungon läpimitta tv-
MammuttipetiljU
Mariposa-mptsikossil.
veltä 6-7 m. mutta m. voi saavuttaa yli 100 m:n
korkeuden ja 10-12 111:11 tyvi paksuuden, kuorikin
voi olla ’/3 m paksu. Mahtavimmilla puilla on
omat nimensä, usein Ameriikan suurmiesten
mukaan („Washington", ..Lincoln", „General
Grant"). Kuuluisimpia ovat nyt kuolleet
..metsän äiti" ja „metsän isä" Calaveras-metsikössä.
Edellinen on vielä pystyssä, pituus n. 100 111,
jälkimäinen on kaatunut taittaen latvansa n. 90 m
tyvestä. Tässä kohden rungon ympärys 011 yli
12 m, sen mukaisesti on alkuperäinen pituus
arvioitu 120-140 m:ksi. M:n runko on pitkältä
oksatonta, latvus siis verraten pieni. Neulaset
ovat lyhyet, varsimyötäiset. tiheässä
jokapuoli-sesti oksissa. Kellanruskeat kävyt puun kokoon
nähden pienet. 4-7.5 cm pitkät. Puuaine ei
erityisen hyvää; punaruskeaa t. tummanruskeaa
sydänpuuta on käytetty huonekaluiksi. M:n ikä
arvioitiin aikaisemmin useiksi tuhansiksi
vuosiksi, uusimpain tutkimusten mukaan se ei nousse
yli 1,500 vuoden. M. menestyy puistopuuna
Etelä-jf paikoin Keski-Euroopassakin sangen hyvin.
Kuva ks. liitettä Havupuut. — Kaliforniassa
kasvaa toinenkin Sequoia laji, kalifomial.
punapuu (redwood), >S’. sempervirens, sekin
jättilain-kokoinen, pituus jotenkin sama kuin m:n.
läpimitta korkeintaan n. 6 m. Neulasien pituus 1-2 cm.
vähän suurempi kuin m:llä; ne ovat
kaksipuoli-sesti oksissa. Punapuumetsät ovat aivan
Tyynenmeren rannikolla, n. 800 m:n korkeudella saakka.
Edullinen asema ja punertavan puuaineen
arvokkuus ovat vaikuttaneet, että punapuu on
vaarassa joutua sukupuuttoon hävitetyksi. Pienempi
alue on kuitenkin rauhoitettu. Punapuu viihtyy
hyvin Etelä-Euroopassa.
Edellämainitut /Segitota-lajit ovat
tertiäärikau-ddla — osittain jo jura- ja liitukausillakin —
Euroopassa ja Aasiassakin laajalti levinneen
suvun viimeiset edustajat. 1. F-s.
Mamseli, lyhennys ransk. mademoiselle
(ks. t.), käytetään nyk. enimmäkseen vain
leikillisessä puheessa vastaamaan neiti sanaa.
Man [män] (engl. Isle of Man, manxin
kielellä Mannin). Brittein-saariin kuuluva saari
Irlan-ninmeressä, puolimatkassa Irlannin ja Englannin
välissä: 588 km2, 50,542 as. (1911). M:n pituus
lounaasta koilliseen on 53 krn, leveys 19 km.
Sen halki pituussuuntaan kulkee siluurisista
liuskeista, vuorikalkista y. m. syntynyt
vuorijono, korkein huippu Snaefell 617 111 yi. merenp.
Vuoret laskeutuvat muodostaen useita lahtia
(Ramsey, Laxey, Douglas y. m.) jyrkästi
mereen, paitsi pohjoisessa, jossa vuoriston juurella
leviävää tasankoa hiekkasärkät reunustavat. M:n
lounaiskärjen edustalla on Calf of M. niminen
saari. Jokia ja puroja on runsaasti (Awin-glass,
Awin-dhoo, Neb y. 111.) ; järviä ei ole. Ilmasto
on sangen tasainen ja lauhkea; v:n keskilämpö
-(- 9.4° C, kylmimmän kuukauden -{- 5,s° C,
kuu-mimman + 15,8° C. Sademäärä on hyvin
vaihteleva eri osissa, mutta sää yleensä aurinkoisempaa
kuin muualla Englannissa. Voimakkaat, lämpimät
lounaistuulet vallitsevat. Kasvullisuus on
köyhä-lajinen, mutta erittäin rehevä, paitsi tuulisilla,
paljailla vuortenhuipuilla. — Gaelilaiset
asukkaat, manxmen, ovat pitkiä, vankkarakenteisia;
pää on suuri, leveä, poskipäät myös leveät,
silmät vaaleat, tukka tummempi, nenä pitkä.
Alkuperäistä manxin kieltä osasi 1901 vain 4,400 hen-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
