- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1719-1720

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mammutti-aika ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1719

Mana—

Manåos

172U

keä, muut puhuvat ainoastaan englantia.
Asukasmäärä on siirtolaisuuden johdosta ollut
vähenemässä v:sta 1891 alkaen. Yli puolet väestöstä
asuu M:n neljässä kaupungissa. — E 1 i n k e
i-n o t. Maanviljelys (65 öj0 pinta-alasta on
viljeltyä) tuottaa kauraa, ohraa, rehujuurikkaita,
apilasta; karjanhoito (5,938 hevosta. 21.076 nautaa,
81,631 lammasta, 3,089 sikaa; 1910) on tärkeämpi,
mutta ei tyydytä tarvetta kesäkuukausina. V. 1910
kalastusta (sillin, turskan, makrillin y. m.)
harjoitti 872 miestä 240 aluksella. Vuorityö tuottaa
lyijy- ja sinkkimalmia, suolaa y. m. Teollisuus
on vähäinen. Rautateitä on 75 km.
Kauppalaivastoon kuuluu 77 alusta, 11,613 netto rek.-ton.
Vienti käsittää vuorityön tuotteita,
rehujuurikkaita ja köysiä, tuonti puutavaroita ja
ravintoaineita. V. 1910 satamissa selvitettiin 1,« milj.
ton. aluksia. -— V:sta 1872 koulunkäynti on
pakollinen. v:sta 1892 maksuton: 1910 oli 48
kansakoulua, joissa 8,314 oppilasta. Saarella on
anglikaaninen piispanistuin.

Hallitus. M:ia hallitaan oman
valtiosääntönsä mukaan erityisenä Ison-Britannian ja
Irlannin kuningaskunnan osana. Lakia säätää
eduskunta the Court of Tynwald-, lait hyväksyy
kuningas, mutta ne eivät astu voimaan
ennenkuin ne Tynwaldin päivänä (5 p. heinäk.) on
englannin ja mansin kielillä luettu julki Tynwald
hill nimisellä vuorella. Court of Tymvaldiin
kuuluu kruunun nimittämä M:n hallinnon johtaja
lieutenant-governor, 9-jäseninen legislative
coun-cil (jäsenet kruunun nimittämät) sekä House of
keys, johon kuuluu 24 7 v:ksi valittua jäsentä.
M:11a ei ole edustajia Englannin parlamentin
alahuoneessa, eikä sen piispalla ole sijaa
ylähuoneessa. Englannin parlamentin päätökset eivät
koske M:ia, ellei niissä nimenomaan siitä
mainita. — M:n tulot (pääasiallisesti tulleista) 2,i
milj. mk., menot 1,9 milj. mk., valtiovelka 5,s
milj. mk. (1910). — Vaakuna: punainen kilpi,
jossa kolme taivutettua, haarniskoitua, tyvestä,
yhdistettyä jalkaa. — Pääkaupunki Douglas.

Historia. M., vanhan ajan Eubonia, oli
todennäköisesti roomalaisten hallussa; n. 800
Norjan viikingit alkoivat tehdä sinne ryöstöretkiä ja
850-luvulta muodostivat sinne varsinaisia
siirtokuntia. M. kuului sitten nimellisesti Norjaan
ve-romaana. mutta sen Norjasta polveutuvat
ruhtinaat olivat melkein riippumattomia: 885 kävi
Harald Kaunotukka, 1093 Mrgnus Barfod saarella
Norjan valtaa lujittamassa. V. 1266 Magnus
La-gabote möi M:n Hebridein keralla Skotlannin
kuninkaalle. Manxilaiset tunnustivat Skotlannin
yliherruuden vasta kärsittyään Ronaldsvvayn
tappion 1275. Sittemmin saaren omistuksesta
taistelivat Skotlanti ja Englanti, kunnes 1406
Englannin kuningas Henrik IV lahjoitti sen
lääni-tyksenä Sir John Stanleylle. Tämän suvulla se
pysyi v:een 1765. lyhyttä väliaikaa
lukuunottamatta. Silloin Englannin hallitus sen lunasti,
voidakseen tukahuttaa valtion tullituloille
tuhoisaksi kasvaneen saarelaisten salakuljetuksen.
Su-\un patrouaattioikeudeu ja tilukset Englannin
hallitus osti 1828. E. E. K.

Mana ks. Manala.

Manaaminen ks. Haaste.

Manaar [-ä’r], saari Ceylonin
luoteisrannikolla. Aataminsillan kaakkoispäässä, erottaa
M:n-lahden Aataminsillan pohjoispuolella olevasta

Palkin-salmesta. Saarella o:i M:n kaupunki, joka
harjoittaa helmen ja merimakkaran pyyntiä.

Manaatit 1. lamantinit (Manatus) ovat
sireenieläimiin kuuluvia vesinisäkkäitä. Ruumis
on kömpelö,
sukkula-mainen, pyrstöevä
pyöreäpäinen. evä
mäisten eturaajojen
varpaissa joskus
surkastuneet kynnet.
Ruumiin karvapeite
hyvin harva, ulkokorva surkastunut. Etuhampaat
aikaiseen häviäviä neljä ylä- ja alapuolella,
poskihampaita 8-11 kussakin leukapielessä, mutta
harvoin enemmän kuin 6 samaan aikaan
kehittyneitä. nelikulmaisia, kiillelatvaisia.
Kaulanika-mia vain 6. Umpisuolessa 2 sormimaista
lisäkettä. M. ovat hitaita, vähälahjaisia eläimiä;
oleskelevat matalassa vedessä lahtien ja jokien
rannoilla. Syövät yksinomaan vesikasveja, joita
ottavat halkinaisen ylähuulensa avulla. Keski- ja
Etelä-Ameriikan rannikoilla ja virroissa elää
parvissa sinisenharmaa a m e r i i k k a 1 a i n e n m.
(il. nmericanus), joka kasvaa n. 3 m:n pituiseksi
ja 300 kg painoiseksi. Sen lihe on
hyvänmakuista, mutta epäterveellistä. Kynnetön m.
(31. inunguis) elää Orinokon ja Amazonin
vesistöissä, Senegalin m. (31. senegalensis)
troopillisen Afrikan länsirannikolla ja sinne
laskevissa virroissa. M:eja pyydystetään ihran,
nahan ja lihan vuoksi. P. Ii.

Managua [na’-J. 1. Järvi Keski-Ameriikassa,
Nicaraguan valtiossa: 1.450 km-, 47 m yi.
merenp., suurin syvyys 80 m. M. laskee 35 km
pitkän Panaloya-joen kautta Nicaragua-järveen.
M:ssa on Moinotombito niminen tulivuori ja
rannoilla pari muuta tulivuorta. —
Höyrylaivaliikennettä. — 2. Nicaraguan valtion pääkaupunki,
M.-järven etelärannalla, rautatien varrella:
34.872 as. (1907). M. on uudenaikaisesti
rakennettu; huomattavimmat rakennukset (Palacio
na-cional. kansalliskirjasto, postitoimisto y. m.j
jälkeen 1855. Useita kukoistavia
teollisuuslaitoksia. vilkas kauppa ja liikenne. — Suuri tulva 1876
hävitti M:aa. (E. E. K.)

Manala, Manalainen ovat muodostuneet
yhtymistä maan ala ja maan alainen,
jälkimäinen tavataan toisinaan runoissa
lyhentvmättö-mällä ensi tavuun ääntiöllä. Manalan ulkoiset
paikallissijat kuuluvat 3Ianalla, 3Ianalta. 3Ianalle
(vrt. Kangasala ja Kangasalla). S itä on joskus
runoissa muodostunut nimentö 3Iana ja omanto
Manan (kerran 3Ianan neiti). Manatar ja
Manalatar ovat Lönnrotin muodostamia.

K. K.

Manamansalo, Oulujärven suurin saari; jakaa
koko järven kahteen suureen osaan; pituus n.
15 km. suurin leveys lähes 10 km. pinta-ala n.
74 km", pituussuunta lounaasta koilliseen :
lounaispuolella erottaa saaren mantereesta Alassalmi
ja koillispuolella kaivanto (jonka
viimeksimainitun venäläiset tarun mukaan jollakin muinaisella
hävitysretkellään ovat kaivaneet). M:n
kummaltakin puolen kulkee laivareitti. —- M:ssa oli
,,Oulujärvenpitäjän" (Paltamon) kirkko 1500-luvun
loppupuoliskolla. L. H-nen.

Manäos f-na’-], kaupunki Brasiliassa, Amazonas
valtion pääkaupunki. Rio Negron vas. rannalla.
18 km yläpuolella sen laskua Amazonvirtaan,

Manaatti.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0922.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free