- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1721-1722

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Manasarowar ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1721

Manasarowar

—Manchester

1722

1.460 km tämän suusta: 65,380 as. (1900). Ilmasto
terveellinen. — M. on nopeasti kasvamassa; tällä
vuosisadalla on rakennettu vesijohtolaitos,
sähkö-raitiot ieverkko; kuuluisa kasvitieteellinen
puutarha, museo, yleinen kirjasto, ilmatieteellinen
observatori. Satamalaitteet uudenaikaiset: 1907
saapui satamaan 1,589 alusta, joista 133
Euroopasta ja Yhdysvalloista tulleita valtamerialuksia.
Kauppa vilkasta; vientitavarat kautsukki,
pähkinät, kaakao, kuivatut kalat, vuodat,
piassava-kuidut. — Per. 1809. Ensimäiset eurooppalaiset
asettuivat M:n paikoille 1660. E. E. K.

Manasarowar 1. M ansa ro war (tibet.
Tso-tnavang), järvi Länsi-Tibetissä, Transhimalajan ja
Himalajan välissä, n. 4,602 m yi. merenp. M. on
80 km ympärimitaten, suurin läpimittä 25 km,
suurin syvyys 82 m (IIedinin mittausten mukaan).
Ympäröiviltä mahtavilta lumipeitteisiltä vuorilta
M:iin laskee monta puroa, m. m. Tagetsangpo.
jota Hedin pitää Satledsin varsinaisena
lähde-jokena. M:sta vedet poistuvat etupäässä
maanalaisia teitä sen länsipuoliseen, kapean
kannaksen erottamaan Itakastal 1. Langaktso nimiseen
järveen. — M. on hindulaisten ja lamalaisten
kuuluisin ja pyhin järvi, lukuisain
pyhiinvaeltaja-joukkojen päämäärä. (E. E. K.)

Manasein /-è’-/, Nikolai (1835-95), ven.
virkamies, tuli 1880 senaattoriksi; oli 1885-94
oikeusministerinä; M:n 1882-84
Itämerenmaakun-nissa toimeenpanema tarkastus oli alkuna nä den
maakuntain oikeusolojen venäläistyttämiseen.

Manasse. 1. Joosefin poika ja Israelin heimo,
jonka alueeseen kuului Itäjordaninmaan
pohjoisosa ynnä Basan (vrt. 5 Moos. 313, Joos. 17! seur.).
Myöhemmin heimon jäsenet tunkeutuivat myös
Länsijordanin maahan valloittaen veljesheimon.
Efraimin pohjoispuolella sijaitsevan suurehkon
maa-alueen Jisreelin tasankoon asti (vrt. Joos.
177-i3). —- 2. Juudan kuningas, Hiskian poika,
hallitsi n. 685-642 e. Kr. M. oli Assyrian vasalli
ja suosi ass.-bab. tapoja ja jumalanpalvelusmenoja,
joten hänen aikanaan pääsi vallalle suuri
uskonnollisten käsitteiden sekaannus. Hinnomin
laaksossa uhrattiin Molokille lapsia (vrt. Jer. 7„).
toimittipa kuningas itsekin sellaisen uhrin. Hän
saastutti myös Jerusalemin temppelin vierasten
jumalain palveluksella, pystytti sinne
kananea-laisen Aseran kuvan, rakennutti Baalille
alttareja ja kunnioitti ,,koko taivaan sotajoukkoa" s. o.
ass.-bab. tälitijumalia. Missä määrin M. on näin
menetellyt vain valtiollisista ja missä määrin
persoonallisista vaikuttimista ja taipumuksista, on
vaikea sanoa. Joka tapauksessa Assyrian vaikutus
Judaan ja koko Palestiinaan oli tähän aikaan
erittäin voimakas (vrt. Sefanja l,s). Profeettain
vastustuksen M. kukisti väkivallalla, ja taru
kertoo iäkkään Jesajan hänen aikanaan saaneen sur
mansa (vrt. 2 Kun. 21,-IS). 2 Aikakirja 3310
seur. kertoo, että M. vietiin kahleissa Baabeliin,
nöyrtyi siellä hädässään isäinsä jumalan Jahven
edessä ja rukoili Jahvea, joka nyt salli hänen
palata takaisin Jerusalemiin kuningasistuimelleen.
Tämän kertomuksen historiallisuutta on epäilty,
mutta siinä saattaa olla sen verran pohjaa, että
M.. otettuaan osaa johonkin Assyrian-vastaiseen
valtiolliseen yritykseen, todella joutui vangiksi,
mutta vakuutettuaau uskollisuuttaan jälleen pääsi
vapaaksi. Sen sijaan tieto hänen
kääntymyksestään on sangen epätodennäköinen, sillä israelilai-

nen traditsioni (vrt. 2 Kun. 2320. 243, Jer. 15,)
leimaa hänet muuten yksimielisesti
Jaliven-uskon-non vastustajaksi. A. F. P-o.

Manassen rukous, pieni 16 värssyä sisältävä
apokryfinen V:n T:n kirja, on oikeastaan
myöhempi lisäys 2 Aik. 33,s:teen ja ,„:teen, ja niinkuin
sen täydellinen nimi „Juudau kuninkaan M. r.
hänen ollessaan vankina Baabelissa" osoittaa,
aiottu täydennykseksi mainitulle 2 Aik. 33, „
seur:n kertomukselle. Se sisältää Jumalan
ylistyksen, katumuksen, synnintunnustuksen ja
lupauksen, jos Jumala katujaa kuulee. Jumalan
ylistykseen. Se on luultavasti kirjoitettu
hellenistisellä, ehkä makkabealaisten ajalla ja näyttää
alkuaan olleen kreikankielinen, mutta on
säilynyt myös latinan, syyrian, etiopian, arabian- ja
hepreankielisenä. Kreik. raamatussa se on
lopussa n:o 8 „laulujen" joukossa, virallisessa
latinalaisessa myös „liitteessä", ja Lutherin ja sen
mukaisissa käännöksissä apokryfien viimeisenä
kirjana. A. F. P-o.

Manasteri (ven. monastir), luostari.

Manatus ks. M a n a a t i t.

Mancha, La [-ntsa] (< arab. manxa), kuiva,
puuton ylätasanko Keski-Espanjassa. Montes de
Toledon ja Sierra Morenan välissä. Käsittää osia
Toledon, Albaceten ja Cuenean provinsseista ja
melkein koko Ciudad Real nimisen provinssin.
V. 1691 L. M:sta tuli erityinen provinssi, joka
sittemmin lakkautettiin. Koillis- ja lounaisosat
erotetaan toisistaan Alta (ylä) ja Baja (ala)
nimillä. — L. M. on kuuluisa Cervantesin „Don
Quixote"-romaanin näyttämönä ja on luonnoltaan
yliä samanlainen, jommoiseksi runoilija sen on
kuvannut. (È. E. K.)

Manche, La ks. Kanaali.

Manchester [mäntsasta], 1. Kreivikunnan
muo-destava kaupunki Länsi-Englannissa, Englannin
puuvillateollisuuden tärkein keskus, usean,
Mer-seyhin laskevan pienen joen yhtymäkohdassa, n.
45 km Liverpoolista itään; 81 knr, 714.427 as.
(1911), joiden joukossa lukuisasti saksalaisia,
ar-meenialaisia ja juutalaisia. M:n luoteispuolella,
siihen täydellisesti kiinnikasvaneena on Salford
(231.380 as.), jonka keralla M. Lontoon jälkeen
on Englannin väkirikkain kaupunki, mutta jos
kaikki ne yhdyskunnat, joiden keskustana M. on.
luettaisiin siilien, niin se voisi kilpailla Lontoon
kanssa. — M. on säiinnöttömästi rakennettu,
kadut, etenkin M:n vanhassa keskustassa, yleensä
kaidat ja mutkittelevat, talot tiilestä, yleiset
rakennukset kivestä. Kaiken peittää musta
kivi-liiilensavun synnyttämä nokikerros, ilma on
sa-\ un kyllästyttämä ja vesi joissa mustaa liejua. Etu
kaupungeissa, etenkin eteläisissä, joissa
varakkaammat yhteiskuntaluokat asuvat, ilma on
puhtaampaa, siellä on puutarhoja, puistoja (M:ssä
yhteensä 463 ha). Teollisuuslaitokset ovat
keskittyneet itäisiin etukaupunkeihin. suurimmat
kauppahuoneet ovat M:n keskustassa, useat Market
street nimisen pääkadun varrella. — M:n
verrattain harvoista huomattavista rakennuksista
mainittakoon: jättiläismäinen kaupungintalo (yli 250
huonetta: valmistunut 1877). pörssi (kokoussali
Englannin suurimpia), assiisioikeuden palatsi.
Free trade hali (siihen mahtuu 6.000 henkeä),
yli-opistou, pääpostitoimiston, sairaalan rakennukset,
M:n tuomiokirkko (1400-luvulta, kaupungin
vanhin), jesuiittakirkko nimeltä The Holv nnnie.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0923.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free