- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1725-1726

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mancini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1725

Mancini—Mander

1726

siitä, että Englannissa 1830-luvulla syntynyt
viljatullieu poistamista tarkoittava liike (ks.
A n t i-c o r n-1 a vv-l e a g u e) sai alkunsa
Manchesterin kaupungissa. On kuitenkin
huomattava, että se oppi, jota tämän liikkeen
johtomiehet R. Cobden, John Bright y. m.
koettivat sovittaa käytäntöön, ei ollut heidän
keksimänsä. Jo aikaisemmin olivat esim. skotl. Adam
Smith ja vielä jyrkemmin ransk. J. B. Say
esittäneet ja perustelleet sen väitteen, että
ehdoton taloudellinen vapaus on sekä yksilöiden
että kansojen menestymisen tärkein edellytys.
Huippuunsa tämä oppi on kehitetty ranskalaisen
Bastiafn teoksessa „Harmonies économiques".
Manchester-opilla on 19:nnellä vuosis. ollut
paljon kannatusta Euroopan eri maissa. Suomessa
sitä jossakin määrin ovat edustaneet
liberaalinen puolue ja ruotsalainen puolue. Tätä nykyä
ei jyrkkiä manchester-miehiä enää ole juuri
muualla kuin Ranskassa, jossa esim. valtion
toimintaa työväenluokan suojelemiseksi ja
kohottamiseksi vielä monesti vastustetaan
samanlaisilla perusteilla kuin ne, joita Englannissa
esitettiin 1830- ja 1840-luvulla.

Mancini f-tsVni], Laura Beatrice
(1823-69), it. runoilijatar, sepitti m. m.
murhenäytelmän „Ines" (1845), runoelman ,.Colombo
ai convento della Rabida" (1846), runokokoelman
,.Poesie varie" (1848) sekä jälkeen v:n 1860
useita kantaatteja ja lauluja isänmaallisiin
juhlatilaisuuksiin. Kokoelma M:n lyriikkaa
julkaistiin 1874 nimellä „Patria ed amore". J. H-l.

Mancini
tsVniJ, Pasquale Stanislao
1817-88), it. valtio- ja lakimies. Tuli nuoren i [-oikeustieteen professoriksi Napoliin, mistä hänen
valtiollisista syistä täytyi paeta, jolloin lähti
Torinoon. Täällä M. toimi kansainvälisen oikeuden
professorina sekä edustajahuoneen jäsenenä
kuuluen vapaamielisiin. Siirryttyään 1872
professoriksi Roomaan M. oli eri ajoin ministerinä. Hän
on julkaissut suuren oikeusfilosofisen teoksen
,,Fondamento della filosofia del diritto" (1 :nen p.
1842) sekä joukon kansainvälis-oikeudellisia
tutkielmia, joista mainittakoon „La nationalitä come
fondamento del diritto dclle genti" (1857). Tässä
teoksessa M., joka oli aikansa huomatuimpia ja
samalla edistysmielisimpiä kansainvälisen oikeuden
tutkijoita sekä „Institut de droit international"in
ensimäinen esimies, on esittänyt sen,
kansallisuusaatteelle erinomaisen edullisen, mutta
käytännössä mahdottoman perusajatuksen, että
kansainvälisen oikeuden subjekteja ovat kansayksilöt
eivätkä valtiot; tämä teoria on tuntuvasti
vaikuttanut myöhempäänkin italialaiseen
tieteisop-piin. R. E.

Mancipatio [-ä’tiö] (lat., < mancipä’re =
tarttua kädellä), roomal. oikeuden mukaan
juhlallinen, vain Rooman kansalaisten nauttima
omistusoikeuden siirtäminen.

Mancipium [-ci’-] (lat., < manus = käsi. ja
cupere = ottaa), roomal. oik.. omistusoikeus;
isännyys, eräs laji määräämisvaltaa toiseen
henkilöön nähden.

Manco (it., < lat. mancus = epätäydellinen),
puute, vajavaisuus, puuttuva määrä.

Mandaanit, sioux-intiaaneihin kuuluva heimo
Yhdysvalloissa, asuvat vista 1S45
Pohjois-Dako-tassa Fort Bertholdin reservatsionissa Missouri’n
varrella, jonne muut siouxit olivat heidät ahdis-

taneet. M. ovat maataviljeleviä: heidän
lukumääränsä 1905 oli ainoastaan 150;
kukoistus-aikanaan heitä asui kolmessa kylässä n.
2,100-2,200 henkeä.

Mandaatti (lat. mandatum), välipuhe, jonka
kautta toinen sopimuksen tekijöistä antaa
toiselle toimeksi jonkun asian tahi tehtävän
suorittamisen. Myöskin itse toimeksianto,
toimeksi-saanti käy min nimellä. A. Ch.

Mandal [-däl], Norjan eteläisin kaupunki,
M.-joen suussa, Lister og Mandal amtissa; 3.469
as. (1910). Min kadut ovat mutkikkaat, talot
puusta. Viedään puutavaroita ja lohta, jota
pyydetään M.-joesta. Kauppalaivasto 44 alusta (yht.
24,314 netto rek.-ton.). M:iin luetaan sen
ulkosatama K le ven (2 km Mistä kaakkoon). —
Nyk. M. on 1600-luvulta; täydet kauppaoikeudet
se sai 1779. ’ (E. E. K.)

Mandalay [mändalei] 1. M a n d a 1 e h, entisen
Birman kuningaskunnan, nykyään Englannin
Upper-Burman pääkaupunki. 3,5 km Iraw,di’sta
itään; 138,299 as. (1911; 183,816 1901). Mistä
ympäröi 8 m korkea tiilimuuri; sen keskellä
on 4 muurin ympäröimä ent. komea
kuninkaanlinna (m. m. 80 m pitkä vastaanottosali
kullatusta teak-puusta). Min lähellä on
rautatien-risteys; Irawadi’lla on höyrylaivaliikennettä.
Vilkas kauppa Rangoonin kanssa. — M. perustettiin
1856-57; 1885 engl. joukot sen valloittivat.
Heidät karkoittaakseen birmalaiset seur. v. polttivat
osan pääkaupungistaan. E. E. K.

Mandaleh ks. Mandalay.

Mandariini (< sanskr. mantrin =
neuvonantaja), Euroopassa käytetty nimitys kiinalaisista
virkamiehistä, ks. Kiina, palsta 854-55.

Mandariini ks. C i t r u s.

Mandealaiset, Mesopotamiaan levinnyt
gnostilainen lahko, jonka oppi sisältää myöhempään
babylonilaiseen pakanuuteen istutettuja
juutalaisia, persialaisia ja kristillisiä käsityksiä. Siitä
käytetään myös nimitystä nasarealaiset ja
sabilaiset (kastajat). Sen n. 2,000
tunnustajaa puhuvat arabiaa, mutta sen pyhät kirjat
(Givzu = aarre, Sidra rabbä = suuri kirja, Sidra
d’Jahjä- Johannes Kastajan kirja) ovat
kirjoitetut erityisellä syyrialaisella murteella. M.
pitävät Johannes Kastajaa suuressa arvossa, mutta
selittävät Jeesuksen perkelettärestä (pyhästä
hengestä) syntyneeksi pahaksi hengeksi, joka on
väärä profeetta niinkuin Abraham, Mooses ja
Muhammed, vrt. Gnostilaisuus.
[Chwol-sohn, „Die Sabier u. der Sabismus" (1856);
Brandt, „Die mandäische Religion" (1889),
..Man-däische Schriften" (1893); Anz, „Zur Frage nach
dem Ursprung des Gnostizismus" (Texte u.
Unter-suchungen XV, 4, 1897, sivv. 70-78).] A. F. P o.

Mandel, Eduard (1810-82), saks.
vaskenpiir-täjä; vista 1842 Berliinin taideakatemian
vasken-piirtäjäkoulun professori ja 1856-75 sen johtaja.
Esitti viivatekotapaan aikansa saks. ja varsinkin
vanhempien mestarien (esim. van Dyckin,
Raf-faelin ja Tizianin taidetta. [Pietsch. ,,E. M. und
seine Werke" (1883).]

Mander. 1. K a r e 1 v a n M. (1548-1606), holl.
taidemaalari ja kirjailija. Oli matkoilla m. m.
Italiassa ja Wienissä, työskenteli pääasiallisesti
Haarlemissa, jossa perusti H. Goltziuksen ja
Corn. Cornelisz n kanssa piirustusakatemian ja
oli suuren Frans Haisin opettaja. Maalasi sangen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0925.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free