Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mandoliini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Mandoliini (it. mandolVno, vähennysmuoto
sanasta mandola), it. kielisoitin, luutun kaltainen,
mutta kooltaan pienempi ja kaikupohjaltaan
ku-perampi, halaistun päärynän muotoinen. M:ssa
on 4-6 kieliparia. Kukin pari on viritetty samaan
korkeuteen ja asetettu niin likitysten, että
voidaan näppäimellä yhfaikaa värähdyttää
molempia kieliä ja siten aikaansaada pitkittyviä, viulun
tremoloa muistuttavia säveliä. Senvuoksi m:ia
käytetään tavallisesti melodiasoittimena, kitarrin
säestäessä. Viritys on 8-kielisessä ..napolilaisessa"
m:ssa sama kuin viulussa (g g, d1 d1, a1 a1, e3 e2);
10- ja 12-kielinen, „milanolainen" m. on viriteFty
terssittäin ja kvartittain keskiajalta periytyneen
Mandoliini.
viritystavan mukaisesti. Jotenkin (osaksi
nimi-tykseltäänkin) samantapaisia soittimia on
kaukaisista ajoista käytetty monin paikoin itämailla
ja Etelä-Euroopassa: mandola, mandora, pandora,
bandura (Vähä-Venäjällä), tanbur, tamburi
(Intiassa), tamburizza (Serbiassa), dumbra, domra’,
dutara (Turkestanissa), tar (Kaukaasiassa) v. m.
I. K.
Mandriitti (kreik. mandra = suljettu paikka,
luostari), munkki.
Mandrilli ks. Paviaanit.
Mandshuria ks. Mantsuria.
Maneeri (ransk. manière), yksityisen
henkilön esiintymistapa, taiteilijan tai kirjailijan
esittämistapa, josta maneerimainen
halveksuvassa merkityksessä käytettynä, jos
taiteilija esityksessään piintyy ulkonaisen
muodollisiin, totutun teennäisiin, luonnottomiin
piirteisiin ja temppuihin; maneristi, suurten
mestarien liiallisuuksia jäljittelevä taiteilija.
U-o N.
Maneerimainen ks. Maneeri.
Maneesi (ransk. manège, it. mane’ggio, alk. =
käsittely, < lat. manus = käsi), oik.
hevosenope-tus; ratsastusrata, ratsastushuone.
1. VI. Painettu "lUl 13.
Maneetit = Meduusat.
Manège ks. Maneesi.
Manén [-c’n], Joan (s. 1883), esp.
(katalonialainen) säveltäjä. Esiintyi ensin pianoa
soittavana „ihmelapsena", sittemmin etevänä
viulufai-turina. Sävelsi oopperoita, sinfonisen runoelman
„Nuova Catalonia", viulukonserton y. m. I. K.
Maneristi ks. Maneeri.
Manes /-tf-/, Alfred (s. 1877), saks.
vakuutustieteillä; Berliinin kauppakorkeakoulun
opettaja, v:sta 1903 Saksan vakuutustieteellisen
yhdistyksen pääsihteeri; teoksia:
„Versicherungs-wesen" (1006), ..Moderne Versicherungsprobleme"
(1906), „Ins Land der sozialen Wunder" (1911).
Manessilainen käsikirjoitus, keskiyläsaks.
laulukokoelma-käsikirjoitus, joka sisältää 7,000
säettä. 130:n eri minne-laulajan runoja, ynnä 137
runoilijain miniatyyrikuvaa 429
pergamenttileh-dellä foliokokoa; säilytetään Heidelbergin
yliopiston kirjastossa. Pidettiin kauan, vaikka
riittämättömillä perusteilla, zürichiläisen Riidiger
Manessen (k. 1325) ja hänen poikansa
toimittamana. M. k. on tärkein lähde saks. minne-laulun
tuntemiselle. J. J. Bodmer julkaisi suurimman
osan käsikirjoitusta, koko tekstin F. von der
Hagen (,.Minnesinger", 1838); v:sta 1898 ilmestyy
uusi Pfaffin toimittama tarkka tekstipainos.
Faksimile-painoksen kaikista miniatyyreistä
julkaisi F. X. Kraus 1887.
Manet [■në’], Édouard (1832-83), ransk.
taidemaalari; opiskeli Couturen johdolla
Pariisissa, teki opintomatkoja Alankomaihin, Italiaan
ja Espanjaan. Opiskellessaan M. jäljensi
vanlio-jeri mestarien teoksia tutkien Frans Halsia,
venetsialaisia ja varsinkin Espanjan taidetta.
Velasquez ja Goya painoivat leimansa hänen ensim.
tuotantokauteensa, kun taas vanhat japanilaiset
puupiirrokset antoivat hänelle aloitteen uuteen
viiva- ja värikäsittelyyn. Ranskan taitelijoista
oli Courbet hänen edeltäjänään ja aluksi hänen
esikuvanaan todellisen, oman ajan elämän
esittäjänä. V:n 1870 vaiheilla M. alkoi harjoittaa
ulkoilmamaalausta ruveten vähitellen
noudattamaan n. s. impressionismia (ks. t.) ja saaden
vaikutusta Cl. Monet’n ensimäisistä
tämänsuuntaisista maalauksista. M:n teokset herättivät
aikoinaan suurta melua ja suuttumusta, mutta
saivat myöskin innokkaita puolustajia esim. É.
Zolasta (artikkelisarja painettu uudestaan kirjassa
„Mes haines"). M., jota on sanottu „nykyaikai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
