- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
3-4

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mandoliini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

3

Manetho—Mangaanilejeeringit

4

sen maalauksen ensimäiseksi mieheksi", oli
impressionismin kuuluisin esitaistelija, joka antoi
nykyajan maalauksen kehitykselle mitä
suurimmat. hedelmällisimmät virikkeet. Hänen
tunnetuimpia teoksiaan ovat
..Aamiainen nurmikolla" ja
..Olympia"
(molemmat 1863,
Pariisin
Louvressa), „Parve-ke" (1869,
Lu-xembourg-mu-seossa), „Aa- i
miainen
ateliee-rissa" (1869,
Münchenin
Uudessa pinakotee-kissa), .,Nana"
(1877),
.kasvihuoneessa"
(1879,
Berliinin kansallisgalleriassa) ja
„Bar aux
Folies-Bergère" (1882)
sekä muotokuvat, joissa nähdään esp. tanssijatar
Lola de Valence (1862. Pariisin Louvressa), Émile
Zola (n. 1868), maalaajatar Eva Gonzalès (1870),
kaivertaja Marcell Desboutin (1875) ja kirja
-lija Henri Rochefort (1881, Hampurin
Kunstlial-lessa). M. maalasi myöskin maisemia ja teki
ra-deerauksia. [Bazire (1884), Tschudi (1902), Th.
Duret (..Histoire d’É. M.", 1902, ja „M., son
liis-tcire et son æuvre". 1905), Meier-Graefe, „M. und
sein Kreis" (2 pain. 1904), E. Moreau-Nélaton,
..M. graveur et lithographe" (1906), ja L.
Hourii c-q. „M." (1911).] ’ E. H-r.

Manetho, egypt. historiankirjoittaja,
Heliopo-liksen vanhan auringontemppelin ylipappi ja
ar-kistonhoitaja, eli 3:nnella vuosis. e. Kr. M., joka
temppeliarkistoissa oli tutustunut Egyptin
vanhoihin kirjoituksiin ja sen historiaan ja joka
sitäpaitsi oli saanut helleenisen sivistyksen,
kirjoitti kreikan kielellä laajan, vanhalla ajalla
hyvin kuuluisan Egyptin historian vanhimmilta
ajoilta Aleksanteri Suureen asti. Vain osia M:n
historiasta on säilynyt meidän aikoihimme
toisten kirjoittajien kuten Josephuksen, Eusebiuksen
y. m. teoksissa. Säilyneistä otteista (julk.
Mullen „Fragmenta historicorum græcorum", II) on
tärkein Egypt n 30 liallitsijasuvun 1. dynastian ja
osittainen eri hallitsijainkin luettelo, minkä avulla
on voitu jotenkin tarkasti määritellä Egyptin
kronologia (ks. Egypti). — Muista, osittain syystä
osittain syyttä M:n kirjoittamiksi luulluista
teoksista on vain vähäisiä katkelmia säilynyt. [Pessi,
„Das chronologische System M:s" (1878); Krall,
,.Komposition und Schiksale des M:nischen
Ge-schichtswerkes" (1879).] H. n-a.

Manfred (1232-66), Sisilian kuningas, keisari
Fredrik II:n ja Bianca Lancian poika, sai isänsä
kuoltua 1250 tämän määräyksestä Taranton
ruhtinaskunnan, ja oli Hohenstaufien Etelä-Italiassa
olevien alueiden maaherrana velipuolensa Konrad
IV:n poissa ollessa v:een 1252. Tämän kuoltua
1254 M. valittiin molempain Sisilian
kuningaskuntain hallitsijaksi: ja kun huhu kertoi Kon-

radin kuolleeksi, valittiin hänet kuninkaaksi ja
kruunattiin Palermossa 1258. M. oli kaunis
ulkomuodoltaan, ritarillinen ja miellyttävä
käytökseltään, harrasti tieteitä ja kirjallisuutta.
Keski-ja Pohjois-Italiassakin M. sai määräämisvaltaa
voitettuaan ghibelliinien avulla firenzeläiset 1260;
mutta kun paavit Urbanus IV ja Klemens IV
pyysivät Ranskasta apua, tarjoten M :n
kuningaskunnan Kaarle AnjouTaiselle, joka tulikin
Italiaan, joutui M. tappiolle ja kaatui Beneventon
taistelussa 1266. [Schirrmacher, „Geschiclite der
letzten Holienstaufen"; Karst, „Geschichte der
1250-58"; G. del Giudice, ,,La famiglia di re
Man-fredi"; Hampe, „Urban IV und M."] K. O. /,.

Mangaani, kem. alkuaine, merkki Mn, at.-p.
55,o. M. ei esiinny luonnossa koskaan pelkkänä,
vaan aina yhtyneenä happeen tai happoihin (ks.
M a n g a a n i m a 1 m i t), sekä usein raudan
yhteydessä. M:ia on hyvin pienissä määrin myöskin
elimellisissä aineissa, kuten siemenissä, karvoissa,
munankeltuaisessa. Metallista m:ia saadaan sen
malmeista pelkistämällä ne kovassa kuumuudessa
hiilen avulla, klorideista alkalimetallien,
magnesiumin tai aluminiumin avulla. Puhdas m. on
harmaanvalkea tai vähän punertava, hauras ja
erittäin kova metalli (naarmuttaa terästä). Om.-p.
8,o. Sulaa 1300°-1400°:n lämpömäärässä. M.
muodostaa useampia oksideja, joista tärkeimmät ovat:
monoksidi 1. oksiduli (MnO), oksidi
(Mn,0,) ja dioksidi 1. peroksidi (MnO,).
Oksidulia ja oksidia vastaavissa yhdistyksissä m.
esiintyy luonteeltaan emäksisenä alkuaineena
muodostaen suoloja happojen kanssa (esim.
sulfaattina MnS04). Toiselta puolen sillä on
happeen yhdistyneenä hapon luonne, jolloin se
alkalimetallien kanssa muodostaa kahdenlaisia
suoloja: manganaatteja (esim.
kaliummanga-naatti K,Mn04) ja permanganaatteja
(esim. kaliumpermanganaatti KMnOJ. Edelliset
ovat väriltään vihreitä, jälkimäiset punaisia,
kummatkin helposti veteenliukenevia. Korkeammat
mangaanioksidit samoinkuin permanganaatitkin
antavat helposti happea, minkä vuoksi niitä eri
aloilla käytetään hapettavina aineina:
mangaanidioksidia 1. ruunikiveä esim. kloorin
valm;stuk-sessa, kaliumpermanganaattia esim. raudan
liapet-tamiseksi kemiallisissa analyyseissa ja
desinfisioi-misaineena. Lisäksi käytetään m:ia, sen oksideja
ja suoloja lasi- ja porsliiniteollisuudessa,
värjäyksessä, lejeeringeissä (ks.
Mangaanilejeeringit) ja teräksen valmistuksessa. —
Ruuni-kivi oli jo vanhalla ajalla tunnettu nimellä
„mag-nesia nigra". Itse mangaanimetallin
olemassaolon ruunikivessä aavisti Scheele jo 1774,
vaikkakin vasta ruots. Gahn sen myöhemmin (1807)
lopullisesti todisti. E. M-nen.

Mangaanidioksidi ks. Mangaani ja R u
u-n i k i v i.

Mangaanihappo ks. Mangaani.

Mangaanilejeeringit valmistetaan mangaanin
ja jonkin muun metallin oksideista
kuumentamalla niitä hiilen kanssa korkeassa
lämpömäärässä. Vaskilejeerinkiä (kupromangaania)
käytetään sekoituksena pronsseissa
(mangaani-pronssi) ja messingeissä, jolloin nämä tulevat
kestävämmiksi ja kovemmiksi. Samalla
mangaani puhdistaa muut metallit niiden oksideista
siten, että näiden happi yhtyy mangaaniin
oksidiksi, joka sulaa metallisekoitusta kevyempänä

É. Manet, „Nana".

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0014.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free