Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mania ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
9
Mania—Manila
10
kestanissa). Niitä säilytetään Berliinissä. [K.
Kessler, „Mani" (I 1889, II 1903).] E. K-a.
Mania (kreik. mani’a = raivo) merkitsi ennen
mielisairautta yleensä ja erittäinkin sellaista, joka
oli raivoisa laadultaan. Nykyisen kokemuksen
perustuksella m:aa pidetään vain osana siitä
mielisairaudesta, jonka Kræpelin on nimittänyt m a
a-n i s-d epressiiviseksi
mielisairaudeksi. Kuten nimitys osoittaa, luetaan tähän
tautiryhmään kaksi toisilleen vastakkaista
affekti-tilaa, maaninen ja depressiivinen 1. melankolinen
(vrt. Melankolia). Että tauti siitä
huolimatta on yhtenäinen, sen todistavat ne monet
tapaukset. joissa nämä eri tilat liittyvät yhdeksi
tautikolitaukseksi, ja sellaiset tapaukset, joissa
näihin eri tiloihin kuuluvat oireet ilmenevät
sekaisin. Yhtenä tällaisena sekamuotona on esim.
iloinen mieliala yhdessä ajatuskyvyn
vaikeutumisen ja toiminnan estymisen kanssa. — M:n
päätunnusmerkit ovat: iloinen tai ärtyinen
mieliala, kiihtynyt ajatustoiminta, enentynyt
toimin-tahalu ja liikkuvaisuus, kohonnut itsetunto sekä
huomion syrjähteleväisyys. Kun nämä oireet ovat
kehittyneet selviksi ja niihin tulee lisäksi
unettomuus, niin on mielisairauden todentaminen varsin
helppo, mutta sen sijaan voi lievän tautimuodon 1.
hypomanian tunteminen tuottaa vaikeuksia
spesialistillekin, milloin hänellä ei ole saatavissa
luotettavia tietoja sairaan esiintymisestä terveenä
ollessa. Hypomaniassa saattavat taudin oireet
nim. rajoittua tavallisuudesta po’kkeavaksi
toimeliaisuudeksi, ujostelemattomuudeksi ja
satunnaisten päähänpistojen toteuttamiseksi. Jos tämän
lisäksi arvostelukyky on heikontunut ja eetillisiä
käsitteitä seuraavat tunneilmaukset ovat
häiriytyneet. niin voi kysymyksessä oleva henkilö tehdä
itsensä syypääksi epämoraalisiin ja rikoksellisiin
tekoihin. M:n vaikeimmille muodoille soveltuu
hyvin nimitys raivohulluus, sillä niiden
alaisena sairas on lakkaamatta äänessä ja
puuhassa, milloin laulaen ja hyppien, milloin
vihaisena särkien kaikki mikä käsiin sattuu. Saattaapa
kiihtymys kehittyä siihen määräänkin, että puhe
muuttuu sisällyksettömäksi sanatulvaksi ja
toiminta tarkoituksettomaksi reuhtomiseksi. —
Harha-aistimuksia ja vainoamisluuloja tavataan
silloin tällöin m:iaa sairastavilla henkilöillä,
mutta tav. ne ovat ohimeneviä tai toisarvoisia
oireita. Tauti esiintyy degeneratiivisella pohjalla,
ja kuuluen n. s. funktsionaalisiin
mielisairauksiin on useimmiten paranevaa laatua.
Kumminkin on uusimisen vaara aina olemassa
ja joskus m. muuttuu periodilliseksi jopa
kroo-nilliseksikin.
M.-sanaa käytetään jonkun toisen, sairaloista
tai rikoksellista toimintaa kuvaavan sanan
yhteydessä, esim. dipso-, klepto- ja pyromania (ks.
n.), osoittaen silloin sairaloisesti kiihtynyttä
viettiä 1. himoa vastaaviin tekoihin. Nämä
nimitykset johtuvat siitä aikaisemmin vallinneesta
aja-tuskannasta, että tällainen himo oli ainoana
sairauden oireena 1. monomaniana muuten
täysitakeisessa henkilössä. Nyttemmin tiedetään,
että „monomaaninen" henkilö on psyykillisesti
degeneroitunut ja että hänessä ilmenee
vajavaisuuksia muillakin henkisen toiminnan aloilla;
usein hän sairastaa sitäpaitsi jotakin vaikeata
hermotautia, kuten epilepsiaa tai hysteriaa.
E. Th-n.
Maniakaalinen, maniaa (ks. t.) sairastava,
raivoisa.
Manifestatsioni (lat. manifestä’tiö),
ilmestyminen, ilmestys, eritoten äärettömän
ilmestyminen äärellisessä; ajatusten ja aikeiden
esiintuominen : mielenosoitus. — Manifesteerata,
ilmoittaa, julistaa.
Manifesti (lat. manife’stus = ilmeinen),
julistuskirja (ks. t.)
Manifestikirja, konnossementteihin perustuva
luettelo laivaan lastatuista tavaroista. M.
sisältää tiedot kaikista irtonaisesti laivaan lastatuista
tavaroista sekä muihin tavaroihin nähden kollien
lukumäärästä, niiden laadusta, merkeistä ja
numeroista, niin m}Tös sisällyksestä, jos se on
tunnettu. Sitä paitsi m. mainitsee lastinantajan ja
lastinvastaanottajan sekä rahtimäärän. Se
las-tinilmoituskirja, joka tavarain
vastaanottajan tulee antaa tullikamarille tavarainsa
tullausta varten, on yhtäpitävä m:n kanssa, mikäli
se koskee mainittuja tavaroita. A. Ch.
Manihiki-saaret [mänihVki-] (myös
Mana-hiki-, Roggeveen- ja P e n r h y-s a a r e t),
saaristo Isossa valtameressä 4°-ll° et. lev.,
150°-162° it. pit.: 137 km2, n. 1.800 as. Saaria on 10,
niistä 4 asuttua: Tongareva, Caroline. Manihiki,
Rakaanga. Etäämpänä pohjoisessa olevat
Star-buck ja Maiden nimiset saaret luetaan joskus
myös M.-s:iin. Saaret ovat alavia korallisaaria.
Englanti otti ne haltuunsa 1888; v:sta 1901 ne
ovat Uuden-Seelannin hallituksen alaisia.
Manihot, troopillinen kasvisuku
Euphorbiaceæ-heimossa. Tärkeimmät lajit 3/. utilissima, m
a-n i o k-kasvi (ks. t.) ja M. Glaziowii, tärkeä
kaut-sukkikasvi (vrt. Kautsukki).
Manikealaisuus ks. Mani.
Manila
ni’-J (< nilad, eräs M:n [-läheisyydessä suurissa joukoin kasvava mangrove-puu),
väärin M a n i 11 a, Filippiinien pääkaupunki; 234.409
as. (1910: 1887 176,777 as.; 1903 219,928 as.,
joista 84.a % filippiiniläisiä, 10% kiinalaisia,
3,4% valkoisia, 2% sekarotuisia). — M.
sijaitsee Luzonin länsirannalla, suuren, syvän
M:n-lahden perukassa, Pasig-joen suussa, jonka kautta
laskee Laguna de Bai niminen suuri järvi. M:n
ilmasto on kuuma (v:n keskilämpö -f- 27° C,
kylmimmän kuukauden -f 26° C, kuumimman
+ 30° C) ja kostea (sadeaikana kesällä ja
syksyllä sataa 1.556 mm, kuivana aikana talvella
ja keväällä 382 mm), mutta kuitenkin verraten
terveellinen. Tuhoisia ukkosmyrskyjä on usein;
v:ssa keskimäärin 505. Erään myrskyn aikana
1892 ilmapuntari 72 tunnin kuluessa laski 60 mm.
Maanjäristykset ovat tavallisia. — Pasigin
eteläpuolella on M:n vanhin osa, 4 km pitkän, 7,5 m
korkean muurin ympäröimä Intramuros, jonka
luoteiskulmassa on Pasigin suuta suojaava
San-tiago-linnoitus. Muurien ulkopuolelle on
esikaupunkien yhteenkasvaessa syntynyt uusi M.
Vastapäätä Intramurosta on liikekortteli Binondo
(vilkkain liikekatu Escolta), ja samalla puolen S.
Miguel, joka, samoinkuin Intramurosta etelään
lahden rannalla olevat Ermita ja Malate, on
valkoisten asuma. Rakennukset paremmissa
kaupunginosissa ovat kaksikerroksiset; alemman,
tiilestä rakennetun kerroksen ulkopuolelle ulottuu
toinen, puinen kerros. Laitakaupungilla ovat
alkuasukasten bamburuokoiset, palmunlehdillä
katetut majat. Huomattavia rakennuksia ei ole
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
