- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
13-14

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Manipulatsioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

13

rikan troopillisten osain tärkeimpiä
viljelyskasveja, meidän perunaamme verrattavissa.
Aasiassa viljelys vähäisempi. Juurien maitiaisneste
hyvin myrkyllistä, ennen käyttämistä juuret sen
vuoksi tehdään vaarattomiksi liottamalla,
paahtamalla, keittämällä tai muulla tavoin.
Esimerkkinä myrkyllisyydestä mainittakoon, että
Stanley eräällä retkellään Afrikassa menetti
100 miestä maniok-myrkytyksen kautta.
Juuret syödään keitettyinä tai valmistetaan niistä
jauhoa, tunnettua k a s s a v a-jauhon 1. b r a s
ilial. arrowrootin nimellä. Suuren
tärkkelyspitoisuutensa vuoksi jauhot ovat
Euroopassakin saaneet merkitystä väkijuomateollisuudessa.
Kostutetuista jauhoista valmistetaan kuumilla
metallilevyillä kuivaten Euroopassakin suosittuja
t a p i o k a-ryynejä. I. V-s.

Manipulatsioni (lat. manus = käsi), taitava
käsien ja sormien käyttö, käsittely, menettely. —
M a n i p u l e e r a t a, käsitellä.

Manipulus
[-i’-] (lat.), „kourallinen", roomal.
legioonan (ks. t.) jotenkin nykyaikaista komppaniaa vastaava osasto (30:s osa), jonka miesluku
alkuaan oli 100, myöhemmin 120
(legioonasotilasta) tahi 60 (triaaria). M. oli perustana
legioonan jaolle, kunnes Mariuksen aikana kohortti
(ks. t.), jossa oli kolme m:ta, tuli jaon perustaksi.

E. H-l.

Manipur [mānipū’ə], Intian keisarikuntaan
kuuluva, Bengalin ja Assamin „lieutenant
governor"in alainen alkuasukasvaltio Assamin
vuoristossa, Birman rajalla; 21,500 km2, 284,465 as.
(1901), joista 170,577 brahmalaisia, 10,383
muhamettilaisia, loput luonnonpalvelijoita. — M:n
pääosan muodostaa leveä, viljava laakso, jota
metsäin peittämät vuoret ympäröivät. Laakson
asukkaat (oma nimi meithei) muistuttavat
ulkomuodoltaan mongolilaisia, puhuvat kuki-chin-kieltä.
Heillä on oma kastijakonsa ja engl.
lakkauttama omituinen lallup niminen järjestelmä
(jokaisen täysikäisen miehen oli tehtävä jonkun
aikaa vuosittain työtä valtion hyväksi) ; naisen
asema harvinaisen korkea. Vuoristoissa asuu
naga-heimoja. — M. on kuuluisa erinomaisista
ponyistaan; polopeli on täältä kotoisin. — M:n
ja englantilaisten välit olivat ystävälliset v:een
1891 asti, jolloin M:ssa kavalasti teloitettiin
useita engl. virkamiehiä; Intian hallitus pani
toimeen rangaistusretkikunnan ja hoiti M:n
hallintoa v:een 1907. E. E. K.

Manis ks. Muurahaiskävyt.

Maništušu, Babylonian ensimäisiä seemiläisiä
hallitsijoita, kuulu samaan dynastiaan
(hallitsijasukuun) kuin Sargon vanhempi ja Narâm-Sin,
noin v. 2800 e. Kr. Pääkaupunki oli Agade (>
Akkad; ks. S u m e r i a l a i s e t)
Pohjois-Babyloniassa. Vasta viime vuosien nuolenpäälöydöt ovat
tuoneet päivänvaloon M:n hallitusta valaisevia
kirjoituksia. H. H-a.

Manitoba [mänito’ubə I. mänitəbā’]. 1. järvi
Kanadassa M:n maakunnassa, 229 m yl. merenp.
M. on 190 km pitkä, 10-35 km leveä, 4,430 km2,
keskimäärin ainoastaan 3,5 m syvä; rannikot ovat
loivat, rämeiset. Siihen tulee Waterhan-joki
Winnipegosis-järvestä, ja se laskee Dauphin-joen ja
St. Martins-järven kautta Winnipeg-järveen. —
M:n löysi 1739 De la Verandrye. — 2. Maakunta
Sisä-Kanadassa; 191,500 km2, 454,691 as. 1911,
jolloin M:n alue laajennettiin kolminkertaiseksi,

14

niin että pohjoisraja on 60° :11a pohj. lev. ja
itäraja kulkee entisen alueen koilliskulmasta
koilliseen Hudsonin-lahteen. — M. on yksitoikkoista
aaltomaista tasankoa, josta kohoavat kaakosta
luoteeseen kulkevat Riding mountain, Duck
mountain ja Porcupine mountain nimiset soraharjut
(600-750 m yl. merenp.). Suurin osa M:sta
viettää koilliseen Hudsonin-lahteen, jonne lukuisat
järvet purkavat vetensä; suurimmat järvistä,
jotka peittävät 25,600 km2 M:sta, ovat Winnipeg,
M. ja Winnipegosis. Ensinmainittuun laskee
m. m. Red river (lisäjoki Assiniboine) ja
Winnipeg river M:n kaakkoiskulmassa olevasta Lake of
the woods-järvestä. — Ilmasto on mantereinen,
talvet kylmät (joskus —47,5°C), verrattain
vähälumiset, silloin tällöin hirmuisia lumimyrskyjä
(blizzards); kesät kuumat (joskus +38°C), kuivat.
Syys- ja keväthallat tuottavat usein suuria
vahinkoja. V:ssa sataa 525 mm. M. on suureksi
osaksi heinäaroa; vesistöjen varsilla leviää haapa-,
tammi-, jalava- y. m. lehtimetsiä. — Asutus on
nuorta; 1871 oli ainoastaan 18,995 as.
Miespuolisia on enemmän kuin naispuolisia. V. 1901
asukkaista oli 71 % syntynyt Kanadassa, 11 %
Isossa-Britanniassa, 4,5 % Itävalta-Unkarissa, 3,5 %
Venäjällä ja Suomessa, 2,7 % Yhdysvalloissa, 2 %
Islannissa. Intiaaneja oli 5,827, sekarotuisia
10.372. Uskontokunnista oli presbyteriläisillä,
metodisteilla, episkopaaleilla, katolisilla,
luterilaisilla, mennoniiteilla ja baptisteilla enimmän
tunnustajia. — Elinkeinoista maanviljelys ja
karjanhoito ovat tärkeimmät. Hedelmällinen maa tuotti
1910 14,7 milj. hl kauraa, 14,5 milj. hl vehnää, 4.9
milj. hl ohraa, 0,1 milj. hl pellavansiemeniä, ruista,
herneitä, sekaviljaa, perunoita, hedelmiä y. m.
Kalastus järvissä on tuottavaa. Maasta saadaan
ruskohiiltä, suolaa, kipsiä. Teollisuus käsittää
etupäässä maa- ja karjantuotteiden jalostamista;
tuotantoarvo 1905 oli 146 milj. mk. Vilja ja
jauhot ovat tärkeimmät vientitavarat. Rautateitä oli
5,157 km 1909. — Oppi- ja kansakouluja 1909 oli
kaikkiaan 2,105, joissa 73,044 oppilasta.
Korkeampaa opetusta varten Winnipegissä on
yliopisto, johon on yhdistetty 4 collegea. —
Hallinnon etunenässä on kuvernööri, jonka rinnalla
on 6-jäseninen ministeristö. Edustavaan,
lakiasäätävään kamariin kuuluu 40 jäsentä. Kanadan
senaattiin M. lähettää 4, alahuoneeseen 10
edustajaa. — Maakunnan tulot 1910 olivat 20 milj.
mk., menot 16,7 milj. mk. — Pääkaupunki on
Winnipeg. — Historia. Ensimäisen
siirtolan tänne perusti 1734 P. G. de Varennes, sieur
de la Verandrye; se joutui 1763 englantilaisten
haltuun sekä tuli kukoistavan
turkistavarakauppansa takia Hudson-Bay-komppanian ja
Luoteis-komppanian väliseksi taistelukentäksi. Lordi Sel
kirkin siirtolayritykset 1811-18 eivät onnistuneet,
ja 1869 Hudson-Bay-komppania möi M:n, jonka
nimi siihen aikaan oli A s s i n i b o i a l. R e d r
iver settlement, muun alueensa keralla
Kanadalle. Liittäminen Kanadaan aiheutti pian
tukahdutetun kapinan siirtokunnan ranskalaisten
puolella, ja 1870 M:sta tehtiin maakunta.

E. E. K.

Manjema l. m a n y e m a, sekarotuinen
bantu-neekerikansa Belgian Kongossa, Tanganjikan ja
Kongon välissä Lukugasta pohjoiseen. Nämä
vaaleanruskeat. verrattain kaunismuotoiset (ovatpa
naiset kauneudestaan kiitettyjäkin), henkisesti

Manipulatsioni—Manjema

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0019.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free