Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Manipulatsioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
15
Mankalan kosket—Manlius
16
etevät m.-neekerit ovat rohkeita sotilaita ja
pelättyjä ihmissyöjiä. Arabialaiset
orjainmetsästäjät saivat heistä retkilleen erinomaisia sotilaita.
E. E. K.
Mankalan kosket, koskireitti varsinaisen
Kymijoen alkujuoksussa; sen valtavimmat kosket
ovat Tolppakoski, Vähäkäyrä ja
Isokäyrä. Koskien valtava luonnonkauneus sai
Matkailijayhdistyksen järjestämään niiden kautta
venein laskettavaa matkailuliikettä kesällä 1909,
kun koskien kuljettavaisuus ensin oli todettu ja
koematkoja tehty. Kesinä 1909-11 tehtiin
kaikkiaan lähes 300 onnellista koskenlaskumatkaa,
mutta syksyllä 1911 sattui onnettomuus, joka
vei ihmishenkiä, ja kun kesällä 1912 sattui uusi,
samoin ihmishenkiä vaativa onnettomuus, niin
lakkautettiin matkailuliikenne koskissa
toistaiseksi ; nykyään on hankkeissa matkailun
uudestaan järjestäminen, kun laskuväyliä aiotaan
parantaa. Vaikkakaan koskia ei onnettomuuden
jälkeen kesällä 1912 saatu laskea, houkutteli niiden
luonnonihanuus silloinkin 628 matkailijaa. — M:n
koskille matkatessa kuljetaan tavallisesti Heinolan
kaupungista laivalla yli Konniveden
Koskenniskaan 1. Vuolenkoskelle ja siitä
Matkailijayhdistyksen moottoriveneellä Eskolaan, varsinaisen
laskureitin niskaan; koskien alapuolelta vie
toinen moottorivene matkailijat Hannulaan, josta
on noin 1 ’/z km Sitikkalan pysäkille, jonka kautta
siis on mukavin matkustaa koskille.
Koskia alas virtaa matalan veden aikaan 117
m3 vettä sekunnissa, keskiveden aikaan 228 m3 ja
korkean veden aikaan 359 m3, vrt. Kymijoki.
[E. Salminen, „Matkailureitti
Vesijärvi-Heinola-Mankala-Sitikkala" (1912).] L. H-nen.
Isokäyrä.
Koskivene Isossakäyrässä.
Mankeli (ruots. mangel). pesuvaatteiden
tasoittamiskone. Vaatteet joko kulkevat kahden
toisiaan vastaan puristetun valssin välitse
(kalanteri-m.) ; tai ne kääritään tiukkaan puuteloille,
jotka kierivät raskaan laatikon tai laatan
alla (laatikko-m.). Laatta on joko käsin
vedettävä edes takaisin (veto-m.) tai välittää liikettä
sopiva veivilaite (kone-m.). Kone-m:n
käyttövoimana voi myös olla sähkö (sähkö-m.) vrt.
Kalanteri.
Mankell, Julius (1828-97), ruots.
sotahistorioitsija, kapteeni, otti salanimeä käyttäen osaa
Puolan kapinaan 1863 ja erosi 1874
upseerinvirasta, antautuaksensa yksistään valtiolliseen
elämään ja kirjailijatoimeen. Edustajana
valtiopäivillä hän kuului vasemmistoon, luettiin
vapaamielisiin ja lähenteli n.s. maamies-puoluetta. Hän
on julkaissut suuren joukon Ruotsin sotalaitosta
ja sotahistoriaa käsitteleviä teoksia, joista
mainittakoon „Atlas öfver svenska krigshistoriens
märkvärdigaste fältslag" (1857-59), „Anteckningar
rörande svenska regementers historia" (1860-64),
„öfversigt af svenska krigens och
krigsinrättningarnas historia" (1890-1903) y. m. sekä
erityisesti Suomen sotahistoriaa käsittelevän
teoksen „Anteckningar rörande finska arméens och
Finlands krigshistoria" (2 osaa, 1870), josta hän
sai tämänlaatuisen teoksen aikaansaamiseksi
määrätyn palkinnon Suom. kirj. seuralta. K.G.
Mankilankoski, entinen harkkohytti
Kaustisissa, perust. (luvatta) 1870, lakkautettu 1877.
Manlius. 1. Marcus M. Capitolinus,
roomal. patriisi, sai lisänimensä siitä, että hän
390 e. Kr. (Junon pyhien hanhien herättämänä)
torjui gallialaisten öisen hyökkäyksen
Capitoliumia vastaan. Kun hän sittemmin auttoi
velkaantuneita plebeijejä, syyttivät patriisit häntä
yksinvallan tavoittelusta, tuomitsivat hänet
kuolemaan ja syöksivät alas Tarpeian kalliolta. —
2. Titus M. Torquatus Imperiosus sai
edellisen lisänimen siitä, että hän
kaksintaistelussa surmasi gallialaisen ja riisti hänen
kultaisen kaulaketjunsa (torques). Hän voitti
latinalaiset ratkaisevasti Vesuviuksen luona (340).
Tämän sodan aikana hän mestautti oman poikansa,
joka vastoin hänen käskyään oli käynyt
taisteluun latinalaisia vastaan -— siitä hänen toinen
lisänimensä ja sananparsi „imperia Manliana"
ankarista tahi julmista käskyistä puhuttaessa.
E. H-l.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
