- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
17-18

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mann ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

17

Mann—Mannerheim

18

Mann. 1. Heinrich M. (s. 1871), saks.
kirjailija, kotoisin Lyypekistä. Kirjoittanut
romaaneja ja kertomuksia „Im Schlaraffenland"
(1900-01), „Die Göttinnen" (1902-03), „Die Jagd nach
Liebe" (1903-04), „Professor Unrat" (1904-05),
„Stiirmische Morgen" (1906), „Unais und
Gi-nevra" (1906), „Zwischen den Rassen" (1907),
„Das Herz" (1910), „Die kleine Stadt" (1910),
„Rtickkehr von Hades" (1911) ja näytelmän
„Schauspielerin" (1911) y. m. — 2. Thomas M.
(s. 1875), saks. kirjailija, edellisen veli,
kirjoittanut novellikokoelmat „Der kleine Herr
Friedemann" (1898) ja ..Tristan" (1903), romaanit
„Buddenbrooks" (1901; 50:s pain. 1909) ja
„Kö-nigliche Hoheit" (1909; 26:s pain. 1910),
kertomuksen ,,Der Tod in Venedig" (1913) sekä
näytelmän ,.Fiorenza" (1905). M. on viehättävä
kertoja ja hyvä ihmiskuvaaja.

Mann [män], Horace (1796-1859), amer.
noli-tikko ja koulumies. Syntyisin köyhistä
vanhemmista M. hankki omin avuin koulusivistyksensä ja
tuli asianajajaksi, myöhemmin senaatin jäseneksi
ja puheenjohtajaksi. Pian hän kumminkin jätti
valtiollisen uransa antautuakseen työhön
yhteiskunnallisten uudistusten ja erittäin koulun
hyväksi, joka hänen johdollaan kohosi
kukoistavalle kannalle. V:sta 1837 hän toimi sihteerinä
Bostoniin perustetussa opetusasiain toimistossa,
mutta kulki samalla pitämässä innostuttavia
esitelmiä neekeriorjuudesta ja raittiusasiasta sekä
perustamassa kirjastoja ja mallikouluja. M:n
teokset julkaistiin v. 1867 3 niteessä nimellä
„Thoughts selected from the writings of Horace M."

O. Me.

Mann [män], Tom (s. 1856), engl.
työväen-johtaja; aloitti uransa kaivostyöläisenä, otti v :sta
1881 tehokasta osaa ammattiyhdistysliikkeeseen
ja liittyi 1885 sosialisteihin; järjesti 1889 suuren
satamatyöläisten lakon Lontoossa ja tuli sitten
näiden ammattiyhdistyksen puheenjohtajaksi; otti
1893 osaa riippumattoman työväenpuolueen
perustamiseen; oleskeli 1901-10 Austraaliassa;
palattuaan Englantiin hän on ,,Industrial
syndica-list education league"n puheenjohtajana
harjoittanut syndikalistista agitatsionia; tuomittiin 1912
vankeusrangaistukseen sen johdosta, että oli
suuren hiililakon aikana yllyttänyt sotaväkeä
tottelemattomuuteen.

Manna, etenkin Sisiliassa viljellyn
manna-saarnin (Fraxinus ornus) ilmassajähmettyvä
mehu. Paras laatu kaupassa valkeankeltaisina
hauraina kappaleina, sen imelä maku johtuu
suuresta (80%) manniittisokerin
pitoisuudesta. Käytetään ulostavana lääkkeenä. — M :ksi
nimitetään myös useiden muiden kasvien
esiin-tihkunutta ja jähmettynyttä mehua, näitä kasveja
on esim. setri, eräs lehtikuusi, eräs Tamarix-\a.ji.
Viimemainitusta saatu m. on tunnettu S i n a i
n-m:n nimellä, Sinain vuoren munkit kokoavat sitä
ja myyvät pyhiinvaeltajille Raamatun mannana.
Myös hernekukkaisen Alhagi maurorum (ks. t.)
punaisiksi murusiksi kuivettunutta mehua on
luultu Raamatun m:ksi, mutta nykyisen
käsityksen mukaan tämä tarkoittaa maatapeittävää
m.-jäkälää (ks. Lecanora). I. V-s.

Mannajäkälä ks. Lecanora ja Manna.

Mannakaskas ks. Kaskaat.

Mannaruoho 1. s o r s i m o ks. G 1 y c e r i a.

Mannasokeri ks. M a n n i i 11 i.

Mannekiini (ransk. mannequin, < alankom.
manneken, vähennysmuoto mann), pieni mies.
pieni ihminen, nivelnukke, jäsenillä varustettu
pieni tai suuri nukke, jollaisia taiteilijat joskus
käyttävät piirustaessa ja muovaillessa pukuja ja
joita myös nähdään vaatetuskauppain ikkunoissa
kyltteinä.

Manner on pienemmän, meren ympäröimän
maa-alueen, saaren, vastakohtana suuri,
yhtenäinen maa-alue. Käytännössä erotetaan 5 m:ta.
joista kolme (Eurooppa. Aasia, Afrikka),
toistensa kanssa maayhteydessä olevaa, muodostaa
Vanhan maailman, Ameriikka on Uusi maailma
ja Austraalia milloin luetaan viimemainittuun,
milloin mainitaan aivan erikseen, (vrt. myös
Kontinentti).

Mannerheim. 1. Karl Erik M. (1759-1837),
kreivi, valtiomies, kotoisin Ruotsista; tuli 1783
majuriksi Turun läänin jalkaväkirykmenttiin,
jonka mukana otti osaa vv:n 1788-90 sotaan ollen
mukana Anjalan liitossa;
tuomittiin tämän johdosta
kuolemaan (1790), mutta
sai armahduksen;
erottuaan 1796
sotapalveluksesta hoiti omistamaansa
Louhisaaren kartanoa
Lemun pitäjässä. V. 1808 M.
valittiin Turun läänistä
jäseneksi Pietariin
lähetettävään Suomen
depu-tatsioniin ja määrättiin
sen puheenjohtajaksi. Hän
sai lähetyskunnan
enemmistön yhtymään siihen
mielipiteeseen, että
lähe-tyskunta ei voinut edustaa
Suomen kansaa eikä
päättää sen nimessä ja että

keisaria oli pyydettävä kutsumaan kokoon
lailliset valtiopäivät. Porvoon valtiopäivien aikana
1809 M. oli jäsenenä m. m. siinä komiteassa, joka
teki ehdotuksen Suomen hallituksen
järjestämiseksi; nimitettiin 1809 hallituskonseljin
talousosaston jäseneksi ja kansliatoimituskunnan
päälliköksi; oli v:sta 1816 Turun ja Porin läänin
maaherrana; tuli 1820 uudelleen senaatin
talousosaston jäseneksi pysyen samalla maaherrana ja 1822
talousosaston varapuheenjohtajaksi; korotettiin
1824 kreiviksi; oli jäsenenä v:n 1825
lahjoitus-maakomiteassa. Tyytymättömänä
kenraalikuvernööri Zakrevskin omavaltaiseen toimintaan M.
1826 erosi viroistansa.

2. Karl G u s t a f M. (1797-1854), edellisen
poika, kreivi, hovioikeudenpresidentti,
hyönteis-tieteilijä. Yliopp. 1813, filos. toht. 1819, palveli
alussa ministerivaltiosihteerinvirastossa. V. 1833
hänet nimitettiin Vaasan läänin kuvernööriksi,
mutta siirrettiin jo 1834 samaan virkaan Viipuriin.
V. 1839 hän tuli Viipurin hovioikeuden
presidentiksi. Lahjakkuutensa, monipuolisten tietojensa ja
tunnollisuutensa tähden hänellä oli suuri
vaikutusvalta koko virkamiesuransa aikana ja hän joutui
usein jäseneksi hallituksen asettamiin
komiteoihin. Jo varhain nuoruudessaan hän suuresti
innostui luonnontieteisiin. Jokaisen hetken, joka
virka-tehtäviltä riitti, hän käytti tutkiakseen
kovakuoriaisia, sekä kartuttaakseen
kovakuoriaiskokoel-maansa, joka käsitti sekä eurooppalaisia että

Karl Mannerheim.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0021.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free