- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
23-24

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mannheimin-kulta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

23

Mansardi—Mansikka

24

tettu, osaksi vedellä tai elohopealla täytetty,
kummastakin päästään avonainen lasiputki
(kuva 1). Kaasu, jonka jäntevyys on mitattava,
pääsee putkeen sen toisesta päästä, a:sta. Jos
kaasun paine on ulkoilman painetta suurempi,
nousee neste c-haarassa ylemmäksi kuin toisessa
ja tutkittava paine on = atmosfäärin paine -‡- sen
nestepylvään paino, jonka korkeus on yhtäsuuri
kuin nesteen korkeuksien erotus m:n haaroissa.
Pienehköjä paineita mitattaessa käytetään m:ssa
vettä, suurempia mitattaessa taas elohopeata.
Vesi-m. on sopiva esim. gasometrien tai
kaasu-valaistuslaitoksien johtoputkien kaasun paineen
tutkimiseen, elohopea-m. esim. ilman paineen
määräämiseen palkeissa. Hyvin suuria paineita
tutkittaessa elohopea-m: iin otetaan lasiputkien
sijasta rautaisia. Elohopeapinnan asennon
putkessa ilmoittaa silloin asteikkoa pitkin liikkuva
punnus, joka pyörän ylitse kulkevan rihman
välityksellä on kiinnitetty vastapainoksi
elohopea-pinnalla uivaan kellujaan. Koska avonainen m.
pituutensa tähden on epämukava ja sitä paitsi
helposti särkyvä, on sen asemesta joskus otettu
käytäntöön suljettu m., joka eroaa avonaisesta
m:sta siinä, että toinen haara, c on umpinainen.
Se on osaksi ilmalla täytetty, joka tietysti on
erisuuressa puristuksessa sitä myöten, kuinka
korkealle elohopea siinä nousee. Umpinaiseen
tilaan suljetun ilman paine voidaan laskea
Bovle-Mariotten lain (ks. Kaasu) mukaan, joten
avonaisesta päästä vaikuttavan kaasun painekin
tulee tunnetuksi, huomioonottamalla
elohopeapin-tojen korkeuden erotuksen. Suljetut m:t ovat
nykyään vanhentuneet. — Laajalti levinneet ovat
m e t a 1 1 i-(v i e t e r i-)m :t, joiden vaikutustapa
perustuu metalliputkien tai levyjen
kimmoisuuteen ja muodon muutokseen kaasun paineen
niihin kohdistuessa. Niitä on mukava pidellä, ne
sallivat suurien paineitten havaitsemisen ja
soveltuvat sentähden hyvin teknillisiin
tarkoituksiin, etenkin vesihöyryn paineen määräämiseen
höyrykattiloissa, olkoot nämä laivoissa tai
vetureissa tai paikallaan olevissa koneistoissa.
Me-talli-m. kelpaa myös vaakuu m metriksi
s. o. ilmanpainetta pienempien paineitten
tark-kaamiseen. Bourdonin m:ssa (kuva 2) on
ympyräksi taivutettu, läpileikkaukseltaan soikea putki
bac. Höyry, jonka jäntevyys on mitattava,
lasketaan putkeen 6-kohtaan kiinnitetystä
avonaisesta päästä. Kuta suurempi jäntevyys on, sitä
enemmän putki suoristuu, käpristy äkseen jälleen
kokoon paineen vähetessä. Vapaan, umpinaisen
pään (c:n) liikkeet jatkuvat vivun d:n
välityksellä asteikkoa näyttävään viisariin. Schäfferin
ja Budenbergin suunnittelemassa levy
(vieteri-)-m:ssa höyryn paine vaikuttaa reunoiltaan
kiinnitettyä, ympyränmuotoista, joustavaa
teräslevyä vasten, joka on samoinkuin aneroidin (ks.
Ilmapuntari) kansi aallonmuotoisesti
taivutettu ja kuten tämä hammasrattaan välityksellä
viisariin yhdistetty. — Paine-erotuksia mitataan
differentsiaali-m:lla tai Toeplerin
painelibellillä. Jälkimäinen on
pääosaltaan n. 3 mm:n laajuinen ja 30 cm:n
pituinen, vaakasuora lasiputki, jonka keskimäinen
osa tekee hyvin loivan, helposti liikkuvaa
nestettä sisältävän mutkan. Tämän vieressä on
asteikko. Kaasut, joiden paine-erotusta tutkitaan,
saavat puristaa putkessa olevaa nestettä yksi

kummaltakin puolen. Sen siirtymisen määrä
antaa käsityksen paine-erotuksen suuruudesta. —
Höyrykattiloiden, hydraulisten puristimien y. m.
jatkuvaa tarkistusta toimitetaan
merkitsijä-m: 11a, jonka viisariin liitetty kynänkärki piirtää
vaihtelevaa painetta osoittavan viivan
kellolaitok-sen kuljettamalle paperikaistaleelle. U. S:n.

Mansardi, taitettu 1. m.-katto, mutta
myöskin ullakkoikkuna, -kerros ja -huone, ks. Katto.

Mansardi-katto ks. Mansardi ja M a
n-s a r t.

Mansart 1. M a n s a r d. 1. Francois M.
(1598-1666), ransk. Ludvik XIII:n ja XIV:n
aikuinen arkkitehti. Itsenäisenä ja tuotteliaana
M. on suunnitellut kirkkoja, yksityispalatseja
(1’liötel de la Vrillière, nyk. Banque de la France
y. m.) — linnoista hienoa Chäteau de Maisons’ia
pidetään mestariteoksena — sekä yhdessä
Lemer-ciern kanssa Val-de-Gräcen kirkon y. m.
Les-cot’n keksimä n. s. mansardi-katto tuli M:n
kautta yleisempään käytäntöön. — 2. Jules
H ar dou in (1648-1708), Ludvik XIV:n
kuuluisa hoviarkkitehti. Hänen monista töistään
tunnetuimpia ovat: Place des Victoires, Place
Vendöme Pariisissa, Versailles’in linnan
suurenmoinen, mutta yksitoikkoinen puutarhafasadi,
suuri Trianou ja kaunis Notre-Dame-kirkko
Ver-sailles’issa, Pariisin Invalidihotelli sekä ennen
kaikkea Invalidikirkon mainio kupoli. TJ-o N.

Mansenilla-puu 1. m a n z a n i 1 1 a-p u u [-f-pa-ni’lja]-] {+f-pa-
ni’lja]+} (Hippomane Mancinella).
Keski-Amerii-kassa, Länsi-Intiassa ja Etelä-Ameriikan
pohjoisosissa . kasvava, Eupkorbiacece-heimoon kuuluva
puu, jonka maitiaisneste on erittäin myrkyllistä
ja syövyttävää — alkuasukkaat myrkyttävät sillä
nuoliansa ja väittävät jo puun läheisyydenkin
etenkin sadeilmalla vaaralliseksi. Vaikkakaan
tämä ei pitäne paikkaansa, on m:n huono maine
saanut aikaan sen, että se nyt on sukupuuttoon
kuolemaisillaan. Puuta kaataessa hiillytetään
ensin kuori, jottei maitiaisneste esiin tihkuessaan
pääsisi tekemään tuhojaan. — Lehtikeitosta
käytetään iholääkkeenä. /. V-s.

Mansetti (ransk. manchette, vähennysmuoto
sanasta mancha = hiha), paidan hihan jatkona
oleva kalvosin, joko irtonainen tai hihaan
kiinni-ommeltu; kynttilän alinta osaa ympäröivä
koriste-suojus kynttilä] alassa.

Mansfeld
ItJ, entinen saks. kreivillinen suku.
Tunnetuin suvun jäsenistä on Peter Ernst
von M. (1580-1626), yksi kolmikymmenvuotisen
scdan rohkeimpia palkkasoturipäälliköitä; [-tais-teltuaan Itävallan ja Espanjan armeioissa meni
1618 kapinallisten böömiläisten palvelukseen ja
puolusti sittemmin Pfalzin Fredrikin
perintö-maita v:een 1622, jolloin siirtyi joksikin aikaa
Alankomaiden palvelukseen; liittyi 1625 Tanskan
kuninkaaseen Kristian IV:een ja asettui
Elbe-joelle suojellaksensa Kristianin vasenta siipeä,
mutta joutui Wallensteinia vastaan taistellessaan
tappiolle Dessauer-sillan luona huhtik. 1626;
yhtyi sen jälkeen Unkarissa Siebenbürgenin
ruhtinaaseen G. Bethleniin, jonka luultiin aikovan
hyökätä Itävaltaan, mutta kuoli jo sam. v.

Mansikka (Fragaria), kasvisuku ruusukasvien
heimossa, kymmenkunta lajia etupäässä pohj.
lauhkeassa vyöhykkeessä. Matalia, juurakollisia
pitkälonkeroisia yrttejä; lehdet pitkäruotiset,
kolmisormiset, lehdvkät sahalaitaiset. Kukissa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0024.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free