- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
29-30

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Manteuffel ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

29

Manteuffel—Mantova

30

nirt rannikolla vajoamista on huomattu
historiallisellakin ajalla. Muissa seuduissa on myöhäisinä
aikoina tapahtunutta maankohoamista huomattu
Huippuvuorilla, Pohjois-Ameriikassa, eräissä
Brittein-saarten osissa, Chilessä ja Patagoniassa. —
Maanvajoamisesta tarjoavat hyvän esimerkin
monet Tyynen valtameren koralliriutat (ks. t.). —
Maan kohoamis- ja vajoamisliikunnot ovat
kaikkina geologisina ajanjaksoina olliet erittäin
yleisiä ja merkityksellisiä. Kerrostuneissa
vuorilaji-muodostumissa tavataan vuoroin merenpohjaan
muodostuneita ja merieliöiden jäännöksiä
sisältäviä kerroksia, vuoroin mannerkerrostumia, mikä
osoittaa, että maa on toisinaan ollut vajonneena
merenpinnan alle, toisinaan taas kohonneena ja
kuivilla. Korkeimmissakin vuoristoissa, esim.
Alpeilla, on merellisiä kerrostumia todistamassa,
että nykyisten vuorien sijalla kerran on meri
lainehtinut. — M:n yleisenä syynä saattaa
pitää sitä, että jokin maankuoren osa syystä tai
toisesta on järkkynyt siitä tasapainotilasta, joka
sille sen ominaispainon ja vahvuuden mukaan
kuuluu (vrt. Maa). Varsinkin
vuorenpoimuttu-minen (vrt. Poimuvuoret) näyttää
aikaansaavan suuria tasapainohäiriöitä maankuoressa,
niin että poimuttumiskausien jälkeen aina myös
m. ja yleensä maapallonsäteen suuntaiset
liikunnot ovat olleet vilkkaita. Vuoristoseuduissa
maankohoamista näyttää usein johtuvan kuluttavain
vaikutinten toiminnasta. Kun nim. vuoristo
alenee juoksevan veden levittäessä sen aineksia
ympäristöihin. ohenee ja kevenee samalla maankuori
siitä kohden ja alkaa kohota. Erikoisesti
Fennoskandian m:n syyksi on arveltu
mannerjäätikön muodostumista ja häviämistä.
Vahvimmillaan ollessaan jäävaipan on täytynyt olla
ainakin 2.000 m:n vahvuinen, mikä painoon katsoen
vastaa 740 m:n vahvuista kalliokerrosta, jonka
om.-p. on 2,7. Kun nyt tiedämme maankuoren
verrattain ohuena kelluvan plastillisen
magma-kerroksen päällä, niin on hyvinkin ajateltavissa,
että tuo jäänpaine sai maankuoren alenemaan.
Jääkauden jälkeen maa kohoaa tasapainon
vähitellen pyrkiessä palautumaan entiselleen. Joskin
tämän teorian sovellutus tuottaa joitakin
vaikeuksia — ei esim. >cäy selville, miksi
maankohoaminen on epätasaista eri aikoina — näyttää
syy-yhteyden olemassaolo m:n ja mannerjäätikön
kesken varsin ilmeiseltä, koska jääkaudenjälkeistä
maankohoamista on huomattu miltei kaikilla
alueilla, jotka ovat kvartäärikaudella olleet
mannerjään peittäminä. P. E.

Manteuffel
töiff-J. 1. OttoTheodor von
M. (1805-82), vapaaherra, preussil. valtiomies.
Toimittuaan virkamiehenä M. tuli marrask. 1848
sisäasiainministeriksi; otti tehokkaasti osaa 5 p.
jouluk. sam. v. julkaistun valtiosäännön [-valmistamiseen samaten kuin myöskin siihen, että se
muutettiin vanhoilliseen suuntaan tammik. 1850:
teki väliaikaisena ulkoasiainministerinä marrask.
1850 Itävallan kanssa Preussille epäedullisen
01-miitzin sopimuksen ja tuli sam. v.
ministeripresi-dentiksi ja ulkoasiainministeriksi pysyen näissä
toimissa v:een 1858. M:n pääpyrintöjä oli estää
Preussin valtiomuotoa kehittymästä
perustuslailliseen suuntaan. Oli 1859-60 edustajakamarin ja
v:sta 1866 herrainhuoneen jäsenenä. [Poscliinger,
„Unter Friedrich Wilhelm IV. Denkwürdigkeiten
des Ministers Otto Freilierrn von M."]

2. Edwin von M. (1809-85), vapaaherra,
preussil. kenraali; tuli 1857 sotilaskahinetin
päälliköksi ottaen tällä paikalla huomattavaa osaa
Preussin armeian uudistamiseen; v:sta 1865
ylipäällikkönä ja hallitusmiehenä Slesvigissä;
kar-koitti 1866 Itävallan joukot Holsteinista;
hyökkäsi Itävallan ja Preussin välisen sodan alettua
Hannoveriin ja tuli heinäk. sam. v. Mainin
armeian päälliköksi saavuttaen useita voittoja
etelä-saksalaisista. M. otti kunniakkaasti osaa
myöskin vv:n 1870-71 sotaan m. m. johtaen niitä
taitavia liikkeitä, joilla Bourbaki’n armeia
tungettiin Sveitsin alueelle. Sodan loputtua M. oli
v:een 1873 Ranskaan jääneen saks.
valtausar-meian päällikkönä ja ylennettiin sam. v.
kenraali-sotamarsalkaksi ; v:sta 1879 Elsass-Lotringenin
käskynhaltijana.

Mantineia [-ti’-] (lat. Mäntinpä),
muinais-kreik. kaupunki Arkadian itäosassa,
syntynyt siten, että 5 kyläkuntaa siirtyi yhteen (luult.
5:nnellä vuosis. e. Kr.). M:11a oli tärkeä sija
Pe-loponnesoksen sotahistoriassa; kuuluisa on
varsinkin se taistelu, jossa Epameinondas (362 e. Kr.)
voitti spartalaiset, mutta itse sai kuolettavan
haavan, ks. Epameinondas. O. E. T.

Mantis religiosa ks. Rukoilijasirkka.

Mäntissä ks. Logaritmi.

Mantova (lat., saks. Mantua). 1. Provinssi
Poh-jois-Italiassa, Lombardiassa; 2,339 km1, 313.907
as. (1911). — 2. Yllämainitun provinssin lujasti
linnoitettu pääkaupunki; 32,692 as. (paitsi
varusväkeä; 1911). M. sijaitsee helposti
puolustettavassa asemassa saarella Minciossa, joka täällä
muodostaa kolme järveä (Lågo superiore, L. di
mezzo ja L. inferiore); etelässä ja kaakossa M:aa
suojaa rämeseutu. joka helposti voidaan saattaa
veden valtaan. M:n pohjoispuolella on Borgo di
fortezza ja itäpuolella Borgo di San Giorgio
nimiset etukaupungit. Paikka on sangen
epäterveellinen. — M:n tärkein katu on Contrada di
croce verde. Huomattavia rakennuksia:
tuomiokirkko, S. Pietro, Piazza Sordello nimisen torin
ääressä samoinkuin Corte reale, ent.
herttuan-palatsi (alettu 1302); L. B. Alberti’n ylevään
re-nesanssityyliin rakentama S. Andrea niminen
kirkko (alettu 1472), jonne Mantegna on haudattu.
Castello di corte, Gonzaga-suvun linna.
Kaupun-ginportin ulkopuolella on Giulio Romanon
mestariteos Palazzo del Te (1523-35), Gonzaga-suvun
huvilinna monine suurenmoisine saleineen ja
maalauksineen. Tiede- ja oppilaitoksia:
Aecade-mia Vergiliana tieteitä ja taiteita varten, yleinen
kirjasto, muinaismuistomuseo, kasvitieteellinen
puutarha, observatori, teknillinen opisto,
seminaari y. m. — Teollisuutta edustavat rauta-,
nahka ja öljytehtaat, olutpanimot, myllyt,
kirjapainot y. m. M. on usean rautatien ristevksessä.

E. E. K.

Historia. M. sanotaan etruskien
perustamaksi n. 600 e. Kr.; se joutui senjälkeen
kelttiläisten ja sittemmin roomalaisten valtaan.
Lähellä M:aa syntyi Vergilius. — Itägootit ja
lan-gobardit vallitsivat M:aa kansainvaellusten
aikana; frankkilaisten ja saksalaisten hallitsijani
aikana se oli kreivikunnan pääkaupunkina,
joutuen 10:nnen vuosis. lopulla Canossa-suvulle.
Tämän sammuttua 1115 rajakreivitär Mathildaan
M. tuli itsenäiseksi valtakunnankaupungiksi;
kuului Lombardian liittokuntaan. 13:nnelta vuo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0027.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free