- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
37-38

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Manu propria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

37

Manu propria—Marabu

38

pääsi sitten 17:iinellä ja 18:nnella valtaan
muissakin Euroopan maissa voimatta kuitenkaan
syrjäyttää yhtä vähän kaupunkilais-käsityötä kuin
maalaiskotiteollisuuttakaan. Vaikka hallitukset
merkantilismin aikakaudella suosivat ja edistivät
m : ia. kaikin tavoin, esim. säätämällä
suojelustul-leja ja vientipalkkioita, tekivät kuitenkin
vanhat ammattikuntasäännökset jossakin määrin
esteitä m:n kehittymiselle. 18:unen vuosis. lopulla
ja 19:nnellä vuosis. m., joka teknillisesti perustui
käsityöhön ja yksinkertaisiin työkaluihin, alkoi
väistyä koneita käyttävän suurteollisuuden tieltä,
vrt. Kapitalismi. J. F.

Manu propria [-Ö-] (lat.), lyh. m. p..
omakätisesti.

Manus (lat.), käsi, ks. K ä s i v a r s i.

Manuskripti liat. mann scriptum = käsin
kirjoitettu). käsikirjoitus (ks. t.).

Manutius [-nä’-] (latinoitu muoto it. nimestä
M a n u z i o, M a n u c c i 1. M a n u z z i), oppinut
kirjanpainajasuku Venetsiassa, toimi 1490-1590

— 1. AldusPiusM. (Aido P i o. 1450-1515).
humanisti ja kirjanpainaja, perusti 1489
Venetsiaan kirjapainon julkaistakseen antiikkista,
eritoten kreikkalaista kirjallisuutta. Talossaan hän
antoi täysihoidon lukuisille oppineille, varsinkin
syntyperäisille kreikkalaisille, joiden toimena oli
tekstien tarkastus. Hän teetti useita uusia
kirjasinlajeja, paransi antiikvaa ja keksi kursiivin. M.
otti myös käytäntöön kaluleksantaitteisen sievän
kirjanko’on ja julkaisi huokeahintaisia kirjoja
taskukokoa. Hänen toimestaan painettiin 28 ensi
painosta vanhoja arvokkaita käsikirjoituksia. —
2. Paulus M. (1512-74), otti 1533 hoitoonsa
suvun painon ja painatti latinaisia kirjailijoita,
joista suurimmassa arvossa pidettiin
Cicero-jul-kaisua. V. 1561 M. siirtyi Roomaan painaakseen
siellä kirkko-isien y. m. jumaluusopillisia teoksia.

— 3. Aldus M. nuorempi (1547-97), oppinut
mies, toimi opettajana Venetsiassa. Bolognassa,
Pisassa ja Roomassa sekä johti samalla suvun
kustannusliikettä. Kutsuttiin 1590 Roomaan
Ty-pographia vaticanan johtajaksi. Suvun liike
lopetettiin; se oli 105 vuodessa julkaissut 908
painosta. Nämä kirjat, n. s. a 1 d i i n i t, olivat vielä
1800-luvun alussa erittäin haluttua tavaraa. M:n
painajamerkkinä oli delfiinin kietoma ankkuri.

Manuu ks. Haaste.

Manx [mär]ks]. 1. Man-saaren asukkaat (engl.
manxmen). — 2. Kieli, jota Man-saaren asukkaat
alkuaan puhuivat; sitä taitaa enää (1901)
ainoastaan 4,400 henkeä, ks. Kelttiläiset
kansat ja kielet.

Manyts [-y’-], joenuoma sekä siinä
korkean-veden aikana virtaava joki Kaakkois-Venäjällä;
M. ulottuu Donista Manytskin kohdalta 530 km
kaakkoon Kaspian meren arolle. Sen itäisin osa
M. vostotsnyi (kalmuk. Mantse, tat. Manas)
on oikeastaan eri vesistö, joka alkaa
Kaukasusvuorten pohjoisrinteiltä tulevasta Kalaus-joesta.
Erityisesti korkean kevättulvan aikana M:n ja
M. vostotsnyin vedet yhtyvät Sarahulusun
nimisessä järvessä, joka on Jergenillä, n. 25 m. yi.
Mustan-meren pintaa. Tavallisesti M. vostotsnyi
kuivuu aroon 80-90 km Kaspian-merestä, mutta
joskus se yhtyy Guidukiin, Kuman lisäjokeen,
jolloin siis Kaspian-meren ja Mustan-meren
välillä on yhtenäinen vesitie. Varsinaisessa M:ssa
on sarja suolajärviä, joista suurin on M.- I. Gu-

Alessandro Manzoni.

dilo-järvi in. 800 km3). Sekin joskus kuivuu
suola-suoksi. Olettamus, että M. muinoin olisi ollut
salmena Kaspian- ja Mustan-meren välillä, ei saa
tukea M:n rantaseutujen löss-kerrosten laadusta,
koska niistä ei ole löydettv merieläinten jätteitä.

E. E. K.

Manzanilla-viini
Pani’lja-J ks. [-Espanjalaiset viinit.

Manzoni [-tso’ni], A 1 e s s a n d r o (1785-1873),
kuuluisa it. runoilija, s. Milanossa ir.aalisk. 7 p.
1785, suoritti opintonsa
Milanossa ja Paviassa, meni
1805 Pariisiin, missä
hänen lahjakas äitinsä,
suuren lainoppineen Beccarian
tytär saattoi hänet
kirjailijain ja filosofien piireihin.
Meni 1808 naimisiin Louise
Blondelin (k. 1833) kanssa,
joka kääntyi
protestanttisesta katoliseen uskoon ja
sai vähitellen miehensäkin
vapaa-ajattelijasta
muuttumaan hartaaksi
katolilaiseksi. M. eli sittemmin
syrjään vetäytyneenä
Milanossa tai huvilassaan
Bru-sugliossa, v:sta 1837
toisissa naimisissa. Jyrkästä

katolilaisuudestaan huolimatta M. innokkaasti
harrasti Italian yhteyttä, sekä valtiollista että
kielellistä, ja vastaanotti 1860 it. senaattorin arvon.
Hänen kuolemansa, 22 p. toukok. 1873, oli
kau-sallissuru koko Italialle. M. on it.
uusromantiikan alkaja. Hänen ensimäiset runoyrityksensä,
voltairelainen allegoria ,.Trionfo della libertä"
(1801), „Versi sciolti" (1806) ja myt. idylli
„Ura-nia" (1809) v. m. olivat sepitetyt 1700-luvun
maneeriin eivätkä herättäneet paljon huomiota.
Mutta hänen kääntymyksensä jälkeiset hartaat
hymnit „Inni sacri" (1812-22) ovat kauneinta it.
hengellistä lyriikkaa. Lyyrillinen kauneus ja ylevä
isänmaallisuus kannattaa niinikään hänen kahta
murhenäytelmäänsä. ,,11 conte di Carmagnola"
(1820) ja „Adelchi" (1822), varsinkin niiden
kuoro-osia. Näissä näytelmissä M. hylkää jäykän
ransk. klassillisuuden tavoittaen omaa
kansallista näytelmätyyliä. Suurta ihailua herätti
hänen oodinsa Napoleonin kuoleman johdosta „I1
cinque maggio". Kuuluisin kakista M:n
teoksista on „I promessi sposi" (täydellisenä 1827;
suom. ..Kihlautuneet"), it. kirjallisuuden suurin
hist. romaani, joka, esikuvanaan Walter Scottin
kertomukset, erinomaisesti kuvaa 1600-luvun it.
elämää. — M:n teosten kokonaispainos, ..Opere
complete" (7 uid., 1904 ja seur.). [De Gubernatis,
„A. M." (1879) ; Cantü, „A. M." (1885, 2:nen
painos) ; H. Key, „A. M., literaturhistorisk studie"
(1894).]

Manöveri (ransk. manceuvre, < lat. mamis
-käsi, ja opera = työ), liike, käsittely; sotajoukon
sotalaivaston liike; ks. myös Leikkisota.

Maori, Uuden-Seelannin alkuasukkaat, ks.
Uusi-Seelanti.

Maraali ks. Hirvieläimet.

Marabu (Leptoptilus crumenifer) kuuluu
kupu-haikaroihin. Kömpelötekoinen, liikke.Itään hidas
ja juhlallinen, yli 1 ’/» m:n pituinen ja
suuri-siipinen (siivenkärkien väli 3 m) lintu, inuis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0031.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free