- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
39-40

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Manu propria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

39

Marabut—Marat

40

tuttaa yhtä paljon korppikotkia kuin
haikaroita. Koivet ja pitkä, kömpelönpaksu nokka
antavat sille kuitenkin
haikaran muodon. Pää
on lihanvärinen ja
samoin kuin kaulakin
melkein höyhenetön.
Selkäpuolen väri on
tummanvihreä, metallihohtoi-nen, alapuoli valkea.
Koko lintu tekee hyvin
siivottoman
vaikutuksen. M. asustaa
Afrikan keskisissä osissa ja
sieltä pitkin Niilin
laaksoa Egyptiin asti.
Kokoontuu asutuille
seuduille teurastuspaikkojen luo suurin joukoin
yhdessä korppikotkien
kanssa raatoja syömään.
On tavattoman ahne.
— Tärkeänä raadonsyöjänä ja kaupunkien
terveyspoliisina" mainittakoon edellistä vieläkin
kookkaampi int. marabu (L. dubius), joka
siellä on hyödyllisyytensä vuoksi rauhotettu.
Viime aikoina on m:ua alettu pitää kesynä
arvokkaiden pyrstöhöyhenten vuoksi. E. W. S.

Marabut ks. M a r b u t.

Maracaibo
ka’i-J, kaupunki Venetsuelassa,
Maracaibo-järven länsirannalla, lähellä siitä [-Ma-racaibo-laliteen vievää salmea; 49,817 as. (1905).
M:ssa on kansalliskoulu (siirtomaa-aikana M. oli
esp. Ameriikan sivistyskeskusta), purjehduskoulu,
yleinen kirjasto, teatteri v. m. Zulia nimisen
maakunnan hallituskaupunki. Etelä-Ameriikan
pohjoisrannikon tärkeimpiä vientisatamia;
päätuotteet: kahvi, vuodat ja nahat, arvokkaat puulajit,
kaakao y. m. Nahkatavara-, tiili-, rommi-, suklaa-,
öljytehtaita, olutpanimoita ja laivaveistämöitä.
M:n satama-aukon syvyys vain 3 m. -— M:n
perusti 1571 Alonzo Pachero. E. E. K.

Maracaibo-lahti [-ka’i-] 1.
Venetsuelan-lahti on Karaibin-meren eteläosassa,
Guajiran-ja Paraguanän-niemimaiden välissä; n. 15,000
km2. Eteläosassaan M.-l. on 13 matalan
(nousuveden aikana 4 m) kanavan kautta yhteydessä
Venetsuelassa olevan M.-j arven (Laguna de M.)
kanssa. Se on 16.400 km2, syvyys ainoastaan n.
10 m. Sen vesi on etelässä suolatonta. Siihen
laskee monta jokea (suurin Catatumbo), joista
muutamat tulevat M:n eteläpuolella olevista
sisäjär-vistä.

Marajo, saari Etelä-Ameriikassa,
Amazon-virran ja Parä-joen suuhaarojen välissä, n.
19.000 km2. Vaikka M:n perusta on graniittia,
on se kuitenkin hyvin alava, tasainen, rannikolla
laajoja alluviaalikerroksia. Länsiosa on
aarniometsäin peitossa, idässä on karjalaitumiksi
käytettyjä savanneja. Kanavat ja joet halkovat M:n
ristiin rastiin. As. on ainoastaan n. 1.000. — M.
kuuluu Brasilian Parä nimiseen valtioon.

E. E. K.

Marakatit (Cercopithecus) kuuluvat
kapea-nenäisiin, koiranmuotoisiin apinoihin.
Sirorakenteisia, pitkähäntäisiä eläimiä. M. elävät puissa
Afrikan troopillisissa metsissä. Ovat seuraa
rakastavia, vikkeliä, hyväluontoisia kasvinsyöjiä.
Liikkuvat tav. suurissa parvissa jonkun vanhan

koiraan johdolla tehden tavatonta vahinkoa
viljelysmaissa. Kesyinä m. osoittavat suurta älyä.
Noin 50 lajia. Kuva ks. A p i n a t, 7. Viheriä
marakatti 1. nisnas (C. sabæus), joka on n. 50
cm pitkä (häntä yhtä pitkä), selkäpuolelta
tumman harmaan-vihreä, alta vaalea, raajat harmaat,
korvat ja kädet mustat, naama keltaisen ruskea
asustaa Itä-Afrikassa ja Abessiiniassa. Pidetään
yleisesti eläintarhoissa. Punainen
marakatti 1. patas (C. ruber) on edellistä hiukan
suurempi, selkäpuolelta kullanpunertava, alta
valkea; naama, korvat ja kädet mustat. Levinnyt
Länsi-Afrikasta Abessiiniaan. Se on kiukkuinen
ja äreä; edellisen täydellinen vastakohta. Musta
marakatti 1. neekeriapina (C.
fuli-givosus), n. 60 cm pitkä, on päältä mustanruskea,
alta harmaa, naama musta. Elää Guinean
rannikolla. On iloinen, hyväntahtoinen ja
oppivainen. Diana (C. Diana) on selkäpuolelta
purp-puranruskea, alta valkea. Asustaa
Länsi-Afri-kassa. Turkki arvokas. P. Ti.

Måramaros-Sziget [märamaros-sigätj 1. M a
r-m a r o s-S z i g e t, kaupunki Unkarissa,
Märama-rosin komitaatin pääkaupunki, Tiszan varrella;
21.256 as. (1910), unkarilaisia, saksalaisia,
ro-maanialaisia ja juutalaisia. Useita
oppilaitoksia. m. m. oikeusopisto. Sahoja, väkiviina- y. m.
teollisuuslaitoksia. Lähettyvillä suuret Szlatinan,
Sugatagin ja Rönaszékin suolakaivokset.

(E. E. K.)

Maranhào
njä’öj. 1. Valtio [-Polijois-Brasi-liassa. Atlantin valtameren rannalla, Itapicurfi,
Guajahü ja Pindaré nimisten jokien ympärillä,
länteen Parnahyba-joesta; 459.884 km2, 562,000
as. (1908). Pohjoisosa ja rannikko on alavaa,
aarniometsäin peittämää maata, sisäosa on
savan-nimaista, selänteiden halkomaa ylätasankoa.
Maanviljelys on pääelinkeinona; metsistä saadaan
kautsukkia, inkivääriä, ipecacuanhaa, vaniljaa
y. m. — 2. Edellämainitun valtion pääkaupunki
(täydellinen nimi Sao Luiz de Mararanhäo);
29.475 as. (1908). M. sijaitsee M. nimisen
ran-nikkosaaren pohjoisrannalla; piispanistuin.
Harjoittaa vuotain, puuvillan, sokerin y. m. vientiä.
Säännöllinen höyrylaivayliteys Liverpoolin ja
Lissabonin kanssa. — INI:n perustivat ranskalaiset
siirtolaiset 1612; 1615 portugalilaiset ottivat sen
haltuunsa. — 3. Amazon-virran port. nimi.

E. E. K.

Maranon f-njo’nJ (port. Maranliäo),
Amazon-virran nimi Tabatingan yläpuolelta. Joskus M.
nimeä käytetään koko Amazon-virrasta.

Marasmi (kreik. mara’inein = kuivettua,
kuihtua), vähittäin tapahtuva ruumiillinen ja
henkinen kuihtuminen, joka useimmiten johtuu
vanhuudesta, mutta saattaa myös olla seurauksena
nälästä tai jostakin hivuttavasta taudista.

E. Th-n.

Marasmius, rustokas ks. Helttasienet.

Marastotunturit, lähes 4 penink. pitkä
lounaisesta koilliseen kulkeva tunturijono
Vasko-joen kaakkoispuolella; sen korkeimpia huippuja:
Nierivaara, Svabbigeldemoaivi ja Ladnoaivi.
M :lta lähtevät Vaskojokeen Postijoki ja
Särä-joki, sekä Lemmenjokeen Rovodosjoki (ja sen
li-säjoki Ladnojoki). L. E-nen.

Marat [marä’], Jean Paul (1743-93), ransk.
vallankumousmies; toimi 1777-86 Artois’n kreivin
kaartin lääkärinä Pariisissa: julkaisi ennen val-

Afrikkalaisia marabuja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0032.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free