- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
41-42

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Marathon ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

41

Marathon—Marattiaceæ

42

J. P. Marat.

lankumousta useita, varsinkin luonnontieteellisiä
teoksia. Syysk. 1789 hän alkoi julkaista
sanomalehteä, joka ilmestyi eri
nimillä, joista tunnetuin
on „L’ami du peuple"
(kansan ystävä). Ollen
Ranskan vallankumouksen
hurjimpia kiillottajia M., joka
kaikkialla vainusi kansan
pettäjiä, yllytti Pariisin
alhaisoa vallanpitäjiä,
rikkaita ja ylhäisiä vastaan,
suosittaen vapauden
turvaamiseksi joukkomurhien
toimeenpanemista. Kun
viranomaiset tämän
johdosta vallankumouksen
ensi vuosina vainosivat
häntä, täytyi hänen
piileskellä Pariisin
kellareissa ja kloaakeissa. joissa
hän sai tuskallisen ihotaudin, vieläpä jonkun
kerran paeta Lontooseen. M. oli cordelieri- ja
jakobiini-klubien toimeliaimpia jäseniä; tuli 1792 Pariisin
kommuunin jäseneksi ja valittiin sam. v.
kansallis-konventtiin, jossa hän, vaikka ei liittynyt
mihinkään puolueeseen, kuitenkin saavutti
kansansuosionsa ja hurjan esiintymisensä perusteella
jonkin verran vaikutusvaltaa vuoripuolueessa. V. 1793
hän hätyytteli girondisteja, jotka puolestaan
syyttivät häntä vallankumousoikeudessa. Mutta
oikeus vapautti hänet huhtik. sam. v., ja M. otti
sitten tehokkaasti osaa niihin kansanmeteleihin.
joista oli seurauksena girondistien kukistuminen
(2 p. kesäk. 1793). Pian tämän jälkeen eräs
nuori tyttö Charlotte Corday (ks. t.), joka tahtoi
kostaa girondistien puolesta, surmasi M:n hänen
omassa kodissaan (13 p. heinäk.). [M:sta ovat
kirjoittaneet m. m. Chévremont, Vermorel,
Caba-nès ja Bax.] J. F.

Marathon [-Ö’-], muinaiskreik. kunta ja kylä
Attikan itäosassa koilliseen Ateenasta, Herodes
Attikoksen syntymäpaikka; nyk. kylä (n. 750
asukasta) . M. sijaitsi luoteisosassa n. s. „M:n
poukamaa" pitkin leviävää, osaksi suoperäistä M:n
tasankoa, missä 9,000 ateenalaista ja 1,000
pla-taialaista Miltiadeen johdolla elok. (t. syysk.)
490 e. Kr. sai loistavan voiton kertomuksen
mukaan 100,000 :een mieheen nousevasta
persialais-sotajoukosta, joka, ylipäällikköinään Datis ja
Artaphrenes, oli laskenut maihin Attikan
itärantaan; taistelu päättyi siihen, että
persialaisten täytyi paeta laivoihinsa ja poistua Kreikasta.
— Tasangon lounaisosassa on 10-12 m:n
korkuinen, n. 150 m:n laajuinen kumpu, jota
pidetään taistelussa kaatuneiden 192 ateenalaisen
hautana. E. R-n.

Marathonjuoksu. Kreikkalaisten voitosta
Marathonin kentällä toi v. 490 e. Kr. tiedon
Ateenaan eräs kreikkalainen soturi, joka
voitoiisano-man kerrottuaan kaatui hengetönnä maahan.
Tämän tapahtuman muistoksi liitettiin ensimäisten
nykyaikaisten Olympialaisten kisain (1896
Ateenassa) ohjelmaan juoksukilpailu tällä samalla
matkalla. M. on sittemmin saanut vakinaisen
sijan useimpain maiden urheilukilpailuohjelmassa.
Käytännössä on kolmekin matkaa, nimittäin
40 km, 40,200 m ja 42,194 m.

Maratit (ilahratit), alkuaan eräs arjalainen

kansa Luoteis-Dekanissa; nykyään nimi
tarkoittaa kaikkia maratin kieltä puhuvia hindulaisia,
alkuperään katsomatta. M. jakaantuvat kahteen
fyysillisesti ja yhteiskunnallisesti erotettuun
luokkaan: bramiineihin ja alempiin kasteihin
kuuluvaan maataviljelevään väestöön. Maanviljelijät
eli talonpojat ovat varsinkin ulkomuotonsa esim.
tumman ihonvärinsä ja karkeiden
kasvonpiirteit-tensä puolesta bramiinien vastakohta; tämä
osoittaa, että he ovat syntyneet arjalaisten ja toisten
rotujen sekoituksesta. Yhteiskunnallisessa
suhteessa on näiden kahden luokan välillä
läänitys-aatelisto (mahrattarajputit); syntyperänsä
puolesta viimemainittu luokka kuitenkin
enimmäkseen on lähtenyt maanviljelijöistä. M. elivät
kauan aikaa valtiollisesti hajanaisessa tilassa;
he joutuivat kuten Intian muutkin asukkaat
vierasten valloittajain alle; 1600-luvun
keskivaiheilla he pääsivät vapaiksi Suur-mogulin
vallasta, jolloin heidän itsenäinen historiansa alkaa.
Sivaji (k. 1680) perusti silloin mahtavan
valtakunnan Poona pääkaupunkina. Hänen
seuraajansa, Satarassa asuvat „ylikuninkaat", olivat
heikkoja, ja valta joutui johtavien ministerien
(pesva) käsiin, joiden arvo tuli perinnölliseksi.
M:n valtakunta laajeni Suur-mogulin vallan
rappeutuessa, mutta samalla useat maratti-päälliköt
perustivat omia pienempiä valtakuntia; nämä
olivat Bhonslan perustama (Nagpur ja Berar) idässä,
Gaekwarin valtio 1. Baroda lännessä sekä
Hol-karin ja Sindhian perustamat pohjoisessa.
Pienemmät valtiot tunnustivat Sataran hallitsijain
ylivaltaa ja kaikki viisi muodostivat yhteisen,
m:n liittokunnan. N. 1760 se oli
mahtavim-millaan ja Intian suurimpia valtioita. Mutta kun
1700-luvun jälkipuoliskolla m:n valtiot alkoivat
sotia keskenään, sekaantui Englannin Itä-Intian
komppania heidän asioihinsa. Wellesley
(sittemmin Wellingtonin herttua) valloitti 1803 m:lta
laajoja alueita, ja heidän mahtavuutensa oli
mennyttä; uuden sodan (1817-18) jälkeen he
menettivät itsenäisyytensä. Vv. 1849-53 Poona-Satara
valtio sekä Nagpur ja Berar liitettiin Englannin
alueisiin. Maratti-rulitinasten vielä hallitsemia,
vaikka Englannin vallan alaisia valtioita ovat:
Holkar’s dominions, Sindhia’s dominions ja The
territories of the Gaekwar (Baroda). Nämä
valtiot ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi
maratti-laisen kielirajan ulkopuolella. M:n pääosa asuu
vanhoilla asuinsijoillaan Satpura-vuorista etelään
Bombayn presidenttikunnassa ja Nizamin
valtakunnan luoteisosassa. M:n lukumäärä
(kielelliseltä kannalta) on n. 18’/, milj. (1901). ks.
Intian kielet ja kirjallisuus, palsta 1020.

G. R.

Maratta 1. Maratti
ra’t-J, Carlo [-(1625-1713), it. taidemaalari ja radeeraaja; Andrea
Saechi’n oppilas Roomassa, sai vaikutusta
Rafaelista, G. Reni’stä ja Carracceista. Maalasi
pintapuolisen ihanteelliseen tapaan uskonnollisia
tauluja ja muotokuvia, nauttien erityisesti
paavien suosiota. Klemens XI, jonka opettajana M.
oli ollut, antoi hänen suorittaa Rafaelin
Vatikaanissa ja Villa Farnesinassa olevien freskojen
puhdistamistyön. E. R-r.

Maratti ks. A s p e r u 1 a.

Marattiaceæ, pieni troopillinen saniaisheimo
vahvapesäkkeisten ryhmästä. Sen lajit
muistuttavat yleismuodoltaan meikäläisiä saniaiskasveja,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0033.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free