Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Marathon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
43
Marbod—Marcellus
44
eroten näistä esim. korvakkeidensa ja
itiöpesäk-keiden synnyn ja rakenteen puolesta. Nykyiset
edustajat ovat vähäinen jäännös kivihiilikaudella
valtavasta heimosta. Heimolla on tärkeä asema
saniaisten fvlogeneettisessa systematiikassa.
Nykyisiä sukuja m. m. Murattia, Kanlfussia,
.4»-giopteris. K. L.
Marbod (k. 41), markomannein kuningas, oli
nuorukaisena oleskellut Roomassa, vei kotia
palattuansa kansansa Mainin seuduilta Böömiin ja
perusti siellä melkoisen valtakunnan,
Arminiuk-sen kanssa hän joutui riitaan ja sota syttyi
heidän välillään. Pian sen jälkeen, v. 19 j. Kr..
M. karkoitettiin ja pakeni Rooman alueelle, jossa
sai Ravennan asuinpaikakseen. K. G.
Marbot [-bö’], Jean Baptiste Antoine
Marceliin (1782-1854), ransk. sotilas,
muis-telmain kirjoittaja, tuli upseeriksi 1799. oli
mukana Napoleonin sodissa: satapäiväisen
keisarivallan kukistuttua hänen täytyi poistua
Ranskasta. mutta sai palata 1818:’otti 1830-luvulla
osaa taisteluihin Algeriassa: tuli 1845 pääriksi:
v. 1891 ilmestyivät hänen erinomaisen
mielenkiintoiset muistelmansa ,.Mémoires".
Marburg /märburhj]. 1. Piirikunnankaupunki
Preussissa. Hessen-Nassaun maakunnassa: 21.860
as. (1910). enimmäkseen protestantteja. M.
sijaitsee kukkulalla Lahnin oik. rannalla: vas.
rannalla on Weidenhausenin etnkaupunki. jonne vie
kaksi siltaa. Rakennukset vanhanaikaisia, kadut
kapeat, jyrkät. Kukkulan huipulla kaunis,
goot-tilaistyylinen, ent. Hessenin maakreivien linna
juhlallisille ritarisaleineen. Linnaan on nyk.
sijoitettu Hessenin valtioarkisto. Ylevä
goottilais-tyylinen Elisabetin-kirkko (rak. 1235-83) on
kaupungin suurin kaunistus. Se sisältää Hessenin
maakreivittären. pyhän Elisabetin komean
sarkofagin. Mainittakoon vielä raatihuone ja uusi
yliopistorakennus. Maakreivi Filipin 1527
perustamassa yliopistossa on neljä tiedekuntaa, n. 2.000
ylioppilasta: sen yhteydessä on kirjasto (231.000
nid.), lääket. laitos y. m. Lukio, maatalouskoulu,
luonnontutkijain seura. Savi- kone-, nahka- y. m.
teollisuutta. —- M. sai kaupunginoikeudet 1227
maakreivi Ludvikilta; tämän leski, pyhä
Elisabet, eli siellä v:sta 1228. 1400- ja 1500-luvuilla
M. vuoroin Kasselin kanssa oli Hessenin
pääkaupunkina. Maakreivi Filipin toimesta
pidettiin 1-3 p. lokak. 1529 Lutherin ja Zwingli’n
väliset M:n uskonnonkeskustelut,
joiden tuloksena oli paavilaisia ja kasteenuudistajia
vastaan tähdätyt „M:n artikkelit", jotka
Luther oli laatinut. Niistä tuli Schwabachin
artikkelien ja siten myös Augsburgin tunnustuksen
perusta. — 2. Kaupunki Itävallassa.
Steiermar-kissa; 27,974 as. (1910). M. sijaitsee
purjehdus-kelpoisen Draavan molemmilla puolin.
Wienin-Triestin radan varrella. V. 1548 rak.
tuomiokirkko. linna. Josef II:n muistopatsas;
ruhtinas-piispan istuin, lukio, seminaari y. m. Vilkasta
viinin ja maataloustuotteiden kauppaa:
teollisuuslaitoksia. m. m. suuri rautatienkonepaja. E. E. K.
Marbut 1. Marabut [-ü’t] (ransk. marabout
< arab. marbut, muräbit), muhamettilaisen
erakon, ihmeidentekijän ja pyhimyksen nimi
Pohjois-Afrikassa. M:eiksi sanottiin alkuaan niitä, jotka
vapaaehtoisesti antautuivat rajavartioon pannen
henkensä alttiiksi taistelussa uskottomia vastaan.
Näiden rajavartijain uskonnollinen innostus.
hengelliset harrastukset ja mietiskelyt
yksinäisyydessä synnyttivät uskonnollisen lahkon, josta
lähtivät Afrikassa ja Espanjassa 1100-luvulla
hallinneet Almoravidit (ks. t.). Nykyään m:t
enimmäkseen toimivat moskeiain ja pyhimysten
hautojen vartijoina. Ollen kiivaita
muhamettilaisia he suuresti vaikuttavat rahvaaseen. K. T-t.
Marcantonio [markantö’nio], it.
vaskenpiir-täjä. ks. Raimondi.
Marcasita (lat.), vismutti.
Marcato [-kä’-] (it.), mus., selvästi ja
tuntuvasti korostaen.
Marcel [-sefl], Étienne (k. 1358), ransk.
vallankumousmies, Pariisin kauppiaskunnan
esimies. Kun Juhana kuningas oli Poitiers’n
tappelussa joutunut englantilaisten vangiksi, täytyi
hallituksen hoitajan Kaarle dauphin’in 1356
kutsua kokoon Ranskan säädyt. Tässä kokouksessa
M:n johtamat säädyt vaativat hallitukselta useita
reformeja, m. m. säädyille oikeutta saada valvoa
valtakunnan hallitusta. Seur. v. dauphin’in
täytyikin suostua näihin vaatimuksiin, mutta kun
dauphin’in lupauksiin ei näyttänyt olevan
luottamista, niin M. pani Pariisissa toimeen
kapinan: kansanjoukot hyökkäsivät kuninkaan
linnaan ja murhasivat dauphin’in silmäin edessä
muutamia hänen neuvonantajistaan helmik. 1358,
M. liittyi myöskin läheisesti Ranskan kruunua
tavoittelevaan Navarran kuninkaaseen Kaarleen
ja kapinallisiin talonpoikiin, mutta sai jo
liei-näk. 1358 surmansa eräältä hallituksen
kannattajalta, minkä jälkeen dauphin pian pääsi
Pariisin herraksi. [Lazard. ,.Un bourgeois de Paris
au XIV :e siècle. Étienne M."] ./. F.
Marcelin, panamasidoksinen silkkikangas;
kaksi tai useampia lankoja on yhdistetty
muodostamaan panamajuoksuja. E. J. S.
Marcello [-tse’-], Benedetto (1686-1739),
it. (venetsialainen) säveltäjä, lakimies ja
runoilija. Lotti’n oppilas. Pääteos: 50
italiankielistä psalmiparafraasia (1724-27, I-VIII),
1-4-ää-niselle laululle, urkujen t. pianon säestyksellä;
muutamissa on mukana myös sello t. 2 viulua.
Näitä psalmisävellyksiä käännettiin engl. (1757),
saks. (1865) ja ransk. kielelle. I. K.
Marcellus [-e’-], kahden paavin nimi.
M. I (308-309) karkoitettiin keisari
Maxen-tiuksen käskystä maanpakoon. Hänen
muistopäivänsä on 16 p. tammik. -— M. II (paavina 9p:stä
huhtik. 1 p:ään toukok. 1555).
maallikkonimel-tään Cervini. toimi Paavali III:n aikana
paavillisena lähettiläänä Tridentin
kirkolliskokouksessa. A. J. P-ä.
Marcellus [e’-] Ankyralainen. Galatian
Änkyrän piispa 4:nnen vuosis. alkupuolella;
taisteli Nikean kirkolliskokouksessa Areioksen oppia
vastaan ja ajettiin 336 mielipiteidensä vuoksi
maanpakoon. Rooman kirkolliskokous 341 julisti
hänet oikeaoppiseksi, ja Sardican kokous 343
yhtyi sen päätökseen. Piispanistuintaan M. ei
kuitenkaan saanut takaisin. M. tunnusti Pojan
iankaikkiseksi niinkuin Isänkin ja tahtoi Isän ja
Pojan keskinäiseen suhteeseen nähden pitää
kiinni raamatullisista lausetavoista. [Zahn. ..M.
von Ankyra" (1867).] A. J. P-ä.
Marcellus [-e’-], Marcus Claudius,
roo-mal. konsuli ja sotapäällikkö, joka viidesti oli
konsulina (222-208 e. Kr.) ja väsymättömästä
taistelustaan gallialaisia ja puunilaisia vastaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
