Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - March ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
47
Marcus Antonius—Mare
48
Marcus Aurelius. (Capitolium).
Marcus Antonius ks. Antonius.
Marcus Aurelius [-?-] (Antoninus)
(121-180), Rooman keisari 161-180. Hän oli syntyisin
ylhäisestä
hispania-laisesta suvusta ja
sai kasvatuksensa
sukulaistensa,
keisarien Hadrianuk-sen ja Antoninus
Piuksen hovissa.
Hänen
alkuperäinen nimensä oli
Annius Verus,
mutta hän sai sen
nimen, jolla hänet
historiassa
tunnetaan, päästyään
keisari Antoninuksen
ottopojaksi. Tämä
nimitti hänet
Caesariksi 138 ja
antoi hänelle
puolisoksi tyttärensä
Faustinan. M. A. harrasti retorisia opintoja
Cornelius Fronton (ks. t.) johdolla ja sittemmin
filosofisia, omaksuen erikoisesti stoalaisen siveysopin.
— Toisen Antoninuksen ottopojan, Lucius V
e-r uksen, M. A. otti hallitsijatoverikseen. Alussa
näytti M. A:n hallitus-aika tulevan
valtakunnalle onnelliseksi. Britanniassa ja Reinin
varsilla käytiin onnellisia sotia ja parthilaiset
kukistettiin. Mutta Itämailta sotajoukot toivat
Roomaan ruton, joka koko M. A:n hallitusajan
raivosi valtakunnassa. Samalla alkoivat
kansainvaelluksen ensimäiset enteet uhata valtakunnan
rajaseutuja Reinin ja Tonavan varsilla.
„Marko-mannisodan" keisari saattoi voitolliseen
päätökseen 175 suojaten siten Tonavan seudut. Aasiassa
nousi häntä vastaan kapinaan Avidius Cassius,
mutta sai surmansa ennenkuin keisari
sotajoukkoineen ehti perille. Tonavan seuduilla oli hänen
poissa ollessaan syntynyt uusia rauhattomuuksia,
joiden johdosta sota alkoi uudelleen 178 ja kesti
M. A:n kuolemaan saakka. — M. A. oli lempeä
ja oikeamielinen hallitsija; hän järjesti uudelleen
Trajanuksen laitokset köyhien lasten suojaamista
ja hoitoa varten, uudisti holhoojalaitoksen ja
koetti lieventää ruton tuottamaa hätää.
Senaattia hän piti suuressa kunniassa. Hänen jalo
siveellinen persoonallisuutensa kuvastuu hänen
kreikankielisestä mietekirjastaan, 12 kirjaan
jaetusta teoksesta, joka sisältää hänen
itsetutkistelu-jaan filosofian ja omantunnon valossa (julk.
Kylander, Zürich 1558; Stich, Leipz. 1882). M. A.
on kuvattuna ratsun selässä Rooman
Capito-liumilla säilyneessä veistoksessa. [Desverges,
„Es-sai sur Marc-Aurèle" (1860); Renan,
„Marc-Aurèle et la fin du monde antique" (1882);
Watson, „Life of M. A. A." (1884).] E. H-l.
Marcus Pauli Björneburgensis,
suku-nimeltään S a d e 1 e r u s, oli Ericus
Schroderuk-sen pääkielimestarina ensimäisen suomen kielen
sanakirjan teossa. Hän oli syntyisin Porista,
tuli Oulun kappalaiseksi 1636, kirkkoherraksi
1647. Sopimattoman käytöksensä vuoksi hänet
erotettiin papinvirasta 1655. [E. N. Setälä,
„Kir-jailija-albumi" (1898).] H. O.
Mardellit ovat mataloita, 2-5 m:n levyisiä
kuoppia, joita joko yksikseen tai ryhmissä tava-
taan metsissä ja tasangoilla Keski-Euroopassa,
varsinkin Lothringenissa. Toiset ovat
luonnon-muodostuksia, toiset osaksi tai kokonaan
ihmisten kaivamia. Useat lienevät olleet vesisäiliöitä
karjaa varten, toiset taas jonkinlaisia kellareja,
tai puoliksi maanalaisia asumuksia. Vaikka niitä,
ou useita kaivettu, ovat löydöt niistä niukat.
Lothringenin mardelleista on tavattu esineitä
roomalaisajalta, Pohjois-Saksasta
kansainvaelluksen ajalta. A. il. T.
Mardonios
do’-J (muin.-pers. Mardaniya, lat.
Mardonius), pers. sotapäällikkö. Gobryaan poika,
Dareios I:n sisarenpoika ja vävy, lähetettiin 492
e. Kr. mukanaan mahtava sekä maa- että [-merivoima Kreikkaa vastaan. Mutta suuren osan
laivastoa tuhosi myrsky Athos-niemen ääressä, ja
M: n johtamalle maasotajoukolle tuottivat
tappioita Traakian asukkaat. Ja vaikka hänen
onnistuikin vahvistaa Persian valtaa Traakiassa ja
kukistaa Makedonia, niin hän kuitenkin katsoi
parhaaksi palata Aasiaan. Kserkseen päästyä
hallitukseen kerrotaan M:n olleen niitä, jotka
innokkaimmin kehoittivat häntä tekemään uuden
sotaretken Kreikkaan, jonka käskynhaltijaksi hän
itse toivoi pääsevänsä. Ja kun Kserkses 480 e. Kr.
alkoi sodan, oli M. yhtenä maa-armeian
ylipäälliköistä. Salamiin taistelun jälkeen peräytyessään
suurkuningas jätti M:n 300,000 miehen
suuruisen sotajoukon etunenään saattamaan Kreikan
valtaansa. Talvehdittuaan Thessaliassa ja
turhaan koetettuaan hyvällä taivuttaa ateenalaisia
puolelleen hän keväällä 479 e. Kr. marssi
Keski-Kreikan halki Ateenaan, joka siten toistamiseen
joutui persialaisten käsiin. Vielä kerran
tuloksetta uudistettuaan Salamiiseen siirtyneille
ateenalaisille ehdotuksensa hän poltti Ateenan, jonka
jälkeen hän vetäytyi Boiotiaan. Siellä
suoritettiin elokuussa 479 e. Kr. M:n johtamien
persialaisten ja yhdistyneitten kreikkalaisten
sotavoimien välillä Plataian luona taistelu, missä hän
sai surmansa. E. R-n.
Marduk, V:ssa T:ssa M e r o d a k h, oli Eridun
kaupungissa palveltu sumerilainen
auringonjumala („auringonhärkä"), sittemmin Babylonin
paikallisjumala, jota edusti suurin kiertotähti
Jupiter ja jolla oli kunnianimi Bel („herra").
Kun Babylon Hammurapi-dynastian aikana tuli
?eemiläisen maailmanvallan pääkaupungiksi,
kohotettiin M. ylimmäksi jumalaksi, jolle
siirrettiin usean muun jumalan ominaisuudet ja
tehtävät. M. oli luoja (ks. E n u m a e 1 i s), maailman
hallitsija, „herrain herra, kuningasten kuningas",
,,elämän herra", pelastaja, auttaja ja kohtalojen
määrääjä. M:n temppeli oli Esagil (ks. B a b
e-1 i n torni). Kevätpäiväntasauksen aikaan
Babylonissa vietetty uudenvuodenjuhla oli omistettu
M:lie. K. T-t.
Mare (lat., = meri). M. Ægeum, Aigeian-meri.
— M. A f r i c u m, Välimeri Afrikan ja Sisilian
välillä. — M. B a 1 e a r i c u m, Välimeri
Balea-rien ja Espanjan välillä. — M. B a 11 i c u m,
Itämeri. — M. B r i t a n n i c u m, Kanaali. — M.
Carpathium, Välimeri Kreetan ja Rhodoksen
välillä. — M. C a s p i c u m, Kaspian-meri. —
M. C reti cu m, Välimeri Kreetan ja Kykladien
välillä. — M. E r y t h r æ u m, Punainen-meri. —
M. G e r m a n i c u m, Pohjanmeri. — M. H y
r-c a n u m, Kaspian-meri. — M. I c a r i u m,
Välimeri Rhodoksen ja Khioksen välillä. — M. I n-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
