- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
49-50

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mare clausum ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

49

Mare clausum—Marey

50

ferna m, Tyrrhenan-meri. — M. Internum,
Välimeri. — M. I v e r n i c u m, Irlannin-meri.—
TH. Ligure, Ligurian-meri. —-M.
Mediterra-n e u m, Välimeri. — M. M y r t o u m. Välimeri
Kykladien ja Peloponnesoksen välillä. — M. P
a-•c i f i c u m, Iso valtameri. — M. S i c u 1 n m,
Välimeri Sisiliasta itään. — M. S u e b i c u m,
Itämeri. — M. Superum, Adrian-meri. — M. T u
s-cum 1. M. Tyrrhenum, Tyrrhenan-meri. —
M. clausum ks. t.

Mare clausum (lat.; ransk. mer fermée, engl.
enclosed sea, saks. geschlossenes Meer, nationales
Meer), sellainen meren osa, jota kaikilta puolin
ympäröi yhden ainoan valtion alue, ja jonka
suuta (s. o. sitä kohtaa, missä „sisämeri yhtyy
aavaan mereen) viimeksi mainittu valtio voipi
Aseellisesti hallita, ja tarvittaessa estää vieraita
laivoja sinne tulemasta. Jos molemmat
mainitut edellytykset ovat olemassa, kuuluu vesialue
rantavaltion valtioalueeseen eikä, kuten meri
yleensä, ole n. s. vapaata merta. ,,Maria clausa"
ovat siis esim. Zuydersee Hollannissa,
Stettinin-lahti, Riian lahti, Asovan-meri. mutta ei
Mustameri, koska sen rannat eivät kuulu yhdelle
ainoalle valtiolle.

R. E.

Marées [-r?], Hans von (1837-87), saks.
taidemaalari; opiskeli Berliinissä Steffeckin
johdolla ja 1856-64 Miinchenissä, oleskeli senjälkeen
Italiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Saksassa,
kunnes v:sta 1873 alkaen eli syrjään
vetäytyneenä enimmäkseen Napoli’ssa ja Roomassa.
M. maalasi aluksi muotokuvia ja realistisia
ratsuväkeä ja hevosia esittäviä tauluja sekä teki
jäljennöksiä Tizianin, Rafaelin ja Velasquezin
teoksista. Italiassa hänen maalaustapansa
kokonaan muuttui, tullen koristeelliseksi, yksinomaan
maalaukselliseksi värinkäsittelyksi, johon hänellä
oli enemmän taipumusta kuin kellään hänen
aikansa saks. taiteilijalla, ja monumentaaliseksi
tyylittelyksi, jossa hän pyrki klassilliseen
yksinkertaisuuteen ja miltei primitiiviseen
tvypillisyy-teen, tavoittaessaan ihmismuodoissaan ja koko
sommittelussaan lain-alaista, aivankuin
rakennustaiteellista säännönmukaisuutta. Taiteella ei M:n
mielestä ollut muuta päämäärää kuin oma
itsensä, jonka vuoksi hän ei välittänyt
mieltä-kiinnittävästä aihesisällyksestä, vaan esitti
maalauksissaan enimmäkseen vain alastomia
henkilökuvia mitä yksinkertaisimmissa maisemissa.
Saksan taiteessa M. tavallaan vastaa Puvis de
Cha-vannes’ia, joskin häneltä kokonaan puuttuu
tämän ransk. mestarin rauhallinen selvyys ja
teknillinen taito. Ainoastaan kerran (Napoli’n
eläintieteellisen aseman freskosarjassa, 1873) M. sai
suorittaa luonteelleen parhaiten soveltuvan
monumentaalisen maalauksen. Muuten hän
tuotannossaan ei yleensä päässyt nerokasta kokeilemista
pitemmälle. Vailla aikalaistensa ymmärtämystä
hän jäi yksinäiseksi ihanteentavoittelijaksi,
uudenaikaisten pyrkimysten uranuurtajaksi, jonka
vaikutus on ollut tuntuva Saksan myöhemmässä
taiteessa. M:n useimmat maalaukset ovat kootut
Münchenin lähellä olevaan Schleissheimin linnan
galleriaan. [C. Fiedler, „H. v. M." (1889), v.
Pi-■dcll, „Aus dem Werkstatt eines Kiinstlers" (1890),
Schubring, „v. M." (1904), Meier-Graefe, „H. v. M."
(1909-10) ja B. Hartwig, »Marées Fresken in
Neapel" (1909).] E. R-r.

Marekaniitti on läpinäkyvä obsidiaanin
tapainen vulkaaninen lasi. ks. Laava.

Maremmit (it. Maremme < lat. maritima =
ranta-), Italian länsirannikolla olevat epäterveel
liset rämeseudut Magra-joesta Volturnon suulle.
Ahtaammassa merkityksessä Milla tarkoitetaan
Toscanassa, Cecina- ja Fiora-jokien välissä olevia
rämeitä; tästä n. 2,600 kma käsittävästä alueesta
on n. ’/„ varsinaista rämemaata. Etruskien ja
volskien aikana tämä alue oli taajaan asuttua
ja hyvin viljeltyä, roomalaisaikana jo
varakkaammat muuttivat kesän ajaksi M:lta malariaa
pakoon, keskiajalla seutu yhä enemmän rappeutui,
metsä hävitettiin, viemärikanavien hoito
laiminlyötiin kokonaan ja siitä tuli melkein asumaton,
malarian hävittämä erämaa. Toscanan hallitsija
Leopold II ryhtyi 1828 kuivauttamaan rämeitä,
täyttämään vesiperäisiä paikkoja ja
palstoittamaan maata. Työtä on sittemmin jatkettu
erinomaisella menestyksellä, malarian tuhot ovat
supistuneet ja kaupunkeja on syntynyt entisten
raunioille. Rautatie kulkee M:n halki. E. E. K.

Marengo, Piemontissa, kaakkoiseen päin
Ales-sandriasta oleva kylä, jossa kesäk. 14 p. 1800
kenraali Bonaparten johtamat ranskalaiset
(28,000) voittivat kenraali Melasin komentamat
itävaltalaiset (31,000). Voittajain mieshukka
2S,s f0, voitettujen 35,4 fo- Taktillinen arvo l,s.

-Iskrn-.

Marenki (ransk. marin gue),
munanvalkuais-vaahto, munaserukka, vispilöidystä ja sokerilla
sakeaksi tehdystä munanvalkuaisesta valmistettu
leivos.

Marenzio [-e’vtsio], Luca (n. 1550-99), it.
madrigaalisäveltäjä. Oli useita vuosia Puolan
kuninkaan Sigismund III: n palveluksessa, josta
siirtyi 1595 Roomaan, paavillisen kappelin
urkuriksi. M:n aikalaiset nimittivät häntä
,.suloi-simmaksi joutseneksi". Sävellystyylissään hän
käytti rohkeasti kromaattisia muunnoksia.

I. K.

Mareografi ks. Limnigrafi.

Maret f-rë’], Hug u es Bernard
(1763-1839), Bassanon herttua, ransk. valtiomies;
alkujaan asianajaja; alkoi 1789 julkaista
perustuslakia säätävän kansalliskokouksen keskusteluja
,,Bulletin de 1’assemblée nationale" ja sam. v.
lehteä „Moniteur universel"; tuli 1792
virkamieheksi ulkoasiainministeristöön ja kävi
lähettiläänä Englannissa; määrättiin 1793 lähettilääksi
Napoliin, mutta joutui matkalla itävaltalaisten
käsiin ja pääsi vapaaksi vasta 1795. Brumairen
vallankumouksen jälkeen M. tuli 1799 konsulien
sihteeriksi ja keisarivallan perustamisen jälkeen
1804 valtiosihteeriksi. Hän seurasi Napoleonia
hänen sotaretkillään ja laati hänen julistuksensa
ja ohjesääntönsä y. m. ollen hänen kaikkien
hankkeidensa perillä; oli 1811-13
ulkoasiainministerinä, 1815 satapäiväisen keisarivallan
aikana sisäasiainministerinä: oltuaan
1815-20maanpaossa pääsi takaisin Ranskaan ja tuli 1831
pää-riksi; v:sta 1803 Ranskan akatemian jäsen.
[Ernouf, „M., duc de Bassano".]

Marey [-rè’], Étienne Jules (1830-1904),
ransk. fysiologi, tuli 1867 Flourens’in
jälkeläiseksi Collège de Franceen. M. työskenteli innolla
graafillisen esityksen kehittämiseksi kaikilla
fysiologian aloilla. Erittäinkin on mainittava
hänen erinomainen menettelytapansa elimistössä ta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0037.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free