- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
51-52

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mare clausum ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

51

Margareeta

52

pahtuvien liikkeitten havainnollisiksi tekemiseksi
ilmasiirron avulla, ja hänen keksimänsä kone
valtimon tutkimiseksi (sfygmografi) sekä vielä
silmänräpäysvalokuvaamisen käyttäminen
graafil-lisessa tarkoituksessa. Tärkeimmät hänen
teoksistaan ovat ,,Recherches sur la circulation du
sang" (1859). ..Du mouvement dans les fonctions
de la vie" (1868), ..La machine animale.
Loeo-motion terrestre et aérienne" (1873), ,,La méthode
graphique" (1878), „La circulation du sang"
(1881) ja „Le voi des oiseaux" (1889). Hänen
laboratorissaan tehdyt tutkimukset ovat
julkaistut nimellä ,.Physiologie expérimentale. Travaux
du laboratoire" (4 nid., 1875-79). Boulognessa
Pariisin lähellä on M:n nimeä kantava
labora-tori kokeellisen fysiologian metodien tutkimista
varten (Institut Marey). E. Th-n.

Margareeta (engl. Margaret) Anjou
lainen (1430-82), Englannin kuningatar, Renén.
Anjou’n herttuan (ja Napoli’n sekä Jerusalemin
nimikuninkaan) tytär, Henrik VI :n puoliso v:sta
1445. Ollen lahjakas, kaunis ja vallanhimoinen
M. pääsi suureen vaikutukseen heikon, lopulta
mielipuolen miehensä aikana: ulkomaalaisena hän
kuitenkin myös sai paljon vihollisia.
Valtionhoitajan Gloucesterin herttuan kukistuksen
jälkeen 1447 M. johti hallitusta ensin yhdessä
Suf-folkin herttuan, sitten v:sta 1550 suosikkinsa
So-mersetin herttuan kanssa: joutui sen johdosta
vihollisiin väleihin York-suvun kanssa ja
myötävaikutti Ruusujen sodan puhkeamiseen. Siinä M.
suurella tarmolla puolusti miehensä ja poikansa,
prinssi Edvardin oikeuksia, mutta osoitti myös
vihollisiansa kohtaan leppymättömyyttä. M:n
täytyi ensin paeta Skotlantiin, mutta hänen puolue
Iäisensä saivat Wakefieldin taistelussa voiton
Rikard Yorkilaisesta; itse hän voitti St.
Alban-sin luona 1461 Warwiekin kreivin. Lancasterin
puolueen kärsimän Towtonin tappion jälkeen sam.
v. M. pakeni Ranskaan, Ludvik XI: n luo. V. 1463
M. teki poikineen hyökkäyksen
Northumberlan-diin, mutta ei saanut mitään aikaan ja palasi
Ranskaan. Sopi entisen vihollisensa Warwiekin
kanssa ja astui, sittenkuin Henrik VI jälleen oli
korotettu valtaistuimelle, vielä kerran poikineen
maihin Englannissa 1471, mutta sam. p:nä
Lancasterin puolue täydellisesti voitettiin Barnetin
luona. M. itse menetti Tewkesburyn taistelun
sam. v. ja joutui Edvard IV:n käsiin. Hänen
poikansa surmattiin, ja hänen miehensä murhattiin
vankeudessa. Vasta 1476 M. sai palata Ranskaan.
[Hookham. „Life of Margaret of Anjou".]

G. R.

Margareeta (saks. Margarete), Itävallan
ruhtinattaria.

1. M. Itävaltalainen (1480-1530).
Alankomaiden käskynhaltijatar, arkkiherttua (sittemmin
keisari) Maksimilianin ja Burgundin Marian
tytär. Oli määrätty Ranskan dauphin’in (sittemmin
Kaarle VIII:n) puolisoksi, mutta tämä hylkäsi
hänet naiden sen sijaan Anna Bretagnelaisen.
M. naitettiin Espanjan kruununprinssille
Juhanalle ja tämän kuoltua Savoijin herttualle Filibert
II:lie. Maksimilian jätti M:lle 1507
Alankomaiden hallinnon sekä poikansa Filip Kauniin
lasten, Kaarlen ja Marian, kasvatuksen, jotka
toimet M. suoritti menestyksellä hoitaen hallintoa
vielä veljenpoikansa Kaarlen tultua tävsi-ikäiseksi.
Myötävaikutti Cambrai’n liiton syntymiseen

1508 sekä saman kaupungin mukaan nimitetyn
rauhan tekoon 1529. Jätti jälkeensä kirjallisia
tuotteita, (m. m. kirjeenvaihtoa), suosi suuresti
taiteita. [Quinsonas, „Matériaux pour servir ä
1’histoire de Marguerite d’Autriche"].

2. M. Teresia (1651-73), Saksan keisarinna.
Espanjan Filip IV :n tytär ja keisari LeopoldI:n
puoliso tämän ensimäisessä aviossa. Hän jätti
oikeutensa Espanjan kruunuun puolisollensa, joka
sittemmin koetti saattaa ne voimaan Espanjan
perimyssodassa. G. R.

Margareeta (1522-86), Par m an herttuatar.
Alankomaiden käskynhaltijatar: keisari Kaarle
V:n äpärätytär; hänen äitinsä Jeanne van der
Gheinst oli alhaista säätyä. M. syntyi ja
kasvatettiin Alankomaissa; naitettiin ensin Alessandro
dei Medici’lle. joka murhattiin 1537, ja sitten
Ottavio Farneselle, Parman ja Piacenzan
herttualle. Viimemainitusta avioliitosta, joka ei
ollut onnellinen, syntyi kuuluisa sotapäällikkö
Alessandro Farnese. Filip II määräsi 1559 M:n, joka
oli perehtynyt Alankomaiden oloihin, hoitamaan
niiden hallintoa maaherrana. Vaikka M. olikin
miehekäs ja jotenkin kykenevä, ei tehtävä ollut
helppo, koska maassa vallitsi paljon
tyytymättömyyttä. Alussa Granvella oli M :n neuvonantajana,
kunnes hänet käskynhaltijattaren pyynnöstä
erotettiin 1564. M. ylläpiti pääasiassa Espanjan
sortovaltaista hallitusjärjestelmää koettaen sitä
kuitenkin hiukan lieventää. Olot kehittyivät yhä
levottomammiksi, ja kun Alban herttua 1567
saapui Alankomaihin varustettuna oikeuksilla, jotka
tekivät M:n oman vallan tyhjäksi, pyysi tämä
eronsa ja lähti pois maasta. Myöhemmin, 1580
M. vielä kerran Filipin pyynnöstä saapui
Alankomaihin hoitaakseen hallintoa yhdessä poikansa
kanssa, mutta tämä ei siihen suostunut, ja M.
poistui jonkun ajan jälkeen. Hänen
kirjeenvaihtonsa F lip II:n kanssa on julkaissut m. m.
Ga-chard 1867-81. [Rachfahl, „M. von Parma,
Statt-halterin der Niederlande".] G. R.

Margareeta (ransk. Marguerite),
ranskalaisia ruhtinattaria.

1. M. d’A n g o u 1 ë m e (1492-1549)
(Valois-Orleans’in sukuhaaraa). AlengonMn herttuatar ja
sittemmin Navarran kuningatar, Orléans’in
Kaarlen ja Louisa Savoijilaisen tytär, Frans I:n sisar.
M. sai oppineen kasvatuksen, oli lahjakas sekä
luonteeltaan rakastettava. Naitettiin ensin
Alen-gcn’in herttualle Kaarlelle ja tämän kuoltua
Navarran kuninkaalle, Henrik II:lie d’Albret’lle;
hänen tyttärensä oli Johanna d’Albret, Henrik
IV:n äiti. M. suojeli kirjailijoita (esim. Clement
Marot’ta) ja taiteilijoita; suosi
mystillis-uskon-nollista suuntaa ja kallistui uskonpuhdistukseen
liittymättä kuitenkaan siihen julkisesti; koetti
vaikuttaa veljeensä kerettiläisvainojen
lieventämiseksi. M. jätti jälkeensä useita sekä
suorasanaisia että runoteoksia: tunnetuin on Boccaccion
„De-camerone"n malliin kirjoitettu „Heptaméron des
nouvelles" (julk. ensi kerran 1559); tässä
sivis-tyshistoriallisesti arvokkaassa teoksessa ilmenee
sen ajan kevytmielinen henki, vaikka M. itse
olikin elämältään moitteeton. Hänen kirjeensä
julkaistiin 1841-42, hänen kootut teoksensa 1852.
[Courtault, „Marguerite de Navarre"].

2. M. (Margot) (1553-1615), Navarran ja
sittemmin Ranskan kuningatar (Valois-Orléans’in
sukuhaaraa), Henrik II:n ja Katariina dei Medi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0038.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free