- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
53-54

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Margareeta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

53

Margareeta—Margariini

54

ci’n nuorin tytär, sai hyvän kasvatuksen ja
herätti huomiota kauneudellaan sekä miellyttävällä
käytöksellään, mutta myös kevytmielisyydellään.
Naitettiin 1572 Henrik Navarralaiselle
hugenottien ja katolilaisten sovittamisen tarkoituksessa,
mutta kohta häitten jälkeen seurasivat Pärttylin
yön murhat (,.Pariisin verihäät"). Miehestään
M. eli enimmiten erillään, kauan aikaa
vartioituna eräässä Auvergnen linnassa; 1599 heidän
avioliittonsa purettiin. Myöhemmin M. sai
palata Pariisiin, missä hän eli kirjailijain ja
oppineiden seurassa. Häneltä on säilynyt muistelmia,
kirjeitä ja runoja. M:aan sammui Valois-suku.

G. R.

Margareeta, Ruotsin kuningattaria.

1. M. (k. 1341), v:sta 1298 kuningas Birger
Maununpojan puoliso, oli Tanskan kuninkaan
Eerik Klippingin tytär. Hänen kerrotaan
yllyttäneen puolisonsa ottamaan veljensä, herttuat,
vangiksi. V. 1318 hän kruununsa menettäneen
Bir-gerin kanssa pakeni Tanskaan.

2. M. (1353-1412), Ruotsin, Tanskan ja
Norjan hallitsija, Tanskan kuninkaan Valdemar At-

terdagin tytär,
kihlattiin jo 6-vuotisena
Maunu Eerikinpojan
nuoremmalle pojalle.

Norjan kuninkaalle
Haakonille (ks. t.) ja
heidän liäänsä
vietettiin keväällä 1363.
Nai-misliitto oli kuitenkin
vastenmielinen Ruotsin
ylimyksille ja yhtenä
syynä Maunun ja
Haa-konin karkoitukseen
Ruotsista. Isänsä kuoltua 1375 M. poikansa
Olavin holhoojana tuli Tanskan hallitsijaksi ja
Haa-konin kuollessa 1380 hän samalla tapaa sai
Norjan hallituksen käsiinsä. Kun sitten Olavi 1387
ainoastaan 16 vuoden iässä kuoli, tunnustettiin
M. omassa nimessään Tanskan ja Norjan
hallitsijaksi, ja seur. v. Ruotsin jälleen kapinaan
nousseet ylimykset tarjosivat hänelle myöskin
Ruotsin kruunun. Kuningas Albrekt voitettiin 1389
ja joutui itse vangiksi Falköpingin luona, ja näin
M. tuli kaikkien kolmen Pohjoismaan valtiaaksi.
M. oli jäntevä ja viisas kuningatar. Hänen
py-rinnökseen tuli nyt tehdä satunnaisesti syntynyt
yhteys Pohjoismaiden välillä pysyväiseksi.
Hänen onnistuikin saada sukulaisensa,
sisarentyttärensä poika, Eerik Pommerilainen tunnustetuksi
seuraajaksensa kaikissa maissa, ja Kalmarin
kokouksessa kesällä 1397 laadittiin sopimuskirja,
jonka pit tulla perustukseksi kolmen Pohjoismaan
pysyvälle yhdistykselle eli unionille (ks.
Kalmarin unioni). Niin kauan kuin M. eli, hallitsi
hän pontevasti ja ilman vastarintaa kolmessa
valtakunnassaan. Ylimystöä ja mahtavaa papistoa
hän tiesi pitää aisoissa ja säilyttää heidän
kannatustansa huolimatta siitä että toimeenpantiin
heitäkin koskeva tilusten reduktsioni. Ruotsissa
kyllä jo hänen aikanansa joku tanskalainen
asetettiin linnanhaltijaksi. mutta ne olivat
kuitenkin poikkeustapauksia. M. kuoli 28 p. lokak. 1412
äkkiä laivallaan Flensborgin satamassa
Etelä-Tanskassa. jonne hän oli tullut likemmältä
seura-taksensa sitä sotaa, joka Slesvigin omistamisesta
oli syttynyt Holsteinin kreivejä vastaan.

3. M. (n. 1515-51), Kustaa Vaasan puoliso,
Tukholman verilöylyssä 1520 mestatun valtaneuvos
Eerik Abrahaminpoika Lejonhufvud in ja
Ebba Eerikintytär Vasen tytär, kerrotaan olleen
kihloissa Svante Sturen kanssa, kun Kustaa Vaasa
ensimäisen puolisonsa kuoltua kiinnitti huomionsa
häneen ja valitsi hänet puolisokseen. Häät
vietettiin 1 p. lokak. 1536. M. oli luonteeltaan
lempeä ja vaikutti usein lauhduttaen Kustaan
ankaraan mieleen. Avioliitto tuli onnelliseksi ja siitä
syntyi viisi poikaa ja viisi tytärtä, niiden
joukossa sittemmin kuninkaat Juhana III ja Kaarle
IX. K. G.

Margareeta, Tanskan kuningatar, ks. M a
r-gareeta, Ruotsin kuningattaria 2.

Margareeta, lappalaisten käännyttämistä
harrastava lappalaisnainen kuningatar
Margareetan ajoilta. Kristityksi tultuaan M. luuli näyssä
saaneensa käskyn vaikuttaa evankeliumin
levittämiseksi kansansa keskuuteen ja käytti koko
elämänsä taivuttaakseen Skandinaavian maiden
ruhtinaita, piispoja ja muita vaikutusvaltaisia
henkilöitä tämän asian edistämiseen. V. 1389 hän sai
kuningatar Margareetalta ja Lundin
arkkipiispalta lappalaisille osoitetun kirjeen, jossa tehtiin
selkoa kristinuskon perustotuuksista sekä
kehoi-tettiin Upsalan arkkipiispaa ja Korsholman
voutia tekemään voitavansa lappalaisten
käännyttämiseksi. Samantapaisia kirjelmiä M. sai
vallanpitäjiltä vielä myöhemminkin, mutta enempiin
toimenpiteisiin ei näy ryhdytyn ennenkuin 1419.
jolloin eräs Toste niminen pappi lähetettiin
työskentelemään lappalaisten pariin. Hänenkin työnnä
lienee jäänyt vähille tuloksille, sillä pirkkalaiset,
jotka kantoivat lappalaisilta veroa, vastustivat
lieidän käännyttämistään, vrt. Lappalaiset,
palsta 570. ’ A. J. Fri.

Margareeta F r i d k u 1 1 a, oli Ruotsin
kuninkaan Inge vanhemman tytär. Siinä
rauhankokouksessa, minkä Inge, Norjan kuningas Maunu
Barfod ja Tanskan kuningas Eerik Ejegod kesällä
1101 pitivät Kunghällassa, lopettaaksensa
Ruotsin ja Norjan välillä raivonneen sodan, kihlattiin
M. Maunulle, ja sai tästä syystä nimensä
„Frid-kulla" (s. o. rauhanimpi). Maunu Barfodin
kuoltua jo 1103, hän meni uudestaan naimisiin
Tanskan kuninkaan Niilo Sveninpojan kanssa, joka
kuoli 1134. K. G.

Margariini (kreik. margaron— helmi),
keinotekoinen voi, alkuaan 1870 ransk. kemistin,
Mège-Mouriès’n, keksimä voimainen
rasvasekoi-tus. joka tehtiin pääasiallisesti naudantalista
(oleo-margariinista) kirnuamalla maidossa.
Nykyisin käytetään raaka-aineena m:n valmistukseen
enimmäkseen sianrasvaa (neutral lard),
puuvillan, seesamin. maapähkinän, ja
palmunsiemen-ten sekä kookospähkinän öljyjä. Eri maiden
viimeaikaisessa lainsäädännössäkin ilmenee
yleensä se mielipide, että m :11a on käsitettävä
kaikkia keinotekoisia voin vastikkeita, jotka
eivät ole valmistetut yksinomaan puhtaasta
maidon rasvasta. Hyvä m. on läheisesti luonnollisen
voin näköistä ja makuista; erotus on kuitenkin
helppo huomata kemiallisesti tutkimalla. M. on
ravintona hyvin sulavaa ja hinnaltaan
huokeampaa kuin luonnollinen voi. Jos sen valmistusta
laillisesti tarkoin valvotaan, ettei raaka-aineeksi
voida käyttää terveydelle vahingollisia rasvoja
ja että se tehdään puhtaissa oloissa, niin sillä on

Kuningatar Margareetan kuva
hänen ruumisarkustaan
Rns-kilden tuomiokirkossa
(v:lta 14*23).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0039.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free