Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Margareeta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
55
suuri merkitys varattomampain kansankerrosten
taloudessa. Niinpä oi; 1911 esim. Tanskassa m:n
kulutus 37,» milj. kg ja Isossa-Britanniassa n.
154 milj. kg. Suomessa sen käyttö on vasta
hiljan alkanut. Meillä on m:n valmistus ollut
kielletty v:n 1888 laissa, joka samalla määrää m:lle
94 mk. tuontitullia 100 kg:lta, mikä hinnan
korotus tekee sen tuonnin mahdottomaksi. Tästä
huolimatta valmistetaan nykyään Suomessa
monessa tehtaassa kasviöljyistä keinotekoista voita
,,kasvi voin" nimellä; sanotun vanhentuneen lain
nojalla ei tätä ole katsottu voitavan tulkita
m:ksi. Eduskuntamme on kyllä laatinut uuden
m.-lain, mutta hallituksen vahvistusta ei sille ole
vielä saatu. Siihen on sovellettu myös
määräykset kasvivoin valmistuksesta ja tarkastuksesta.
E. v. K.
Margariinijuusto, margariinirasvalla
sekoitetusta kuoritusta maidosta tehty juusto. V. 1878
se tuli ensin käytäntöön Ameriikassa. Erityisellä
koneella (emulsorilla) sekoitetaan rasva maitoon,
josta sitten juusto juoksutetaan tavalliseen
tapaan. E. v. K.
Margariitti 1. kalkkikiille, kiilteen
näköinen, vaaleanvärinen kivennäinen. Kokoomus
H,CaAl4Si20I2. Eroaa kiilteestä siinä, että
lohko-suomut ovat hauraita, ja kloriitista vaaleamman
värinsä puolesta. On korundin ja smirkelin
säännöllinen seuralainen. P. E.
Margarita
i’-J, saari Karaibin-meressä, [-Ve-netsuelan pohjoisrannikolla; 1,150 km3, n. 40,000
as., joista yli puolet puhdasverisiä tai
sekorotui-sia intiaaneja. M. on kaksiosainen, kapea
kannas välillä, maaperältään vuorinen, sisäosan
laaksot ovat hedelmälliset, sopivat karjanhoidolle.
Asukkaitten päätoimena on kalastus ja suolan
valmistus. Olkihatut ovat huomattavia naisten
kotiteollisuuden tuotteita. Helmenpyynti, josta
M. on saanut nimensä, on vähäpätöinen. —
Pääkaupunki on Asunciön. — M:n löysi Kolumbus
1498. * E. E. K.
Margaux
gö’J, kylä Ranskassa, Gironden [-departementissa, Gironden vas. rannalla 28 km
Bor-deaux’sta. M:sta saadaan useita tunnettuja
viini-lajeja, joista kuuluisin nimeltään Chäteau-M.
Margelan (myös Harghilan). 1. Novyi M.
(Uusi M.), Venäjän Turkestanissa, Ferganan
ku-vernementin pääkaupunki; 8,977 as. (1897);
keski-aas. rautatien varrella: epäterveellisellä,
kuivalla (v :ssa sataa 138 mm) arolla, jonka
halki on johdettu pari kastelukanavaa
Mahi-mardan-joesta. Per. Kokandin kaanikunnan
kukistuttua 1876; kadut leveät, suorat. — 2.
S t a r y i M. (Vanha M.) kaupunki
Ferga-nassa 16 km edellämainitusta luoteeseen; 46,432
as. (1908), melkein kaikki muhamettilaisia,
enemmistö sartteja ja tadzikeja. Staryi M:ia
ympäröi vanha muuri, siinä on useita moskeioja, pari
koulua; sekalaista teollisuutta. — Staryi M. oli
olemassa jo 700-luvulla. E. E. K.
Marggraf, Andreas Sigismund
(1709-82), saks. kemisti, Berliinin tiedeakatemian
labo-ratorin esimies, oli aikansa etevimpiä kemistejä
Saksassa. Hän osoitti m. m. alunamaan ja
mag-nesian omituisuudet ja erotti molemmat
erityisiksi kem. maalajeiksi. Hän keksi sokerin
esiintymisen valkojuurikkaassa (1745) ja
menettelytavan sen valmistamiseksi tästä kasvista.
Edv. Hj.
56
Margiane
iä’-J, maakunta muin. Baktriassa,
Margus-(nyk. Murgab-) joen molemmin puolin;
sen pääkaupunki oli Antiokhos I:n perustama
Antiokhia M., jonka rauniot ovat lähellä nyk.
Merviä.
Marginaali (lat. margo = reuna), [-kirjoittamaton tai painamaton kirjoitetun tai painetun sivun
reuna. — Kahden rahamäärän välinen ero, mikä
takaa vakuuden tappiota vastaan tai
mahdollisuuden voittoon. Siis esim. arvopaperien kurssiarvon
ja sitä vastaan myönnetyn velan välinen ero;
sisään- ja uloslainauskoron välinen ero.
Pörssi-asioissa m. on se summa, joka talletetaan
sopimuksen täyttämisen vakuudeksi.
Margitsziget [-sigät] ks. Budapest, palsta
1313.
Marguerite [margret], Margareeta nimen
ransk. muoto.
Marhaminta ks. Valjaat.
Marheineke
hn’i-J, Philip Konrad [-(1780-1846), saks. teologi, edustaa jumaluusopissa
Hegelin filosofiaa, toimi professorina Berliinin
yliopistossa. Hänen teoksistaan on tärkein
„Grundlehren der chr. Dogmatik" (1819).
E. K-a.
Marholm, Laura ks. Hansson, Ola.
Maria (hepr. mirjarn = katkera), usean
Raamatussa mainitun naisen nimi. Näistä
mainittakoon: 1. Neitsyt Maria, Jeesuksen äiti,
katolisen kirkon kielessä Beata virgo, pyhä
neitsyt, ransk. Notre-Dame, it. Madonna, saks.
Un-sere liebe Frau. Paitsi Jeesuksen lapsuus- ja
kärsimishistoriassa M. esiintyy evankeliumeissa
vain kahdesti, kun hän Jeesuksen veljien
seurassa menee Kapernaumiin (Mark. 321, 331-M; Matt.
124,-jo; Luuk. 819-21) sekä Kanaan häissä (Joh. 2j-,).
Ilän oli Jerusalemissa kokoontuvan
seurakunnan jäsen Ap. t. 114. Näiden niukkojen
uusi-testamentillisten tietojen lisäksi kirkollinen
pe-rintätieto säilyttää paljon tarunomaisia
piirteitä M:n elämänhistoriasta (legendan mukaan
M. oli Joakimin ja Annan tytär), ja keskiajan
kirkko palveli häntä ylimäisenä kaikista
pyhimyksistä (ks. Maria n-p a 1 v e 1 u s). Jeesuksen
äiti on monen iki-ihailtavan taideteoksen aiheena
ks. Maria n-k u v a t. — 2. Maria,
Jerusalemin läheisessä Betaniassa asuvan perheen jäsen,
Lasaruksen ja Martan sisar. — 3. Maria
Magdalena (= kotoisin Magdalasta, ks. t.). Hän
liit-täytyi Jeesuksen seuralaisten joukkoon siitä asti,
kun Jeesus oli hänestä karkoittanut seitsemän
riivaajaa (Luuk. 82). Se väärä käsitys, että M. M.
oli tuo syntinen nainen farisealaisen talossa
(Luuk. 73;) on ollut monen maalaustaiteessa
esiintyvän „Katuvan Magdalenan" aiheena, samoin kuin
nimitys „Magdaleenakoti" siitä on tullut
langenneiden naisten nostamiseksi ja turvaamiseksi
perustettujen laitosten tavalliseksi nimeksi.
Edv. St.
Maria (ransk. Marie) (1457-82), B u r g u
n-d i n herttuatar, Burgundin Kaarle Rohkean
ainoa lapsi, peri isänsä kuoltua 1477 hänen
alueistaan Alankomaat, Artois’n ja Franche-Comtén;
kuningas Ludvik XI peruutti Burgundin
herttua-kunnan Ranskan kruunulle. Kun hän yritti
anastaa muutkin alueet, niin M. saadakseen apua
häntä vastaan meni 1477 naimisiin keis.
Fredrik III:n pojan arkkiherttua Maksimilianin
(sittemmin keis. Maksimilian I:n) kanssa. Siten
Margariinijuusto—Maria
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
