- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
57-58

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

57

Maria

58

n. s. Burgundin perintömaat joutuivat
Habsburg-suvulle. M., joka oli kuuluisa kauneudestaan, jätt
jälkeensä kaksi lasta. Filip Kauniin (ks. Filip.
Espanjan kuninkaita 1) ja Margareetan (ks. M a
r-gareeta. Itävallan ruhtinattaria 1.) G. R.

Maria (engl. Mary), Englannin
kuningattaria.

1. M. I Tudor (1516-58), myös M.
Katolilainen t. M. Verinen, hali. v:sta 1553.
Henrik VIII:n ja hänen ensimäisen puolisonsa
Katariina Aragonialaisen tytär, sai huolellisen,
ankarasti katolisen kasvatuksen: julistettiin 1533
aviottomaksi, kun Henrik hylkäsi Katariinan
naidakseen Anna Bolevnin; tämän kuoltua M.
sopi isänsä kanssa ja määrättiin jälleen 1544
kruununperijäksi siinä tapauksessa, että
Henrikin poika Edvard kuolisi perillisittä.
Edistääkseen protestanttisuutta Edvard VI kuitenkin
ennen kuolemaansa 1553 nimitti seuraajakseen
Johanna Greyn, Henrik VIII:n sisaren
tyttärentyttären. Mutta Maria kieltäytyi hyväksymästä
Edvardin testamenttia, anasti vallan
perintöoikeutensa nojalla ja aloitti kohta jyrkän
katolisen reaktsionin. Useat protestanttiset
hengelliset pantiin viralta tai vangittiin, ja parlamentti
peruutti M:n tahdon mukaan Edvard VI:n
kirkolliset muutokset. Kun puuhattiin avioliittoa
M:n ja Kaarle V:n pojan Filipin välillä,
herätti tämä tyytymättömyyttä, joka johti
kapinoihin; niiden kukistuttua seurasi julmia
veri-tuomioita; m. m. mestattiin syytön Johanna Grey
ja hänen miehensä: Marian sisarpuolen
Elisabetin henki oli suuressa vaarassa. Vähemmin
kuitenkin M:n luonne lienee saattanut hänet
veritöihin, kuin hänen katolinen intonsa; tämä
kasvoi vielä hänen mentyään 1554 naimisiin Filipin
kanssa. Katoliselta kirkolta luovutetut tilukset
annettiin sille osaksi takaisin, satoja
protestantteja poltettiin (m. m. arkkipiispa Cranmer),
paavin hengellinen ylivalta tunnustettiin jälleen, ja
hänen lähettiläänsä saapui Lontooseen. M. oli
intohimoisesti kiintynyt mieheensä, mutta Filip
osoitti hänelle kylmyyttä ja jätti jo seur. v.
Englannin. Pari vuotta myöhemmin hän
uudestaan siellä käyden taivutti M:n sotaan Ranskaa
vastaan, josta Englannille oli seurauksena
Calais^ menetys. Filipin välinpitämättömyys teki
M:n synkkämieliseksi, varsinkin sittenkuin
hänen oli täytynyt luopua perillisten toivosta.
Häntä seurasi hänen sisarpuolensa Elisabet.
[Zimmermann, „M. die Katolische"; Stone,
„His-tory of Mary I, queen of England".]

2. M. II Stuart (1662-94), puolisonsa
Vilhelm III:n kanssahallitsija v:sta 1689, Jaakko
II:n tytär: kasvatettiin Englannin
valtiokirkossa ja naitettiin 1677 serkulleen Oranian
Vil-helmille, Alankomaiden maaherralle. Avioliitto
solmittiin valtiollisista vaikuttimista, mutta tuli
kuitenkin aikaa myöten onnelliseksi; Villielmin
toimeenpanemassa vallankumouksessa M.
tehokkaasti kannatti häntä ja kieltäytyi yksin
vastaanottamasta kruunua. Molemmat puolisot
kruunattiin Englannin hallitsijoiksi 11 p. huhtik. 1689:
M. hoiti sittemmin hallitusta Villielmin
poissaollessa. Ollen hurskas ja liyväätekeväinen M.
nautti suurta kansansuosiota. G. R.

Maria (esp. Maria), Espanjan
kuningattaria.

1. M. Kristiina (esp. Cristina) (1806-78),

Molempain Sisiliain kuninkaan Frans I:n tytär,
meni 1829 naimisiin Ferdinand VII:n kanssa.
Kauneudellaan ja älyllään M. K. vallitsi
miestänsä, ja tämä, jolla kolmessa edellisessä
avios-saan ei ollut perillisiä, sääsi puolisonsa odotetun
lapsen hyväksi 1830 n. s. pragmaattisen
sanktsio-nin, jonka mukaan hallitsijan tyttärillä oli oleva
lähempi oikeus kruunuun kuin hänen veljillään.
Ferdinandin kuoltua 1833 M. K. hänen
testamenttinsa perustuksella otti käsiinsä hallinnon
heidän alaikäisen tyttärensä Isabellan nimessä.
Ferdinandin veli Don Carlos nosti silloin
kapinan, mutta M. K:n, jota n. s.
cristinos-puolue-kannatti, onnistui kukistaa se 1840. Sam. v.
hänen itsensä täytyi lähteä Ranskaan, koska
paheksuttiin hänen itsevaltaista hallitustapaansa ja
yksityistä elämäänsä (hän oli jo 1833 mennyt
salaisiin naimisiin Fernando Muiioz nimisen
kaartilaisen kanssa). Sittenkuin Isabella oli
julistettu täysi-ikäiseksi, palasi M. K. Espanjaan
1844, karkoitettiin toistamiseen 1854 ja oleskeli
senjälkeen vain käymältä maassa, jonka
politiikkaan hän kuitenkin paljon vaikutti.

2. M. Kristiina (esp. Cristina) (s. 1858),
Itävallan arkkiherttuan Kaarle Ferdinandin
tytär, meni 1879 naimisiin Alfons XII:n kanssa.
Puolisonsa kuoltua 1885 hänet määrättiin
hallituksen hoitajaksi, jona hän pysyi, sittenkuin hän
sam. v. oli synnyttänyt pojan, Alfons XIII:n.
joka heti tunnustettiin kuninkaaksi. M. K. hoiti
hallitusta hyvällä menestyksellä; sota
Yhdysvaltoja vastaan päättyi kuitenkin onnettomasti.
V. 1902 Alfons XIII täysi-ikäisenä ryhtyi
hallitukseen. G. R.

Maria (ransk. Marie), Ranskan
ruhtinattaria.

1. M. Stuart, Ranskan kuningatar, Frans II :n
puoliso, ks. Maria, Skotlannin kuningattaria 2„

2. Maria dei Medici (ransk. de Médicis)
(1573-1642), Ranskan kuningatar, Toscanan
suurherttuan Frans II :n tytär, meni 1600 naimisiin
kuningas Henrik IV :n kanssa. Oli
ulkomuodoltaan komea; kallistui ahdasmieliseen
kirkollisuuteen: oli vallanhimoinen eikä erittäin lahjakas;
heidän avioliittoansa katkeroitti Henrikin
uskottomuus. Henrikin kuoleman jälkeen 1610 M. otti
hallituksen käsiinsä alaikäisen poikansa, Ludvik
XlII:n nimessä, mutta hänen asemansa oli
vaikea. Saadakseen tukea ylimyksiä vastaan hän
lähèstyi katolisia valtoja, varsinkin Espanjaa.
M:n vaikutusvaltaisin neuvonantaja oli hänen
suosikkinsa, Eleonora Galigain mies, italialainen
Coneini, joka korotettiin Ancren markiisiksi. —
Ylimysten kapinat M. vain vaivoin sai
asetetuiksi. Vihdoin nuori kuningas suosikkinsa
Luy-nes’in avulla murhautti Concini’n 1617 ja
kar-koitti äitinsä hovista. Myöhemmin M. sopi
poikansa kanssa ja palasi hoviin, sekä ryhtyi
hallitusta johtamaan; hän toimitti myös
kannattajalleen RichelieuMle paikan ministeristössä. Mutta
tämä syrjäytti pian M:n itsensä. Yritettyään
turhaan kukistaa Riehelieu’tä, M. ensin
vangittiin, pakeni sitten 1631 Espanjan Alankomaihin;
kuoli miltei puutteeseen joutuneena Kölnissä. -—
M. harrasti varsinkin rakennus- ja
maalaustaidetta; rakennutti Luxembourg-palatsin Pariisiin.

3. M. Teresia (1638-83), Ranskan
kuningatar, Espanjan Filip IV:n tytär, meni 1660
naimisiin Ludvik XIV:n kanssa. M. T. luopui kai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0041.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free