- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
59-60

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

57

Maria

59

kista oikeuksistaan Espanjan kruunuun, mutta
siitä huolimatta Ludvik hänen perintöoikeutensa
perustuksella vaati Espanjan Alankomaita 1665
ja koko Espanjaa 1700. M. T. oli
hyväntahtoinen ja vaatimaton; hän haki
uskonnonharjoituksista lohdutusta, kun Ludvik laiminlöi häntä
jalkavaimojensa tähden. M. T:u avioliitosta
syntyi poika, dauphin Ludvik.

4. M. Leszezynski [-stsi’-] (1703-68),
Ranskan kuningatar, Puolan kuninkaan
(sittemmin Lothringen in herttuan) Stanislaus
Leszczynskin tytär, sai nuoruudessaan kokea
paljon vaiheita, kun hänen isänsä karkoitettiin
Puolasta; naitettiin 1725 häntä seitsemän vuotta
nuoremmalle Ludvik XV:lle, joutui pian syrjään
irstaan puolisonsa jalkavaimojen rinnalla; eli
hiljaisuudessa käyttäen aikaansa
uskonnonharjoituksiin ja hyväntekeväisyyteen. Hänen poikansa
oli dauphin Ludvik, Ludvik XVI:n isä.

5. M. Antoinette (1755-93). Ranskan
kuningatar, keisari Frans I:n ja Itävallan Maria

Teresian nuorin tytär,
naitettiin 1770 silloiselle
dauphinille, sittemmin
kuningas Ludvik XVItlle.
M. A. oli kaunis,
lujaluontoinen ja älykäs sekä
vaikutti suuresti heikkoon
puolisoonsa, mutta hänen
kasvatustansa oli
laiminlyöty. Hän oli pohjaltaan
jalo luonne, mutta ollen
Ranskan hoviin
tullessaan nuori, kokematon ja
varomaton sekä
huvituksia liiaksi rakastava hän
hankki itselleen paljon
vihamiehiä sekä
vahingoitti omaa mainettansa.
Kansalle hän alusta alkaen oli vastenmielinen
ulkomaisen syntyperänsä tähden. Varsinkin n. s.
kaulakoriste-juttu (ks. t.) antoi aihetta
kuningattarelle epäedullisiin, vaikka kyllä
perusteettomiin huhuihin. Onnettomuudeksi oli, että M. A.
antoi tukensa itsekkäälle, uudistuksia
vastustavalle hovi puolueelle; hän myötävaikutti Turgofn
ja Malesherbes’in kukistumiseen. Myös
ulkopolitiikkaan hän sekaantui Itävallan eduksi. —
Vallankumouksen alkaessa hän neuvoi puolisoansa
jyrkästi vastustamaan uudistuksia; myöhemmin
M. A. kyllä monarkian säilyttämiseksi ryhtyi
neuvotteluihin Mirabeau’n y. m. kanssa, mutta
hän ei liene niillä tarkoittanut totta, hän kun
epäili perustuslaillisen puolueen johtomiehiä;
M. A. toivoi vain apua ulkovalloilta.
Versail-les’issa yöllä lokak. 5 ja 6 p:n välillä 1789
roisto-väki oli vähällä murhata hänet. Kesäk. 1791 hän
puolisoineen teki turhan pakoyrityksensä.
Tui-leries-linnan valloituksessa elok. 10 p. 1792 M. A.
osoitti suurta rohkeutta; vastoin hänen
neu-voaan Ludvik perheineen haki suojaa
kansalliskokoukselta ja suljettiin sitten Temple-liunaan.
Vankilassa M. A. pian erotettiin miehestään,
jonka hän sai tavata vasta päivää ennen
Lud-vikin mestausta; sittemmin myös pojastaan
(Ludvik XVII:stä) sekä tyttärestään ja
kälystään, madame Elisabetista, jonka jälkeen
hänet vietiin kurjaan Conciergerie-vankilaan.
Vallankumous-tribunaalin edessä M. A:ea syytettiin sekä

Maria Antoinette.

valtionkavalluksesta että alhaisista
siveysrikok-sista; väärien todistusten nojalla hänet
tuomittiin kuolemaan. M. A:n luonne oli
onnettomuuksista puhdistunut; kaikissa vaivoissa ja
rääkkäyksissä hän osoitti jaloa ar\okkaisuutta,
mielenmalttia ja kärsivällisyyttä. Lokak. 16 p. 1793
hänet kansan kiroamana vietiin mestauslavalle.
V. 1815, restauratsionin jälkeen, hänet
haudattiin St. Denis’hin. — M. A:sta on säilynyt
rikas muistelma-kirjallisuus, mainittakoon m:me
Campan’in muistelmat. M. A:n kirjeenvaihdon
Maria Teresian kanssa julkaisivat v. Arneth ja
Geffroy; hänen kirjeenvaihtonsa veljeinsä kanssa
niinikään v. Arneth. Täydellisen kokoelman
hänen kirjeitään julkaisivat de la Rocheterie ja
de Beaucourt.

6. M. Louise (1791-1847), ranskalaisten
keisarinna, puolisonsa Napoleon I:n kukistuttua
Parman, Piacenzan ja Guastallan herttuatar,
Itävallan keisari Frans I:n vanhin tytär hänen
toisesta avioliitostaan. Erottuaan ensimäisestä
puolisostaan Josephinesta, Napoleon I, joka
halusi perillisiä sekä sukulaisuutta jonkun vanhan
ruhtinassuvun kanssa, nai M. L:n 1810. V. 1811
syntyi Napoleonin toivottu perillinen, Rooman
kuningas Napoleon (II). Vv:n 1813 ja 1814
sota-retkien aikana M. L. nimellisesti hoiti hallitusta.
M. L. oli hyvin heikko: hän osoitti täydellistä
alamaisuutta Napoleonille, mutta jätti hänet heti
onnettomuudessa. Miehensä ensimäisen
luopumuksen jälkeen 1S14 M. L. poikineen vietiin
Itävaltaan. Hän kieltäjtyi lähtemästä Elbaan eikä
satapäiväisen keisarikunnan aikana noudattanut
Napoleonin kutsua saapua Pariisiin. V. 1816 hän
ryhtyi Parman, Piacenzan ja Guastallan
hallitukseen, jotka alueet hän oli saanut 1814 ja
1815 vv:n sopimuksissa. Meni Napoleonin
kuoltua 1821 morganaattiseen avioliittoon itäv.
kenraali Neippergin, sittemmin toiseen samanlaiseen
kreivi de Bombelles’in kanssa. O. R.

Maria (engl. Mary), Skotlannin
kuningattaria.

1. M. Guise (1515-60), Claude Guisen tytär,
meni 1538 toisiin naimisiin kuningas Jaakko V:n
kanssa, pääsi hänen kuoltuaan 1542 hallitukseen
ja 1554 sen johtajaksi alaikäisen tyttärensä
Maria Stuartin nimessä. Vastusti uskonpuhdistusta
hakemalla apua Ranskasta, missä hänen veljensä
olivat kiihkokatolisen puolueen päämiehinä.

2. M. Stuart (1542-87), Jaakko V:n ja
edellisen tytär; sai huolellisen, ankarasti katolisen
kasvatuksen Ranskan
hovissa ja naitettiin 1558
silloiselle daupliin’ille,
sittemmin kuningas Frans
II: lie. M. herätti jo
aikaisin huomiota
kauneudellaan, älyllään ja
viehättävyydellään, mutta hän
oli samalla intohimoinen,
oikullinen ja
kevytmielinen. M., joka oli
Marga-reeta Tudorin, Henrik
VII:n tyttären,
pojantytär, vaati Englanninkin
kruunua väittäen
Elisabetia laittomaksi Henrik
VIIl:n perijäksi; tästä
aiheutui verivihollisuus Maria Stuart.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0042.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free