Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maria ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
61
Maria—Mariaan it
62
molempain ruhtinatarten välillä. Puolisonsa
kuoltua 1560 M. palasi seur. v. Skotlantiin. Vaikka
M. olikin harras katolilainen, hyväksyi hän
kuitenkin alussa Skotlannissa tapahtuneen
uskonpuhdistuksen, seuraten varsinkin protestanttisen
velipuolensa James Stuartin. Murrayn kreivin,
neuvoja. Mutta kuu Elisabet käskevällä tavalla
sekaantui Skotlannin ja M:n asioihin, varsinkin
hänen avioliitto-tuumiinsa, alkoi M. yhä
enemmän kallistua katoliseen reaktsioniin. Hän nai
1565 katolisen serkkunsa, kauniin, mutta
kelvottoman Henrik Darnleyn. nänen avioliittonsa
tuli hyvin onnettomaksi, ja kun M:n kirjuri,
katolisen reaktsionin asioita ajava italialainen
David Rizzio, oli päässyt kuningattaren
suureen suosioon, niin Darnley
mustasukkaisuudesta asettui protestanttisten ylimysten
etupäähän sekä murhautti Rizzion 1566. Siitälähiu
M. katkerasti vihasi miestänsä antaen
luottamuksensa Botlnvellin earlille. Tämä raaka ja
kunnianhimoinen mies, joka toivoi M:n avulla
pääsevänsä valtaistuimelle, murhautti Darnleyn.
— Kysymys M:n osallisuudesta on ollut
kiistanalainen: sen ratkaisu riippuu osaksi siitä,
tunnustetaanko oikeiksi vai väärennetyiksi n. s.
lipaskirjeet (engl. the casket letters), eräät M:n
Bothwellille kirjoittamat kirjeet, jotka
todistaisivat hänen syyllisyytensä. — Yleinen mielipide
piti Bothvvellia murhaajana, mutta hätäisen
oikeudenkäynnin jälkeen hänet julistettiin
syyttömäksi. M., joka oli intohimoisesti rakastunut
Bothwelliin, ryöstätti itsensä näön vuoksi
hänellä sekä meni naimisiin hänen kanssansa.
Both-well, joka nyt pääsi hallituksen johtoon, kohteli
kuitenkin kuningatarta raa’asti, ja M. oli
käytöksellään menettänyt kaiken kansansuosion sekä
joksikin ajaksi myös katolisten valtain
kannatuksen. Yleinen kapina syttyi; kuningattaren
joukot luopuivat hänestä, Bothwell pakeni, ja
M:n täytyi antautua vihollisilleen. Hänet vietiin
Lochlevenin linnaan ja pakotettiin luopumaan
kruunusta poikansa, Jaakko VI:n hyväksi. Murray
otti käsiinsä hallitusohjat. M. tosin pääsi
pakenemaan vankeudestaan ja kokosi sotajoukon, mutta
Murray hajoitt: sen; M. päätti silloin turvautua
Elisabetin apuun ja pakeni Englantiin. Mutta
Cecilin (lordi Burghleyn) neuvosta Elisabet sulki
vankeuteen M:n, joka katolisena ja Englannin
kruunun vaatijana oli hänelle vaarallinen. —
Englantilaisista kokoonpannun tutkijakunnan
edessä Murray syytätti M:aa Darnleyn murhasta.
Tutkinto ei vienyt varmaan tulokseen. Elisabet
piti edelleen M:aa vangittuna ja hänet siirrettiin
toisesta linnasta toiseen. Mutta vangittunakin
M. oli katolisten valtojen sekä Englannin
paa-villismielisten harrastusten keskuksena; yhä
laskettiin tuumia hänen vapauttamisekseen ja
valtaistuimelle korottamisekseen sekä Elisabetin
kukistamiseksi, mutta nämä tuumat tulivat aina
ilmi. Kun vihdoin Babingtonin johtama
salaliitto M: n vapauttamiseksi ja Elisabetin
murhaamiseksi oli saatu ilmi, syytettiin M:aa
val-tionkavalluksesta 1586. M. kieltäytyi ensin
täys-valtiaana ruhtinattarena vastaamasta toisen
valtion alamaisten edessä, taipui sitten
puolustukseen ja myönsi tietäneensä salaliitosta, mutta
kielsi koskaan hyväksyneensä murhayritystä
Elisabetia vastaan. Hänet tuomittiin kuitenkin
kuolemaan. Kauan epäiltyään Elisabet allekir-
joitti tuomion, ja hänen neuvonantajansa
pitivät huolta sen nopeasta toimeenpanosta; 8 p.
helmik. 1587 M. mestattiin Fotheringayn
linnassa. — Pitkän ja kovan vankeutensa aikana
sekä kuolinhetkellään M. osoitti harvinaista
mielenlujuutta, rohkeutta ja arvokkaisuutta;
siten hän jossain määrin on luonut sovittavan
valon entiseenkin elämäänsä. -— M:n kirjeet,
ohjeet ja muistelmat julkaisi Lobanov 1844.
[G. Storm, „M. Stuart"; M. Philippson,
„His-toire du règne de Marie Stuart"; Skelton. „Mary
Stuart"; Henderson, „Mary, queen of Scotland".
— M:n traagillinen kohtalo on antanut aihetta
useihin runoteoksiin; tunnetuin on Schillerin
murhenäytelmä ,,Maria Stuart". G. R.
Maria (ven. Mari ja), Venäjän keisarinnoja.
1. M. Aleksandrovna (1824-80) (ennen
Maksimiliana Vilhelmina Augusta Sofia M.),
Hessenin suurherttuan Ludvik II: n tytär. Meni
1841 naimisiin keisari Aleksanteri II :n kanssa;
tästä avioliitosta syntyi neljä poikaa, niiden
joukossa keis. Aleksanteri III, ja kaksi tytärtä.
2. M. Feodorovna (s. 1847) (ennen Maria
Sofia Fredrika Dagmar), Tanskan kuninkaat!
Kristian IX: n tytär, meni 1864 kihloihin
Venäjän perintöruhtinaan Nikolain kanssa, ja meni
tämän kuoltua 1865 naimisiin hänen nuoremman
veljensä Aleksanterin (sittemmin keisari
Aleksanteri III:n) kanssa 1866. Avioliitosta syntyi kolme
poikaa, joista vanhin Nikolai II nousi
valtaistuimelle. ja yksi tytär. M. kävi puolisonsa kanssa
usein kesämatkoilla Suomen saaristossa; jäi
leskeksi 1894. G. R.
Mariaaninen vuoristo (esp. Cordillera
Maria-nira) on Pyreneitten-niemimaan keskusylätasangon
eteläreuna. M. v. ulottuu Sierra Alcaräzista
(1,798 m yi. merenp.) Murciassa länsi-kaakkoon
Atlantin-valtameren rantaan, päättyy ulkonevaan
Cabo de Sao Vicenten-r.iemeen: sen pituus on
565 km. M:n v:n keskiosan nimi on Sierra
Morena: tämän pohjoispuolella ovat S. Madrona,
S. de la Aleüdia, S. de Pedroso. Lännempänä.
Portugalin rajalla ovat Picos de Aroche ja S. de
Aracena ja Portugalissa matalammat Serra do
Malhào sekä Serra do Monchique. Korkeimmat
huiput n. 1,000 m yi. merenp. — Kasvullisuus
on yleensä köyhää, rinteillä vain on metsikköjä.
Vuorityöntuotteista M. v. on hyvin rikas:
kaivetaan lyijy-, kupari- ja hopeamalmeja, elohopeaa,
kivihiiltä. E. E. K.
Mariaanit (esp. las Marianas) 1. Ladronit,
Mikroneesiaan kuuluva saariryhmä Isossa
valtameressä. 13°-21° pohj. lev. ja 145°-146° it. pit.;
1,140 km3, yli 15.000 as. (1910). M. ulottuvat
900 km pitkänä kaarena etelästä pohjoiseen. Ne
ovat osaksi vulkaanisia, osaksi
korallimuodostu-mia, jotka kohoavat (korkeimmat huiput n. 900 m
yi. merenp.) merenalaisesta selänteestä; tämän
erottaa etelässä olevista Karoliineista syvä
laskeuma, mutta pohjoisessa se liittyy Vulkano- ja
Bonin-saarten kautta Japanin saaristoou. M.,
luvultaan 15, jakaantuvat pohjoiseen, tuliperäiseen
ryhmään, jossa maanjäristykset ja kuumat
lähteet ovat yleisiä, sekä eteläisiin,
korallikalkki-saariin. kaikkiaan viiteen, joista Guam (512 km3,
ks. t.), Saipan, Tiuian ja Rota ovat saariston
suurimmat. Lämmin valtamerenilmasto on hyviu
terveellinen. Sataa riittävästi, mutta jokia on
vähän. Kasvullisuus on rehevää, saarien alavani-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
