- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
63-64

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

63

Maria II da Gloria—Marian kanava

64

mat osat ovat metsien peitossa, ylempänä on
savanneja. Eläimistö harvalajinen; alkuperäisiä
nisäkkäitä oli vain lentävä koira ja rotta.
Saarille tuodut naudat, siat, koirat, vuohet ja kanat
ovat osaksi metsistyneet. M:n alkuasukkaat (esp.
nimitys chamorros), joiden luku kerran oli
80,000: n paikoilla, ovat espanjalaisvallan aikana
kovin vähentyneet ja osaksi sekaantuneet
Filippiineiltä tulleisiin tagaaleihin. He ovat ennen
olleet verraten korkealla sivistysasteella, josta
omituiset pylväsmäiset kivirauniot kertovat.
Sai-panilla asuu melkein puhdas
karoliinilaissiirto-kunta. — Pääelinkeinoina ovat maanviljelys ja
karjanhoito; kalastus ja merenkulku vähenivät
viime vuosisadalla esp. hallituksen
ajattelemattomien toimenpiteitten tähden. — M. löysi 1521
Magalliäes, joka antoi niille nimen Islas de las
velas latinas („lat. purjeiden saari"), hänen
miehistönsä taas nimitti niitä „varassaariksi". Islas
de los ladrones, asukkaiden varastelemisten takia.
Nykyisen nimensä saaret saivat vasta 1668, jolloin
espanjalaiset ne valloittivat ja antoivat niille
nimen Filip IV:n lesken Maria Anna Itävaltalaisen
mukaan. Amer.-esp. sodan jälkeen Yhdysvallat
1898 omistivat itselleen Guamin. Saksalaiset
ostivat 1899 muut M.; ne kuuluvat hallinnollisesti
Saksan Koillis-Uuteen-Guineaan; as. (1910) 3,118
sekä satakunta eurooppalaista. E. E. K.

Maria II da Gloria (1819-53),
Portugalin kuningatar, hali. v:sta 1826, Brasilian
keisari dom Pedro I:n vanhin tytär, tuli isoisänsä,
Portugalin Juhana VI: n kuoltua ja isänsä
kruunusta-luopumisen johdosta Portugalin
kuningattareksi sekä kihlattiin 1827 sedälleen dom
Mi-guelille. Seur. v. M. d. G. lähetettiin Itävaltaan,
äitinsä kotimaahan, kasvatettavaksi, mutta kun
Miguel oli tekeytynyt itsevaltiaaksi, palasi hän
Brasiliaan. Sittenkuin Pedro I luovuttuaan
Brasilian kruunusta oli karkoittanut Miguelin,
huudettiin M. d. G. kuningattareksi Lissabonissa
1833. Hän oli ensin naimisissa Leuchtenbergin
prinssin Augustin ja tämän kuoltua
Saksi-Koburgin prinssin Ferdinandin kanssa. Hänen
lapsistaan Pedro V ja Ludvik I (toisesta aviosta)
seurasivat häntä valtaistuimella. G. R.

Maria Eleonoora (1599-1655), Ruotsin
kuningatar, Brandenburgin vaaliruhtinaan Juhana
Sigismundin tytär, meni 1620 naimisiin Kustaa
Il:n Aadolfin kanssa. M. E. oli kaunis, mutta
luonteeltaan oikullinen ja tyytymätön. Hän
jumaloi miestänsä eikä saattanut viihtyä ollessaan
hänestä erotettuna. Kustaa Aadolfin kuolema
saattoi hänet melkein pois suunniltaan; aluksi
hän ei edes tahtonut antaa suostumustaan
ruumiin hautaamiseen. Tämä asia sekä sittemmin
kysymys M. E:n tyttären Kristiinan
kasvatuksesta, lisäksi hänen tuhlaavaisuutensa ja yleensä
hänen tyytymättömyytensä Ruotsin oloihin
aiheuttivat katkeraa eripuraisuutta hänen ja
Kristiinan holjoojahallituksen välillä. Vihdoin M. E.
1640 pakeni Ruotsista Tanskaan ja lähti sieltä
Brandenburgiin, mutta palasi kuitenkin taas
Ruotsiin 1648. Suru Kristiinan poislähdöstä 1654
joudutti M. E:n kuolemaa. G. R.

Mariage /-ä’z] (ransk.), avioliitto; eräs
kahden tai neljän hengen pelattava korttipeli, josta
kaksikymmentä alinta korttia on poistettu.

Maria Kristiina ks. Maria, Espanjan
kuningattaria 1.

Marialatria (kreik. latre’ia = palvelus), neitsyt
Marian palveleminen jumal’olentona (ks. M
a-ria 1 jaMarianpalvelus). Edv. St.

Marialiitti ks. S k a p o 1 i i 11 i.

Maria Magdalena ks. Maria 3.

Mariamne, Herodes Suuren (ks. t.) puolisoja.

Mariana /-»«’-/, Juan de (1537-1624). esp.
jesuiitta, historiankirjoittaja, rupesi 1554
je-suiittamunkkikunnan jäseneksi, toimi opettajana
m. m. Roomassa ja Pariisissa; asettui 1574
Tole-doon. Tunnetuin hänen teoksistansa on suuri,
hyvin kirjoitettu, mutta epäkriitillinen Espanjan
historia „Historiæ de rebus Hispaniæ", myös
espanjaksi „Historia de Espana". Kuuluisa on
myöskin hänen kirjoitelmansa „De rege et regis
institutione" (1599), missä hän eräiden
edellytysten vallitessa pitää tyrannillisen hallitsijan
syrjäyttämistä luvallisena. Henrik IV:n murhan
jälkeen (1610) tämä kirja poltettiin Pariisissa,
ja Espanjassa M. itse joutui vainon alaiseksi.
Hänen kuolemansa jälkeen julkaistiin eräs
luultavasti hänen kirjoittamansa arvostelu jesuiittain
toiminnasta. [Cirot, „Études sur les
historio-graphes espagnols: M., historien".] J. F.

Marian ilmestyspäivä, luultavasti jo 4:nnellä
vuosis. alkunsa saanut kirkollinen juhlapäivä,
vaikkei sitä varmasti mainita ennenkuin 7:nnellä
vuosis.: vietetään 9 kuukautta ennen joulua (vrt.
Luuk. 1M). Jos M. i. sattuu pääsiäispäivän
edelliselle viikolle, vietetään se palmusunnuntain
edellä olevana lauantaina. Jos se sattuu
ensi-mäiseksi tai toiseksi pääsiäispäiväksi, vietetään
se seuraavana arkipäivänä. M. i. on ainoa
Neitsyt Marian useista juhlista, joka on säilynyt
luterilaisessa kirkossa.

Marianjuhlat katolisessa kirkossa ovat joko
suurempia, koko kirkon viettämiä, tahi
pienempiä, vain eri maissa vietettyjä; edellisistä
mainittakoon : 1. Marian puhdistus eli
kynttilä m e s s u (festum purifieationis Mariæ),
liel-mik. 2 p., Jeesuksen temppeliin-tuomisen juhla
Luuk. Nimi kynttilämessu johtuu siitä,
että silloin vihittiin tulevana vuonna kirkossa
tarvittavat kynttilät. — 2. M a r i a n
ilmestyspäivä (annunliatio Mariæ), maalisk. 25 p.,
vietetään myös Suomessa (ks. Marian
ilmestyspäivä), Jeesuksen syntymisen
ilmoittamisen juhla. — 3. Marian vierailu (festum
visitationis Mariæ), heinäk. 2 p., hänen käyntinsä
johdosta Elisabetin luona Luuk. 138-M. — 4. M
a-rian taivaasee n-a s t u m i n e n (festum
as-sumptionis Mariæ, dormitio, pausatio Mariæ,
al-kup. hänen kuolemansa muistojuhla). •— 5.
Marian syntyminen (uativitas Mariæ), syysk.
8 p. — 6. Marian synnitön
sikiäminen (festum immaculatæ conceptionis), jouluk.
8 p. Edv. St.

Marian kanava, palanen sitä osaksi
luonnollista. osaksi keinotekoista vesitietä (ven.
Mariin-skaja sistema), joka yhdistää Volgan
Valget-järven, Äänisjärven ja Laatokan kautta
Suomenlahteen. Sen osat ovat: Volgan lisäjoki Seksna,
Valgetjärven etelärantaa kiertävä Belozerskin
kanava (68 km pitkä), Valgetjärveen laskeva Kovza,
M. (9,6 km), Äänisjärveen laskeva Vytegra,
Äänisjärven etelärantaa kiertävä Äänisen kanava
(73 km), Äänisjärven laskujoki Syväri, Laatokan
etelärantaa kiertävät kanavat (ks. Laatokka)
ja Neva. Yhteensä se on 1,092 km. Vesitien sy-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0044.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free