- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
67-68

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Marian-kuvat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

(>7

Mariansairaala— Maria Teresia

(>8

vuotuisesti pyhittää jumalanäidin sikiämispäivän.
Oppi Neitsyt Marian saastattomasta
sikiämisestä ja hänen vapautensa
perisynnistä sai fransiskaanit innokkaiksi
kaunattajik-seen, ja dominikaanien vastustuksesta huolimatta
se juurtui kansaan. Hurskas mietiskely ajatteli
Marian neitseellisyyden siksi pyhäksi säiliöksi,
joka oli itseensä kätkenyt jumal-ihmisen, ja näin
inhimillinen säiliö kohosi yli-inliiinilliseen
korkeuteen. Myöskin virallisessa jumalanpalveluksessa
Maria sai yhä suuremman sijan, josta „Ave
Malia" rukouksen yleinen käyttö 011 selvimpänä
todistuksena. Marian puhdas neitseellisyys
myöskin sikiämisen pyhällä hetkellä tuli
tunnekylläi-sen hurskaan mietiskelyn esineeksi. Naista
ihannoiva keskiajan ritarielämä antoi
Malanpalvelukselle romanttisen hohteen. Trubaduurien ja
minne-laulajain, hymnien ja sekvenssien runous
asetetaan pyhän Neitseen palvelukseen.
Kukkaansa puhkeavalle keskiajan taiteelle hän
antaa runsaita aiheita. 1300-luvun taiteelle
ominainen katumuksen ja synnintuskan tunto siirtää
syrjään taivaallisen kuningattaren ja hänen
tilalleen tulee syntistä lähempänä oleva, lempeä
,.mater dolorosa", jonka rinnalle pian kohoaa
Neitseen vielä inhimillisempi, legendan pyhittämä
äiti, pyhä Anna. Keskiajan lopulla
fransiskaanien ja dominikaanien välinen taistelu Marian
palveluksesta oli erittäin intohimoinen vieden
joskus verisiinkin ilmauksiin. V:n 1854
uskonkappale Marian saastattomasta sikiämisestä
puhuu kahdesta sikiämisestä: ensimäinen,
aistillinen, antoi alun lapsen elimistölle, toinen,
puhdas sikiäminen, antoi sikiölle sielun.

Protestanttisuus hylkäsi Malanpalveluksen ja
katolisellakin taholla alettiin huomata
perääntymistä. mutta jesuiittaveljeskunta. joka yleensä
oivalsi aistillis-havainnollisten asiain arvon
uskonnollisessa elämässä, kohotti sen taas etualalle
ja fransiskaanit kävivät jälleen taisteluun
si-kiämisopin puolesta. Jesuiittaveljeskunnan
lakattua 1773 Marianpalveluksen ottivat hoiviinsa
Liguori ja redemptoristit. Liguori’n ..Le glorie
di Maria" (1784) on nykyaikaisen
Marianpalveluksen peruskirja. Jesuiittaveljeskunnan
eloon-herättyä Marianpalvelus on kohonnut yhä
suurempaan kunniaan. Pius IX:n määräämä v:n
1854 uskonkappale (ks. edellä) sai vahvistuksensa
Lourdes’in ilmestyksestä (1858). Sen jälkeen on
tuskin ainoatakaan vuosikymmentä kulunut
ilman uusia Marian ilmestyksiä. Lourdes’in luola
on yhä vielä nykyaikaisen Marianpalveluksen
keskuksena. Uutena muotona mainittakoon
Marian pyhän sydämen palveleminen. Eritoten on
Marianpalveluksen ottanut huostaan „Marian
taivaaseenastumisen augustinolaiset" niininen
kongregatsioni 1. „assumptionistit" (1864) ynnä
tämän naisosastot. Useita uskonnollisia
yhdistyksiä (veljeskuntia) on pyhitetty
Malanpalvelukselle. Ultramontanismissa Marian palveluksella
on tärkeä sija. — [Herzog, ..La sainte vierge
dans l’histoire" (1908). Yrjö Hirn, ..Det heliga
skrinet" (1909), E. Campana, ,.Maria nel dogma
cattolica" (1909), K. Sell, ,.Katholicismus und
Protestantismus" (1908). Loofs, ..Symbolik"
(1, 1902). Pollack. ..Die katholische
Marienvereh-rung" (1904), de la P.roise. ..La sainte vierge"
(4 :s pain. 1908).]

Mariansairaala, medisiinisen. kirurgisen ia

epideemisen osaston sisältävä Helsingin
kaupungin kunnallissairaala, joka perustettiin 1894.
Aluksi siinä oli 84 sairaspaikkaa sisätauteja ja
45 paikkaa tarttuvia tauteja poteville:
myöhemmin (1902 ja 1909) tehtyine lisärakennuksineen
se nyk. sisältää 324 paikkaa, niistä 214 sisä
tauti-, 60 kirurgisella ja 50 epideemisellä
osastolla. Viimemainittujen sairaspaikkojen
riittämättömyyden vuoksi on tarttumatautisia viime
aikoina hoidettu myös varasairaaloissa (kolera
parakeissa, Hesperiassa y. m.). Tämän epäkohdan
poistamiseksi rakennettiin 1913 Fredriksbergiin
uusi ajanmukainen epidemiasairaala, joka sisäl
tää n. 200 paikkaa. V:sta 1909 alkaen on M:ii
yhteydessä ollut polikliinillinen vastaanotto.
M:n hallintoon kuuluu 8 jäsentä, joista 4 (ensim.
kaupunginlääkäri ja eri osastojen ylilääkärit) ovat
itseoikeutettuja ja 4 kaupungin valtuuston va
litsemia. Johtajana on sisätautiosaston
ylilääkäri. Paitsi häntä kuuluu lääkäristöön 2 ylilää
käriä. yksi alilääkäri, 0 assistenttia ja 5 anvi
nuenssia. Menosääntö oli v:lle 1912 Smk.
526.556:70. E. Th-n.

Maria Teresia (saks. Maria) 11717-80), s a k s.
r o o m a 1. keisarinna (v:sta 174.5), Böömin j;i
LTnkarin kuningatar,
Itävallan arkkiherttuatar
(v:sta 1740), keisari Kaarle
VI:n vanhempi tytär, oli
lahjakas ja sai huolellisen
kasvatuksen. Meni 1736

naimisiin Lothringenin
herttuan Frans Stefanin
kanssa, joka luovutettuaan
maansa Ranskalle seur. v.
sai Toscanan
suurherttua-kunnakseen. Kaarle VI: n
laatiman
kruununperintö-järjestyksen. n. s.
pragmaattisen sanktsionin
mukaan M. T. 1740 isänsä
kuoltua nousi Itävallan,
Unkarin ja Böömin
valtaistuimelle. mutta useat
vallat heti vastustaen hänen oikeuttaan ryhtyivät
liittoon häntä vastaan, vaikka he olivatkin an
taneet suostumuksensa perintösopimukseen. Baieri
ja Espanja esittivät perintövaatimuksia, ja
Preussin Fredrik II tavoitti osia Sleesiasta:
Ranska mietti Itävallan jakoa, ja Saksi yhtyi
myös M. T:n vihollisiin. — Nuoren ja
hallitus-asioissa kokemattoman ruhtinattaren asema oli
vaikea, varsinkin kun Itävallan armeia ja
raha-asiat olivat huonossa kunnossa. Mutta M. T.
osoitti horjumatonta luottamusta asiansa
oikeuteen, jäntevyyttä ja taitoa. Jo 1740 Fredrik II
aloitti Sleesian sodat, ja 1741 Ranska sekä muut
M. T:n viholliset alkoivat n. s. Itävallan peri
myssodan (ks. t.). Kun onni alussa oli M. T:lle
vastainen, kääntyi hän avunpyynnöillään
unkarilaisten puoleen. Heidän avullaan sekä
Englannin myötävaikutuksella M. T:n onnistui pi
tää puolensa ja (Aachenin rauhassa 1748)
säilyttää Itävalta, lukuunottamatta muutamia it.
alueita ja Sleesiaa, joka hänen täytyi luovuttaa
Preussille. Seuraavat rauhanvuodet käytettiin
etupäässä hallinnon, rahalaitoksen ja sotajoukon
parantamiseen sekä liittojen solmimiseen toisten
valtioiden kanssa. Apulaisinaan M. T:lla oli mie-

Maria Teresia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0046.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free