Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maria-Teresian-taaleri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
71
Marie de France—Marinelli
72
Kurialan rälssisuvulla. jolta -e meni perintönä
Ljuster-suvulle. 1700- ja 1800-luvuilla sen
omistivat (aluksi Lappvik n misenä) von Knorring-,
ITasselblatt- ja Torvigge-suvut. viimemainittu
useita miespolvia. Nyk. omistaja prof. G. G.
Rosenqvist. — Päärakennus on 1700-luvulta. —
2. Maatila Inkoon pitäjässä, käsittää 1 3;<
manttaalia. n. 600 ha. nvk. omistaja tilanomistaja
J. Candelin. A. Es.
Marie de France Imuri’ da frffs], ransk.
ru-ooilijatar, 12:nnella vuosis., kotoisin Ile-de
Fran-cesta, eli enimmäkseen Englannissa, osaksi
Henrik IT:n hovissa. Sepitti tuntehikkaita.
viehättäviä runonovelleja („lais"), joita on säilynyt 12 sekä
., Ysopet" nimisen faabelikokoelman. ./. 11-1.
Mariefors /-iefo’rs] ks. Kellokoski ja
Kellokosken kartano.
Marie-Galante [mari’-galä’tj, Ranskan
omistama Vähäin-Antillien saari kaakkoon
Guadelou-pesta; 149 km2, 16,835 as. (1906). M. on
kalkkikal-liota (korkein kohta 205 m yi. merenp.),
joksaen-kin metsäinen. Päätuotteet: sokeri, kahvi,
puuvilla ja kaakao. Pääkaupunki Grandbourg (n.
7.000 as.) etelärannikolla. — M.-G:n löysi 1493
Kolumbus: ranskalaiset sijoittuivat tänne 1648.
(E. E. K.)
Mariehamn [-ieha’mn] ks.
Maarianha-lii i n a.
Marienbad l-ri’enbäd], kaupunki ja
tunnettu kylpypaikka Böömissä, 37 km lounaiseen
Karlsbadista: 4,617 as. (1900). M:lla on kaunis
asema vuorten suojaamalla etelärinteellä.
Lämpimiä lähteitä, joita käytetään sekä juomiseen
että kylpemiseen, on 8; ne, samoinkuin
kylpyhuone, kuuluvat läheiselle Teplin luostarille.
Lähteiden vesi on glaubersuolanpitoista; sitä
lähetetään vuosittain n. 1 milj. pulloa ja sitäpaitsi
4,000 kg suolaa. M. on Karlsbadin ja Abbazian
jälkeen Itävallan enimmin käytetty kylpypaikka;
vieraiden luku 1910 oli 33,309. —M. on Böömin
nuorimpia kylpypaikkoja, vaikka sen lähteet
olivat tunnettuja jo keskiajalla; sitä alettiin
käyttää 1808. E. E. K.
Marienburg [-Venburhj]. 1. Kauppala (Iät.
\litksiie) Liivinmaan itäosassa, M:n-järven
etelärannalla; 1,500 as. (1897). —
Stockmannscofin-Walkin rautatien varrella. Järvessä olevalla
saarella on saks. ritarikunnan 1342 perustaman
M:n-linnan rauniot. Linna oli 1601-1702 kolmesti
ruotsalaisten hallussa; viimemainittuna v.
venäläiset sen valloittivat, mutta puolustajat
räjäh-<lyttivät osan siitä ilmaan. — M:n pitäjässä
oleskeli aikaisemmin Martta Skavronski, sittemmin
Venäjän keisarinnana Katariina I. — 2.
Piiri-kunnankaupunki Preussissa, Danzigin
hallitus-alueessa (Länsi-Preussissa), Nogatin varrella;
14,019 as. (1910). Useita teollisuuslaitoksia,
vilkasta vilja- ja puutavarakauppaa, suuret
villa-|,i hevosmarkkinat. -— M. oli 1309-1457 saks.
ritarikunnan suurmestarin asunto, sen linna oli
Saksan suurimpia ja lujimpia; linnan
valloittivat puolalaiset 1457 ja saivat pitää sen Thornin
rauhassa 1466. V. 1626 ruotsalaiset valloittivat
linnan, 1629 puolalaiset turhaan piirittivät sen
-nojaan leiriytyneitä ruotsalaisia. Seur. sodissa
M. mainitaan usein; 1656 M:ssa tehtiin Kaarle
X:n Kustaan ja Brandenburgin vaaliruhtinaan
Fredrik Vilhelmin välillä sopimus, jossa
jälki-unäinen sitoutui auttamaan Ruotsin kuningasta
saaden palkakseen suvereenisen omistusoikeuden
neljään Suur-Puolan maakuntaan. M. joutui
Preussille 1772. M:n linna (vanhin osa rak. 1274.
muut 1300-luvulla) on huomattavimpia Saksan
keskiaikaisia maallikkorakennuksia. E. E. K.
Marienlyst [ i’], kunink. huvilinna Tanskassa.
Sjællandin saarella, lähellä Helsingøriä; rak.
1580. Kristian VII lahjoitti sen kuningatar
Ju-liane Marielle, jonka mukaan se sai nimensä.
Kylpypaikka.
Mariestad [-rVestäd], kaupunki
Etelä-Ruotsissa, Skaraborgin läänissä, jonka pääkaupunki
se on; 4,710 as. (1911). M. sijaitsee kauniilla
paikalla, Venernin kaakkoisrannalla, Tidan nimisen
joen pohjoispuolella. Kirkko per. 1500-luvun
lopulla. uusittu kokonaan 1903-05; maaherran
palatsi on kaupungin ulkopuolelia, Tidanissa
olevalla Marieholmin saarella. Reaalikoulu.
Elinkeinot: viljanvienti, kauppa. Katrineforsin
puumassa- ja paperitehtaassa on useita satoja
työmiehiä. Satama matalanveden aikana 3 m syvä;
siinä selvitettiin 1910 69,034 netto rek.-ton.
aluksia. — M:n perusti Kaarle herttua 1583
Tuiyi-holmin (Marieholmin) saarelle; 1693 ja 1895
tulipalo hävitti suuren osan kaupunkia. (E. E. K.)
Mariette [-e’t], Auguste Édouard (1821
81), kuuluisa ransk. egyptologi. Tultuaan 1848
Pariisiin Louvre-museon egypt. osaston
virkamieheksi, lähetettiin hänet 1850 tutkimusmatkalle
Egyptiin, jossa hänen onnistui löytää Serapeumin
vanha temppeli lähellä Memphistä. Yv. 1854-58
M. järjesteli Pariisissa runsaita löytöjään, mutta
palasi 1858 Egyptiin, missä vietti suurimman
osan loppuikäänsä, lakkaamatta toimeenpannen
mitä onnekkaimpia kaivauksia. Tieteelle
tärkeintä oli Abydoksen ja Edfun temppelien
paljastani nen. Bulakiin, Kairon satamakaupunkiin.
M. perusti museon, jonka johtajaksi hänet
kutsuttiin. Täällä säilytetään nykyään runsaimmat
muin.-egypt. muistomerkit. M. julkaisi sitäpaitsi
useita kaivauksiaan ja Egyptin muinaisuutta kos
kevia teoksia. [Maspero, „Notice biographique sur
M." (1904)]. n. n-a.
Marignano [-injä’no] ks. M e 1 e g n a n o.
Mariini (lat. marVnus = merta koskeva, < ma/v
-meri), merisotaväki.
Mariinsk [-ri-i’nsk], piirikunnankaupunki
Länsi-Siperiassa Tomskin kuvernementissa,
Siperian rautatien ja Obin vesistöön kuuluvan Kija
nimisen joen varrella; 9,479 as. (1900). M. on
M:n, Atsinskin ja osaksi Minusinskin
piirikuntain kultakaivosseutujen keskusta. — M:n
paikalla olleesta Kijan-kylästä tehtiin 1856
piirikunnankaupunki.
Marilhat [rilä’J, Prosper (1811-47), ransk.
taidemaalari; kuuluu Decamps’in kanssa
itämaisen maisemamaalauksen perustaji n. E. R-r.
Marillier [-■&], Léon (1842-1901), ransk.
antropologi ja uskonnonhistorioitsija, jonka
teoksista on huomattavin .,La survivance de l’àme"
(1894). M. oli muutamia vuosia aikakauskirjan
„Revue de 1’histoire des religions" toimittaja.
E. K-a.
Marineerata I ransk. mariner < marinade =
mehu. jota käytetään ruoka-aineiden
säilyttämiseksi merimatkaa varten, < làt. mari’nus = meri-),
valmistaa kalaa tai lihaa säilykkeiksi käyttämällä
erikoista säilykemehua.
Marinelli /-e’-/, Giovanni Giuseppe
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
