- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
73-74

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Marinette ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

73

Marinette—Maritza

74

(1846-1900), it. maantieteilijä, v:sta 1879
Pado-van ja v:sta 1892 Firenzen yliopiston maant.
prof.; v:sta 1890 edustajakamarin jäsenenä. —
Julkaissut m. m.: „Materiali per 1’altimetria
italiana" (1872), „Nomi propri orografici delle Alpi
Carnichi e Giulie" (1872), „La geografia e i Padri
della Chiesa" (1882), „La terra, trattato popolare
di geografia universale" (1883), „Venezia nella
storia della geografia cartografica ed esploratice"
(1889), perusti 1894 „Rivista geografica italiana"
nimisen aikakauslehden. (E. E. K.)

Marinette /-e’t], kauntin pääkaupunki
Yhdysvaltain Wisconsinin valtiossa, Michigan-järven
rannalla Menominee-joen oik. puolen vastapäätä
michiganilaista Menominee nimistä kaupunkia;
15,186 as. (1910), joista n. ulkomailla
syntyneitä. — Menomineeu koskista saadaan
käyttövoimaa useihin teollisuuslaitoksiin
(paperitehtaita, myllyjä y. m.). Raudan ja puutavarain
kauppa on suuri. Satama hyvä. — Ensimäiset
valkoiset asettuivat tänne intiaanikylän viereen
1830; 1887 M. sai kaupunginoikeudet. E. E. K.

Marini [-V-] (Marino),
Giambattista (1569-1625). it. runoilija, n. s. m
a-rinismin perustaja. Tämän 17:nnellä vuosis.
Italiasta moneen maahan levinneen tyylin
ominaisuuksia on ylenmääräinen mahtipontisuus ja
runsassanaisuus, teennäiset ja luonnottomat
kuvat ja vertaukset, kuivat vastakohdat ja
väkinäiset sanaleikit. M. sai lukuisia jäljittelijöitä, jotka
vielä liioittelivat hänen vikojansa. M:n
kuuluisin runoteos on 20-lauluinen eepos „Adone"(1623).
Lisäksi mainittakoon uskonnollinen eepos ,,La
strage degli innoeenti" ja runokokoelmat „La
Lira", ,,La Galleria" ja „La Sampogna".
[Meng-hini, „La vita e le opere di G. B. M." (1888);
Borzelli, „T1 cavalier G. M." (1898), Mango, „Le
fouti dell’ Adone" (1891), sama, „DelIa fama di
G. M." (1898), Damiani, „Sopra la poesia del cav.
M." (1899).] J. E-l.

Marino
l’-J, kaupunki Italiassa, kaakkoon [-Roomasta. kauniilla paikalla Albano-järven
pohjoisrannalla; 7.307 as. (1901). M. sijaitsee vanhan
ajan Castrimæ?iium\n paikalla; useita
roomalaisten huvilain raunioita, Colonnan palatsi
(1500-luvulta).

Marinus [V-] kahden paavin nimi.

M. I (paavina S82-84), papin poika
Toscanasta, otti ennen paaviksi tuloaan paavin
lähettiläänä osaa 8:nteen yleiseen kirkolliskokoukseen
Konstantinopolissa ja toimi sittemmin Rooman
kirkon arkkidiakonina sekä Cæren piispana
Toscanassa.

M. II (paavina 942-46) oli pelkkä välikappale
roomalaisen vallanpitäjän Alberik II :n käsissä.
[Langen, ,,Geschichte der römischen Kirche von
Nikolaus I bis Gregor VII" (1892).]

Paavien luetteloissa M. I ja M. II kävivät
myöhemmin tehdyn erehdyksen johdosta M a r t
i-nus I:n ja Marti n us II :n nimellä.

A. J. P-ä.

Marionetti (ransk. marionette, < marion,
vä-hennysmuoto sanasta Marie, pieni Marian-kuva),
nivelnukke. joka nyörien ja koneiston tai
näyttäjän näkymättömillä käden- ja sormenliikkeillä
saadaan matkimaan ihmisliikkeitä;
kuvannolli-sesti heikkoluontoinen ihminen, vrt.
Nukketeatteri.

Mariotte /’ "’//. K d m e (n. 1620-84). ransk. fyy-

sikko, Dijoniu lähellä olevan S:t
Marfin-sur-Beaunen luostarin esimunkki, tuli 1666 Pariisin
tiedeakatemian jäseneksi. M:n tieteellinen
toiminta kohdistui etenkin mekaniikkaan, sekä sen
teoreettiseen että kokeelliseen puoleen, joiden mc
nettelytapoja hän yhdisti taitavasti. Suurimman
kuuluisuutensa M. saavutti keksimällä lain
kaasun paineen ja tilavuuden riippuvaisuudesta
toisistaan. Mainitun lain tosin Boyle oli
keksinyt jo toistakymmentä vuotta aikaisemmin,
mutta M., joka kohta sovellutti sitä m. in.
ilma-j puntarilla suorittamiinsa korkeudenmittauksiin.
| ei tiennyt siitä mitään. Lakia sanotaan
sentäh-den nykyään oikeudenmukaisesti Boyle-M:n
laiksi (ks. Kaasu). M:n mittaustapa antaa
liian pienet arvot suuremmille korkeuksille, kun
hän ei ottanut lukuun ilmakehän lämpötilan
alenemista ylöspäin. M. toimi menestyksellisesti
hydrostatiikan ja hydromekaniikankin alalla.
Tulokset hän julkaisi teoksessa ,.Trait£ du
mouve-ment des eaux et des autres fluides" (1686), joss.i
hän m. m. esittää havaintonsa astiasta
purkaantuvien nesteiden nopeuden riippuvaisuudesta
paine-korkeudesta ja selittää n. s. Mariotten pullon
rakenteen. M. on myös rikastuttanut kappalten
työntioppia. Hänen valmistamansa, rihmoissa
rinnakkain riippuvista norsuuluupulloista
suunniteltu perkussiouikone Wallisin, Wienin ja Hm
gensin keksimien työntilakien kokeellista todista
mistä varten on vielä tänään koulujemme
fysikaalisissa kalustoissa nähtävänä. — M:n
tutkimustyö ulottui muillekin kuin mekaniikan alalle.
Valo-opillisessa teoksessaan „Essai sur la nature
des couleurs" (1681) hän selostaa järjestelmälli
sesti kappalten värien sekä auringon ja kuun ym
parilla esiintyvien säppien synnyn syitä. Säteile
vää lämpöä tutkiessaan hän liuoillasi, että lasi
laskee melkein kokonaan lävitsensä auringon
lämpösäteet, mutta pidättää vähemmän kuumat,
tavallisesta tulesta lähteneet lämpösäteet. M. löysi
myös silmän sokean pilkun. Hänen kootut teok
sensa julkaistiin 1717 Leidenissä ja 1740 Haa
gissa. U. S:n.

Maris, holl. taidemaalareita, kolme veljestä
1. Jacob M. (1837-99), opiskeli veljesten
syn-tymäkaupungissa Haagissa, Amsterdamissa ja
Pariisissa, jossa sai vaikutusta „Paysage-intime"
koulusta. Maalasi aluksi laatukuvia, sittemmin
impressionistisesti käsitettyjä, erityisesti Iloihin
nin ilmaa ja valoa esittäviä tunnelniainaisemia.
[de Bock, ..The life and \vork of Jacob .M." (1904).|
— 2. Matthijs M. (s. 1839), noudatti ensin
opettajaansa Leysiä. kunnes Pariisissa 1869 jou
tui Hamon in n. s. uuskreikkalaisen tyylin vai
kutuksen alaiseksi. Sielukasta hienoutta ilmaisn
vissa laatukuvissaan, joissa M. usein käsittelee
taiuaiheita, hänellä on kosketuskohtia
..preralae-liittien" kanssa. Hän on myöskin maalannut mai
semia ja muotokuvia. —- 3. W illern M.
(1844-1910), oli veljiensä oppilas ja maalasi eläinkuvia
oivallisten maisemiensa yhteydessä. E. K-r.

Maritza f-i’1sa] 1. Mnrica (vanhan ajan
Hvbros). Balkanin niemimaan suurin joki, lähtee
Rila-vuorilta. virtaa itäistä pääsuuntaa
Balkan-ja Rhodope-vuoristojen välissä hedelmällisessä,
taajaan asutussa laaksossa, kääntyy kaakkoon
ja murtaa kapean uoman Bulgaarian ja Turkin
rajavuorten kautta, saa Adrianopolin kohdalla
molemmat tärkeimmät lisäjokensa Tund/.an ja Ar-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0049.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free