- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
75-76

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Marinette ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Mariupolj—Marjakäpy

76

dän. kulkee sitten eteläistä suuntaa laidunmaana
käytetyn kivikkoerämaau halki, saa vas. Ergene
nimisen lisäjoen Traakiasta sekä laskee alavan,
hiekoittuneen suistomaan kautta Enos-laliteen.
M:n pituus 011 n. 400 km. vesialue 54.000 kiir.
Pienille aluksille M. 011 kuljettava
Adrianopo-lista alkaen. E. E. K.

Mariupolj f-fi’-J. piirikunnankaupunki
Etelii-Venäjällä, Jekaterinoslavin kuvernementissa
Aso-van-meren rannalla, Kaljmius nimisen joen
suussa; 48.500 as. (1909). joista n. puolet
kreikkalaisia. Teollisuus sekalainen: vuosittain neljät
suurenlaiset markkinat. Viljan j.i kaivostuotteiden
vienti suuri (1908 raha-arvo 43,2 milj. mk.,
tuonnin arvo 3.8 milj. mk.). Rautatie vie sisämaahan;
satama huono, alusten purku ja lastaus tapahtuu
| roomuilla. — M:n perustivat 1779 Krimistä
tulleet kreikkalaiset; v:sta 1784 usean erinimisen
piirikunnan pääkaupunki. — M:n
piirikunnassa on monta inuukalaissiirtokuntaa; viime
vuosis:u lopulla ainoastaan puolet väestöstä oli
venäläis ä. liki ’ . oli kreikkalaisia, loput
saksalaisia. juutalaisia, bulgaarialaisia. E. E. K.

Marius, Gaius (156-86 e. Kr.), roomal.
sotapäällikkö ja kansanpuolueen johtaja, synt.
vols-kilaisessa Arpinumissa talonpoikaissäädystä. Hän
aloitti sotilasuransa Seipiou johdolla Afrikassa
j-t saavutti jo silloin urhoollisuudellaan sekä pää 1
likkönsä että sotilasten suosion.
Kansantribuunina ollessaan 119 hän sai toimeen lain. joka
huomattavasti supisti ylempien säätyjen
vaikutusvaltaa vaaleissa (lex Marin). Hänen hallitessaan
Mispaniaa propreetorina (115) sai hänen
oiken-mielisyytensä osakseen suurta tunnustusta. M.
saattoi 11. s. Jugurthan sodan, joka ennen hänen
päälliköksi tuloansa oli ollut roomalaisille sangen
tuhoisa ja häpeällinen, onnelliseen ja
kunniakkaaseen päätökseen (101). M:n rajaton
vaikutusvalta sotilaisiinsa ja hänen voittojensa tuottama
-uuri kansansuosio aiheutti sen. että hän, vaikka
olikin alhaista sukua (homo no riis), 107 pääsi
konsuliksi ja sittemmin vastoin tapaa aina
uudelleen valittiin tähän virkaan, v. 100 kuudennen
kerran. Mutta sam. v. M. sai paljon vihamiehiä
esiintymällä sangen horjuvasti
peltolakikysymyk-sen järjestämistä koskevissa puoluetaisteluissa.
.Jo liittolaissodan aikana (91-89) M:n maine
alkoikin himmentyä S u 11 a n loistavien voittojen
rinnalla. V-.ksi 88 valittiin Sulia konsuliksi ja
samalla yli päälliköksi Mithridatesta vastaan.
Kateellisena M. vehkeili tämän jälkeen Sullaa
vastaan. kunnes tämä voitti hänen löyhän
sotajoukkonsa. Vaivoin M. pääsi pakenemaan
Afrikkaan. Sieltä hän kuitenkin vielä palasi Italiaan,
kokosi uuden sotajoukon, pani toimeen verilöylyn
Koomassa ja julisti itsensä ja puoluelaisensa
Cin-nan konsuleiksi v:ksi 86. mutta kuoli jo
muutamia viikkoja tämän jälkeen. M. oli sivistymätön
kansanmies, hillitön luonteeltaan ja hurja
tavoiltaan. Sotapäällikkönä hän oli urhea ja nerokas
ihänen työtänsä oli m. 111. legioonain uusi kohortt
-i..oitus). mutta valtiomiehen kykyä hänellä ei oi
lut. Plutarchus 011 kirjoittanut M:n
elämäkerran. — Mariuksen ottopoika Gaius oli
konsulina v. 82, mutta joutui häviölle taistelussa Sullaa
vastaan ja surinasi itsensä, [vrt. Gerlach. ..M. und
•Sulia" (1856), Botsch. ,.C. M. als Reformator des
römischen TTeerwesens" (1886).] E. II I.

Marivaux /-rö’]. Pierre Carl et de

Chamblain de (1688-1763), ransk. kirjailija.
M. sepitti joukon huvinäytelmiä, jotka
erittelevät ihmissydämen salaisimpia tunteita sirolla ja
henkevällä, hieman sievistelevällä proosatyylillä
C„marivaudage"), ja joista esim. „La surprise de
l’amour", „Le jeu de 1’amour et du hasard", „Les
fausses confidences", ..Les legs" ja ,.L’épreuve",
ovat kauan pysyneet näyttämöllä. M:n
romaaneista mainittavin on engl. Richardsonin malliin
kirjoitettu ..Marianne". V. 1743 M. tuli Ranskan
akatemian jäseneksi. — Yleispainos, ,,(Euvres
complètes" (12 nid., 1781). [J. Fleury, „M. et
le marivaudage" (1881) ; Larroumet, ..M., sa vie
et ses oeuvres" (1S94, 2:nen pain.); G. Deschamps,
..Marivaux" (sarjassa „Les grands écrivains
fran-gais", 1897): Golubew, ..M.’Lustspiele in deutschen
f bersetzungen des 18. Jahrh." (1904).] .1.11-1.

Marja, kasvit, määritys ks. H e d e 1 111 ä.
Tavallisessa puheessa nimitetään m:ksi meheviä
hedelmiä yleensä, olivatpa ne rakenteeltaan
minkälaisia tahansa, siis esim. luumarjoja (tuomi, mesi
: marja, lillukka y. 111.) tai eri tavoin syntyneitä
meheviä epähedelmiä (pihlaja, mansikka y. m.).

Marjaasi ks. M a r i a g e.

Marjakuusi (Taxus bacrala), Taxaceæ-heimoott
kuuluva puu tai pensas h a v u p u i d e 11 luokassa.
Suotuisassa ilmastossa ra. kasvaa 10 m:n
korkuiseksi tai korkeammaksikin, Suomessa se jää
1-2 m:n mittaiseksi (suurin tavattu korkeus
3.5 mi. Monivuotiset, 2-3 cm pitkät. 2-3 mm
leveät neulaset ovat litteitä, tasasoukkia, päältä
kiiltävän tumman vihreitä, alta vaaleampia,
pystyissä pääoksissa jokapuolisesti. vaakasuorissa
oksissa kahtaaune asettuneita, joten oksat
neulasineen näyttävät litistyneiltä. M. on
kaksikotinen; kukat syntyvät oksien alapuolelle pieninä
lehtihankaisina versoina, ne eivät ole käpymäisiä.
Pyöreähköissä norkkomaisissa hedekukissa useita
kilpimäisiä hedelehtiä, siitepölypesäkkeet niiden
alapinnalla. Emikukissa on yksi ainoa,
päätteinen sienienaihe. Kypsyvää siementä ympäröi
maitoinen, lopulta loistavan punainen
siemen-vaippa. Täten muodostuu luumarjamainen
„lie-delmä", mikä houkuttelee lintuja puoleensa, siten
välittäen kasvin leviämistä. M. kasvaa Pohjois
Euroopan eteläosista Pohjois-Afrikkaan sekä
Vähästä-Aasiasta Amurinmaahan, etelärajana Hima
laja. Suomessa m:ta tavataan vain
Ahvenanmaalla, sielläkin harvinaisena ja ilmeisesti
häviävänä. Myös muualla Euroopassa m. on
keskiajalta saakka etupäässä ihmisen vaikutuksesta
vähentymistään vähentynyt. Sitkeä, punertava
puuaine 011 näet erittäin sopivaa hienompiin
puutöihin, mustaksi kiilloitettuna se on tunnettu
saks. ebenholtsin nimellä. Suomessa m:st,a on
valmistettu purjerenkaita y. m. s. suurta
kestävyyttä vaativia purjehdustarpeita. Useissa
seuduissa Eurooppaa. 111 :n oksain yleinen käyttö
koristuksina. hautaseppeleihin y. m. s. on tehnyt,
suurta tuhoa, kun puun kasvu on tavattoman
hidasta. Sen sijaan m. voi tulla vanhemmaksi kuin
mikään muu euroopp. puu. n. 2.000-3.000 v :n
ikäiseksi. — Eräitä muunnoksia ja toisia TV/a-fis-lajeja
viljellään koristuskasveina. Kuvia liitteessä
Havupuita II, 1 ja 2. I. V«.

Marjakäpy, käpymuoto, jonka suomujen
meheviksi muuttuminen ja yhteenkasvettuminen
lopulta tekee marjamaiseksi. M. tavataan esim.
ka-, tajan (J1111 i perus) suvussa. K. L.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0050.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free