- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
77-78

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Marjalevä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Marjalevä—Märki

78

Marjalevä (Sargassum bacciferum), ruskolevä,
jonka pitkä, liaarainen sekovarsi on
jakautunut selviin
varsimaisiin ja lehtimäisiin
osi n.
Viimemainittujen hangoissa on
mar-jamàisia, ilman
täyttämiä rakkoja, jotka
pitävät kasvia
kelluvana meressä. M.
tunnetaankin ainoastaan
kelluvana, jolloin se
lisääntyy suvuttomasti.
Merivirtojen tuomana
se esiintyy
suunnattomin joukoin et.
Atlantin meressä Kanarian
saarten ja Länsi-Intian
välillä n s. S a
r-g a s s o-m e r e s s ä (ks. t.). — vrt. myös K u s k
o-levät. ’ I. V-s.

Marjaniemi, loistomajakka Hailuodon
länti-simmällä niemellä, näyttää vaihtumatonta
valkoista valoa ja valkoisia välähdyksiä; rak. 1S72.

Sääopillinen ja hydrografinen asema. iKuva
iiri:ssa Luotsi- ja majakkalaitos, palsta
1257.) L. U nen.

Marjanpoimimiskone, Ameriikasta alkujaan
Eurooppaan tullut koje. jota mainitussa maassa
paljon käytetään viljeltyjen karpaloiden
poimimiseen. Viimeaikoina 011 yhä enemmän alettu
käyttää samantapaisia pienempiä kojeita
muidenkin marjojen, varsinkin puolukkain poimimiseen.
Toistaiseksi m :11a <111 haittapuolena se, että
tahtovat vahingoittaa kasvia ja tuovat marjojen
mukana paljon roskia; näiden erottaminen
viljan-puhdistuskoueilla tai samantapaisilla laitteilla
onkin tullut yhä yleisemmäksi. IS. 117. II.

Marjatta, Kalevalan loppurunossa esiintyvä
nainen, jonka nimi on sekamuodostus Marketasta
ja Mariasta. Se mikä hänestä kerrotaan 011
samoin kokoonpanoa Marketan ja Neitsyt
Marian ruuoista. Marketan runon alkumuoto
tavataan Virossa. Hannu, Saaren saksan poika,
viettelee Maretan. jonka lapsi löytyy pensaasta ja
viedään neitosten ja sulhasten nähtäväksi. Kun
kaikkien kieltäessä yritetään lasta heittää tuleen
ja veteen, saa se kolmiöisenä Jumalalta
puhelahjan ja ilmoittaa vanhempansa, jolloin äiti
tunnustaa ja isä ilmaisee katumustansa. Sama aihe
tavataan Ranskassa Goarin legendassa. Tätä
pyhimystä koettaakseen piispa käskee hänen, jos
hänellä 011 Jumalan voima käytettävänään,
saattamaan kolmiöinen lapsi puhumaan ja
ilmoittamaan vanhempansa. Lapsi nimittää isäkseen itse
piispan, joka katuvaisena lankee pyhimyksen
jalkoihin. [K. Krohn. ..Kalevalan runojen
historia". ss. 469-482, ..Kotiseutu". 1913 Imlitik.]

K. K.

Marjaviini ks. Hedelmäviini.

Markanmaa tarkoitti sellaista maatilaa, koko
taloa, josta keskiajalla suoritettiin maaveroa
vksi markka (ks. t.) jii vastaisi yhtä vanhaa
miinttaal a. Suomessa sittemmin ’/, manttaalia
iks. t.). Alkujaan täysitalo arvioitiin 24 hopea
markan arvoiseksi. Markan arvoisesta maasta
suoritettiin veroa ’/•< ’"k- ävritvinen.

E. A. /’.

Markasiitti, k ii suki vennäi nen. kokoomuksel

taan raudan ja rikin yhdistys. FeS2. samoinkuin
pyriitti. mutta kiderakenteeltaan rombinen.
jota-vastoin pyriitti on regulaarinen. Om.-p. 011 4.s
(pyriitillä 5,s) : väri messinginkeltainen, mutta
vaaleampi kuin pyriitillä ja harmaaseen
vivahtava. Molemmat ovat siis keskenään
heteromor-fisia. Toiselta puolen m. on isomorfineu arse
nikkikii.sun kanssa. - M. on vähän
harvinaisempi kuin pyriitti. varsinkin magmavuorilajeissa
ja kiteisissä liuskeissa. Yleisimmin sitä tavataan
malmi juonissa sekä uusmuodostuksena
sedimentti-vuorilajeissa, kuten savi ja merkelikivissä. joiss 1
se esiintyy konsentrisina kideryhminä. /’. E.

Markeerata (ransk. murquer, < marii"?
merkki), merkitä.

Markesas ks. M a r q u e s a s-s a a r i s t n.

Marketentti (saks. Marlcelender, < it. meren
tori te = kauppias, < lat. mercä’ri = käydä
kauppaa), henkilö, joka sotaväessä, joko kasarmin
alueella tai leirissä, pitää kaupan ravintoaineita,
juomia, tupakkaa j. 11. e. tai joka tässä
tarkoituksessa seuraa joukon mukana sotakentällä.

Marketeria (ransk. marqueterie), leikatuista
ja erivärisestä, vierekkäin sov tetuista (puu-, mc
talli-, marmori-, luu- y. m.) ainekappaleista
muodostettua pintakoristusta. Italiassa m:n eli tai
sian (intarsian) kukoistus alkaa 1400-luvun
lopulta saakka, Ranskassa se tuli jo 1500-luvulla
suosioon ja saavutti siellä Boulen (1042-1732)
taiteellisissa huonekaluissa korkeimman
Kehityksensä. l -o X.

Markham fmiikamj. 1. Sir Clements M.
(s. 1830), engl. maantieteilijä ja matkailija. Pai
veli sotalaivastossa 1844-52, oli 1855-77 Intian
hallituksen palveluksessa, 1858-87 ITakluyt
Societyn ja 1S63-8S Royal geogryphical Societyn
sihteeri ja 1890 edellisen, 1893-1904 viimemainitun
puheenjohtaja. M:n matkoista mainittakoon:
osanotto 1850-51 Austinin johtamaan Franklinin
etsintäretkikuntaan. tutkimusmatka
Andes-vuoriston itärinteille 1852-54. samoin kiinapuun vilje
lystä varten Etelä-Ameriikkaan 1860-61. Monista
tutkimuksista ja julkaisuista ovat
huomattavimpia 111. 111. ..Missions to Tibet", ..Travels in Peru
and India", ..Memoir on the Indian surveys".
..Tlie threshc I I of the unknown region". ..The war
between Chile and Peru 1S79-82", ..Christopher
Columbus".

2. Sir Albert Hastings M. (s. 1841).
engl. merisotilas ja pohjoisnapa-retkeilijä, palveli
sotalaivastossa Taiping-kapinan aikana, seurasi
1873 kapteeni Adamsia Baffinin-lahden kautta
Boothia-lahteen, komensi „Alert"ia Naresin
pohjoisnaparetkikunnassa 1875-76, jolloin hän reki
retkellä saavutti siihen asti pohjoisimman leveys
asteen 83° 20’26". V. 1879 M. teki
onnistumatto-liiiin yrityksen tunkeutua Frans Josefin maan
sivu pohjoisnavalle. Julkaissut kertomuksia
matkoistaan sekä muutamia pohjoisnapa-tutkimuksen
historiaa koskevia teoksia. (E. E. A J

Märki, Sandor f märki xändor] (s, 1853),
unk. historiantutkija. v:sta 1892 yleisen historian
professorina Kolozs värin yliopistossa, julkaissut
(unkariksi) joukon tutkimuksia, joista
mainittakoon: .,Venäläiset isänmaamme historiassa"
(!S77). ..O. I)öz>a ja hänen kapinansa" (1883),
...Vlaria. Unkarin kuningatar" (1885), ..Aradin
komitaatin ja kaupungin historia" (2 os., 1892-95),
„Kolozsvfirin yliopiston historia" (1896), ..Lango

Marja|pvä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0051.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free