- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
79-80

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Marjalevä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

79

Markiisi—Markka

80

bardit isänmaassamme" (1899), „Elisabet,
Unkarin kuningatar" (1899), ,.Keskiajan
tärkeimmät kronikankirjoittajat" (1899) ; saksaksi
ilmestyi : ..Ungarns Millennium" (1895).
Julkaissut myös Unkarin historiaa ja
kirjallisuudenhistoriaa valaisevan kuvaston (1905).

Markiisi (ransk. marquis, eugl. marquess,
it. marchese, esp. marqucs, nilat, marchio,
mar-cliensis, marchisus < mysaks. inarcha = raja.
raja-alue), alkuansa rajamaakunnan
sotapäällikkö ja hallitusmies, markkreivi (ks.
Markki); sittemmin ja tätä nykyä pelkkä
aatelinen arvonimi Hanskassa, Italiassa,
Espanjassa, Portugalissa ja Englannissa; m:n
arvo on herttuan ja kreivin arvojen välillä.
Englannissa m. on herttuan toinen arvonimi, joka
annetaan hänen vanhimmalle pojalleen.

Markiisi (ransk. marquise), kangasverho, joka
kehyksen varassa lasketaan ikkunan tai teltan
oven eteen suojaksi auringon säteitä vastaan.

Markion, gnostikko 2:sen vuosis. keskip., synt.
Sinopessa Pontoksessa. M. tuli 140 Roomaan ja
perusti siellä 144 oman seurakunnan, joka levisi
nopeasti varsinkin itämailla ja säilyi 4:nteen
vuosis. asti. Jättäen muiden gnostikkojen
mielellään käsittelemän kysymyksen pahan
alkuperästä syrjään M. otti tehtäväkseen puhdistaa
kristinuskon juutalaisista aineksista, opettaen,
eitä kristinuskon hyvä Jumala on korkeampi
olento kuin juutalaisten Vanhassa Testamentissa
esiintyvä vanhurskas Jumala. Vanhalla
Testamentilla ei hänen mielestään ollut kristityille
ohjeellista arvoa, ja Uuden Testamentin kirjoista
hän hyväksyi ainoastaan hänen periaatteidensa
mukaan korjatun Luukkaan evankeliumin sekä
10 Paavalin kirjettä (muut, paitsi
pastoraalikir-jeitä). Paavali oli ainoa oikea apostoli.
Kristilliseen elämään nähden M. vaati ankaraa
itsensä-kieltämistä. [Meijboom, ,,Marcion en de
Marcio-niten" (1887), Harnack, „Lehrbuch der
Dogmen-geschichte" (4:s pain. 1910).] A. J. Pii.

Markirch [ kirhj] (Mari aki rch, ransk.
Rte-Marie-aux-Mivcs), kaupunki Saksassa,
Ylä-Elsassissa. Leber-joen laaksossa; 11,778 as. (1910).
M. on suuren puuvilla- ja villateollisuusalueen
keskus. Tuotteet „Markircher Artikel" ovat
hyvin tunnettuja. Ensimäinen puuvillatehdas per.
1755. Ympäristössä on hopea-, kupari- ja
lyijy-kaivoksia, käytännössä jo keski-ajalla, mutta nyt
lakkautetut. — Leber-puro, joka virtaa
kaupungin läpi, oli ennen ransk. ja saks.
kaupunginosan välisenä rajana. E. E. K.

Markit (it. Le Marche), maakunta Italian
itärannikolla; 9,712 km2, 1,088,875 as. (1911).
M:hin kuuluvat Ancona, Ascoli, Macerata ja
Pe-saro e Urbino nimiset provinssit, vastaten
jokseenkin keski-ajan Mark Anconan ja Mark
Fer-rnon (t. ainoastaan Mark Anconan) aluetta.

Maikka (goot. mayl.a, mysaks. marcha, marien,
mruots. mark, mengl. mcarc), alkuaan „alue,
raja", sitten esivallan vahvistama ja le maama
painoyksikkö sekä siitä määrätty rahakappale.
Kullan ja hopean painona m. esiintyy Saksassa
jo ll:nnellä vuosis. M.-paino syntyi
karolingilai-sesta naulasta ja oli siitä alkuaan kaksi
kolmannesta. Tämä m., jonka paino oli 233,812 g, tuli
ensinnä käytäntöön Kölnissä, joka 12:nnella ja
13:unella vuosis. oli Saksan tärkeimpiä
kauppakeskuksia ja Hansnliiton jolitokaupunkeja. Siitä

Markka v:lta 1556. leimattu Turussa

Suomalainen
markanraha v:lta 1864.

7, markan raha v:lta 1558, leimattu Turussa.

se sai nimekseen Kölnin m. .M. jaettiin -osiin
(Vierdung), ’/i«"os(Lot) ja ’1,,,-osiin (Quentin
I. Quentchen). Tämän rinnalla käytettiin myös
seuraavaa kaksijakoa: Unzt
1. unssi ’/, Vierdungia, Setiin
’j2 Lotia, Pfenng 1. penni
I, Quentiniä. Heller ’/,
Pfen-uigiä. Tässä tapauksessa,
niinkuin niin usein rahan
historiassa, käytettiin
samoja nimityksiä sekä
rahoista että niiden painoisia.
-— Kölnin m., jonka tuli
sisältää 10 luotia puhdasta
hopeata, tuli v. 1524
Esslin-genin raha-asetuksen kautta
Saksan ylö seksi rahapainoksi ja-yksiköksi, ja
pysyi sellaisena v:een 1857 saakka, jolloin Wienin
raliasöpimuksessa lammi k. 24 p:ltä otettiin käytän
töön uusi rahajärjestelmä. Tunnetuimpia m.-pai
noon perustuvista myöhemmistä saks.
rahakan-noista on se taalari, jonka Fredrik Suuri 1750 pc
riisti. Ilienohopeisesta m:sta lyötiin 14 taalaria.
— l(i:iineil vuosis. alussa, jolloin taalari tuli
Saksassa yleiseksi, ruvettiin Skandinaaviassa ja
Liivininaassa leimaamaan suuria hopearahoja,
jotka nimitettiin m :iksi. Ne vastasivat
kutakuinkin puolta taalaria ja kävivät myös tällä nimellä.
Ruotsissa alkoi Kustaa Vaasa lyöttää m:n ja
Va-m.il rahoja 1534 sekä 2-m:n rahoja 1543;
Turussa lyötiin m:oja ja ’/,-markkasia vv.
1556-1558. Seur. aikoina lyötiin Ruotsissa myöskin
20-, 8-, 6- ja 4-m :n hopearahoja. Viimeiset m:n,
tarkemmin 4- ja 2-m:n, rahat lyötiin siellä Aadolf
Fredrikin aikana 1752-54. Kun Suomi
rahamuu-toksen kautta 13 p:ltä marrask. 1865 sai oman,
kansallisen rahansa, tuli rahayksiköksi hopea ni.,
jota lyödään ,,94,48 kappaletta naulasta sehvää
hopeata". Ensimäiset Suonien m:t lyötiin
rahapajassamme jo marraskuussa 1864. Ar. II.

Markka. Keskiajalla käytettiin verölukuna
(ks. t.) markkaa, joka vastasi 8 äyriä ja osoitti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0052.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free