- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
81-82

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Markkamaa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

81

Markkamaa—Marko Kraljevic

82

sellaista maatilaa, josta maaveroa suoritettiin
1 markka. E. A. V.

Markkamaa ks. M a r k a ii m a a.

Markki (mysaks. marvlia, saks. Mark = raja.
raja-alue, rajoitettu ala), nimitys, jota Kaarle
Suuren ajoista käytettiin avaareilta, slaaveilta,
arabialaisilta y. m. valloitetuista maa-alueista,
jotka tulivat olemaan frankkien valtakunnan
rajamaakuntina. Jos m:n korkeimpana
liallitus-miehenä oli markk reivi (rajakreivi),
sanottiin m :ia m a r k k r e i v i k u n n a k s i
(raja-kreivikunnaksi). Saksan valtakunnassa oli
sittemmin useita markkreivikuntia, esim. Itävalta
ja H r a n il e u b u r g, joista kehittyi aikaa
myöten mahtavia valtioita. Myöskin Italiassa oli
paitsi Mark A n c o n a a useita
markkreivikuntia, esim. Toscana, Mantua, M o n f e r r a t o.
Myöhemmin markkreivikuunille ruvettiin sekä
Italiassa että Saksassa antamaan toisia
nimityksiä; entisen Saksan valtakunnan alueella ei
mark-kreivikunnan nimi ole säilynyt muuta kuin
Määrin maakunnalla.

Markkinarauha. Samoinkuin käräjät, oli
muinaisruotsalaisessa yhteiskunnassa myöskin
markkinat suojattu erikoisella rauhalla. Jätteenä
näiltä ajoilta on Kauppakaaren 7 luv. 6 §:ssä
säilynyt, ei kuitenkaan enää voimassa oleva
määräys, että jos rymäkkä, meteli ja tappelu
tapahtuu sittenkuin julkiset markkinat on alkaneiksi
julistettu, on syyllistä rangaistava lain mukaan
ja on hän sitä paitsi rauhan rikkomisesta vetävä
sakkoa kymmenen talaria. A. Ch.

Markkinat (ruots. marJcnad, saks. Markt, engl.
market, ransk. marchc <[ lat. meraVtus =
kauppapaikka). 1. Ajan ja paikan puolesta edeltäpäin
ilmoitettu tilaisuus, jolloin ne, joilla on tavaroita
myytävänä ja ne, jotka haluavat niitä ostaa,
saattavat kohdata toisensa. Keskiajalla ja aina
viime vuosisadalle asti m:Ila oli suuri merkitys
Euroopan maiden kaupassa. Ennen kaikkea
antoivat niiden syntymiseen aihetta suuret
uskonnolliset juhlat, joihin kokoontui paljon ihmisiä.
Niinpä Turussa vietetyt kaksi pyhän Henrikin
juhlaa tulivat samalla olemaan markkinapäiviä.
Tästä johtuu myöskin, että suur-m:ta Saksassa
ruvettiin sanomaan »messuiksi" (Messen).
Messu-markkinoille saapui vähittäiskauppiaiden ohessa
myöskin suurkauppiaita, ja 13 uineita vuosis.
lähtien »messut" olivat Euroopan suurkaupan
varsinaisia tukikohtia, varsinkin sisämaassa. Viime
vuosisadan kuluessa on kuitenkin m:n,
myöskin suur-m:n, merkitys vähentymistään
vähentynyt. Kulkuneuvojen ja liikenteen
suurenmoinen kehitys on tehnyt toisenlaiset
asianomaisille mukavammat kaupantekotavat mahdollisiksi
ja m:n pitämisen vähemmän tarpeelliseksi.
Venäjä on Euroopan maista ainoa, jossa suur-m:lla
vielä on jonkinlaista merkitystä. Tärkeät ovat
varsinkin Niznij-Novgorodin m., joille heinä- ja
elokuussa saapuu n. 300,000 ihmistä ja jotka ovat
Sisä-Venäjän kaupan keskus, mutta niillekään ei
enää tuoda niin paljon tavaraa kuin ennen. Muissa
maissa on jonkinlaista merkitystä vain n. s. e r
i-kois-m:lla, joilla tarjotaan kaupaksi jotakin
erikoista tavaraa (esim. eläinniarkkinat). —Ruot
sissa ja Suomessa, joissa harva asutus teki m.
ennen varsin tarpeellisiksi, oli vanhastaan kaksi
lajia m:ta, yksityisiä m:ta, joilla vain
jonkun määrätyn kaupungin porvarit saivat myydä

tavaroita, ja vapaa-m:ta, joMla kaikkien
kaupunkien porvareilla oli kauppaoikeus.
Yksityiset m. poistettiin 1788 ja meidän aikanamme
on rn:n lukua Suomessa yhä vähennetty.
Almanakassa on luettelo kunakin vuonna pidettävistä
m :sta. - 2. Kaup., menekki; kaupan ja
vaihdon koko tila. mikäli on kysymys määrättynä ai
kana suuremmilla tai pienemmillä alueilla
tapahtuvasta useampain tai harvempain tavarain (tai
arvojen, palvelusten) tarjonnasta ja kysynnästä
— puhutaan esim. tavara-m :sta yleensä, vilja .
kahvi-, puutavara-, raha-, arvopaperi-, työ-m:sta.
y. m. M a a i 1 m a n-m :11a tarkoitetaan
erityisesti sitä maapallon eri alueiden
maailmantalou-dellista toisiinsa kietoutumista, että eräillä
tavaroilla on kaikkialla yhtenäinen hinnanmuodostus.
Maailman-m :lie on nim. ominaista se, että kaik
kinlla, missä jollakin maailmanmarkkinatava
ralla tehdään kauppaa, otetaan huomioon
myöskin ne olosuhteet, jotka vallitsevat kaikissa
muissa paikoissa, missä samaa tavaraa myydään
ja ostetaan. Näin laajalti yhtenäinen hinnan
muodostus ei ole kaikilla maailmankaupassa
esiintyvillä tavaroilla, vaan ainoastaan eräillä joukko
ainetavaroilla, esim. rukiilla, vehnällä, puuvillalla,
santoskahvilla, jotka siis ovat varsinaisia maail
manmarkkinatavaroita. — M:sta sanotaan, ettii
ne ovat lamassa, kun kaupanteko sujuu
huonosti tai ei ensinkään, kiinteät, kun ostohalu
ja hinnat ovat normaaliset. — Markkina
h i n t a on se keskimääräinen hinta, josta joku
tavara jonakin määrättynä ajankohtana myy
dään m :11a ja jonka muodostumiseen vaikuttavat
kaikki samaan aikaan samoilla m :11a suoritetut
samaan tavaraan kohdistuvat kaupat. — Mark
k i n a k e r t o m u s on selonteko useampain tai
harvempain tavaroiden hinta- ja vaihtosuhteista
jossakin määrätyssä paikassa. [J. Qvist, ..Fin
lands marknader etc. 1614 1772".] .7. F.

Markkonki (ruots. markegäng), verohinta.

Markkreivi 1. markkikreivi (saks. Mari
graf), rajakreivi, markkreivikunnan (ks.
Markki) ylin hallitusmies ja sotapäällikkö
frankkien valtakunnassa Kaarle Suuren ajoilta
lähtien. Läänityslaitoksen kehittyessä m:eistä
tuli Saksan valtakunnassa välittömiä vasalleja,
valtaruhtinaita, joista useimmat kuitenkin sit
temmin saivat toisia arvonimiä. Suvereenisen
ruhtinaan arvonimenä m. säilyi kauimmin Bade
]lissa* (v:een 1803), jolloin m. Karl Fredrik tuli
vaaliruhtinaaksi. M.-nimen romaanilainen vas
tine on markiisi, vrt. Kreivi ja M a i
kiisi.

Markkreivikunta 1. Markkikreivi
kunta, rajakreivikunta ks. Markki.

Markkula, rälssitila Laukaan pitäjässä Kaih
lasjärven rannalla Hankasalmen rajalla. Pää
rakennus oli alkuaan Lievestuoreen rannalla,
josta se n. 60 vuotta sitten siirrettiin nykyiselle
paikalleen. Tila, joka käsitti ennen manttaalia.
4.000 ha, on nyt jaettu kahteen yhtäsuureen
tilaan. Saha ja mylly. — Omistajat eri aikoina:
J. Belitz, Topelius-suku, maanvilj. J. Jalkanen
ja nykyään Jalkasen pelilliset, sekä maanvilj.
J. Luukkonen. A. Es.

Marko Kraljevic /kräljcvits], »Marko kunin
kaanpoika", serbialaisen ja yleensä eteläslaaviini
sen eepillisen kansanrunouden suosituin sankari,
jonka historiallinen alkukuva on ollut Serbian

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0053.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free