Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Markkamaa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
83
Markomannit—Marlekka
84
kuninkaan Vukasiniii poika Marko, joka kuoli
1394. [Jagic. ..Kr. Marko nach der serbisclien
Volksdichtung" (Arcliiv f. slav. Phil. 1881),
Ha-lanskij, ..Eteläslaavilaiset tarut Kr. Markosta"
(ven. 1895).] ./, J. M.
Markomannit, germaanilainen, sveevien
liittoon kuulunut kansakunta, joka noin v. 10 e. Kr.
Marbodin johdolla siirtyi alkuperäisiltä
asuinsijoiltaan Mainin varsilta Böömiin, missä lie sen
jälkeen elivät Rooman valtakunnan kiusallisina
naapureina. Tunnetuksi on etenkin tullut n. s.
markomannilais-sota Marcus Aureliuksen aikana
109-180. K. (1.
Markovic /-viis], F r a u j o fs. 1S45). kroals.
runoilija, oli filosofian professorina Agramin
yliopistossa. on kirjoittanut romanttisen eepoksen
..Kohun i Viasta" (1868), historialliset
näytelmät ..Karlö Dracki", ..Benkö Bot" ja ..Zvonimir".
runokokoelman ..!/. mladih dana" (.,Nuoruuden
päiviltä" 1884) j:i eepillisen idyllin ..Dorn i sviet"
(,.Koti ja maailma"). Sitäpaitsi hän on julkaissut
tutkielmia slaavihvsjsta kirjailijoista. ./. J. M.
Marko Vovtsok (1830 1913), vähäven.
kirjailijatar, oikealta nimeltään M a r t a A 1 e k s a
n-d r o v n a V e 1 i n s k a j a. naimisissa vähäven.
kirjailijan A. V. Markovitsin kanssa, on
kirjoittanut vähävenäjän kielellä kuvauksia vähäven.
kansanelämästä. Ne ilmestyivät 1857 nimellä
..Narodni opovidannia" (..Kertomuksia
kansanelämästä") ja herättivät niin suurta huomiota,
että Turgenev käänsi ne venäjäksi. Hänen
kootut vähäven. novellinsa ilmestyivät Lembergissä
1878. Elämänsä jälkipuoliskolla hän kirjoitti
venäjän kielellä. ■). ■/. U.
Mark Twain k-. Clemens, Samuel L.
Markus, evankelista, juut. nimeltään
Johannes M., oli erään Jerusalemissa asuvan Marian
poika, jonka talossa kristityt pitivät kokouksiaan
(Ap. t 12,2); hän oli Barnabaan serkku (Koi. 410).
seurasi Paavalia hänen l:sellä lähetysmatkallaan.
mutta erosi kesken matkaa ja meni, kun Paavali
ei enää huolinut häntä kumppanikseen toiselle
retkelleen, Barnabaan kanssa tämän kotimaahan
Kyprokseen. Välit Paavalin kanssa tulivat
sittemmin jälleen täysin hyviksi, ja M. oli hänelle
hyödyllinen työtoveri (2 Tim. 4„; Filem. 24).
Myöhemmin M. näyttää liittyneen Pietariin ja
seuranneen häntä hänen lähetysmatkoillaan
(1 Piet. 513). Perintätiedon mukaan M. on ollut
1’ietarin tulkkina ja Roomassa hänen tietoihinsa
nojautuen valmistellut evankeliumiansa,
jonka sitten Pietarin kuoltua julkaisi
todennäköisesti jo ennen Jerusalemin hävitystä — muut
evankeliumit lienevät tätä suurta tapahtumaa
myöhemmät. M:n kerrotaan kuolleen
marttyyrina Aleksandriassa, jonka kirkon hän oli
perustanut ja ollut sen piispana: 800-luvun
alkupuolella hänen ruumiinsa muka tuotiin Venetsiaan
ja haudattiin siihen paikkaan, mihin sitten
Markus-kirkko rakennettiin. Venetsialaiset pitävät
M:ta suojeluspyhimyksenään; hänet kuvataan
jalopeura vieressään. Edv. Rt.
Markööri (rausk. marqueur), merkitsijä;
palvelija, joka laskee biljardinpelaajani voitot ja
tappiot.
Marlborough [mälbara], J o li n Churchill
11650-1722), engl. sotapäällikkö, valtiomies. Toimi
aluksi hovipoikana Yorkin herttuan (sittemmin
Jaakko II: i luona, perehtyi sodankäyntiin soIm
retkellä Flanderissa (1672-77), johon hän otti
osaa Turennen johdolla. V. 1678 hän nai Sarah
Jenningsin. joka oli Yorkin herttuan tyttären
Annan läheinen ystävä. Jaakko II :n noustua
valtaistuimelle 1685 M. korotettiin peeriksi. 1686
kenraalimajuriksi, 1688 kenraaliluutnantiksi, mutta
siitä huolimatta hän meni Vilhelm Oranialaisen
puolelle, kun tämä 1688 nousi maihin
Englannissa. Palkinnoksi uusi kuningas nimitti hänet
Marlborough’n jaarliksi, kamariherraksi ja
sota-neuvoston jäseneksi. Seur. vuosina hän otti
kunniakkaasti osaa sotaan ranskalaisia vastaan
Alankomaissa. Mutta 1692 M. erotettiin kaikista
viroistaan, syystä että hänen epäiltiin
juonitellee’! Jaakko IT:n kannattajien kanssa. Vasta
1698 hän sai virkansa ja arvonimensä takaisin
ja Espanjan vallanperimyssodan syttyessä M.
nimitettiin Englannin sotajoukkojen ylikomenta
jaksi Alankomaissa (1701). Silloin alkoi M:n
suuruuden aika, jona hän saavutti maineensa yhtenä
kaikkien aikain etevimmistä sotapäälliköistä.
Annan noustua 1702 valtaistuimelle hän oli
ajoittain Englannin politiikankin johtajana.
Toimiessaan Englannin ja Hollannin yhdistyneiden
sotajoukkojen ylipäällikkönä hän saavutti toisen
loistavan voiton toisensa perästä (Donauwörth,
Höchstädt 1704, Ramillies 1706, Oudenaarde 1708
ja Malplaquet 1709). V. 1702 M. korotettiin
herttuaksi, ja parlamentti antoi hänelle 1704
lahjatilaksi Woodstockin, mihin kuningatar
rakennutti Blenheimin linnan. V. 1710 joutui
kuitenkin M :n puoliso, joka siihen asti oli ollut johto
asemassa hovissa, kuningattaren epäsuosioon, ja
toryministeristö tuli hallitukseen. Samalla oli
sodan pikainen loppu odotettavissa sekä M:n
asema sotapäällikkönä ja valtiollisena johtajana
järkytetty. Kun M. 1711 palasi Englantiin,
erotettiin hänet kaikista viroistaan samalla kuin
häntä syytettiin valtion varojen kavalluksesta
1712. Yrjö I antoi hänelle kaikki hänen arvo
nimensä takaisin, mutta 1716 häntä kohtasi
ankara halvaus, josta hän ei koskaan täysin toipu
nut. M:n ,.Letters and despatehes" julkaistiin
1.845-46. [Coxe, „Memoirs of John duke of M.";
Alisonin. Saintsburyn. Wolseleyn elämäkerrat.]
E. M-a.
Marlekka. M:t ovat kivimäisen kovia,
harmaita tai kellertävänliarmaita kalkki-tai
merkeli-konkretsioneja, joita monin seuduin tavataan
savessa, etenkin glasiaalisavessa. Niiden suurin
läpimitta vaihtelee tav. 2-10 cm: iin. Muodot
ovat hyvin monenlaisia. Tavallisin on linssin
muoto, milloin yksinkertainen, milloin yhdistys
kahdesta tai useammasta linssimäisestä osasta,
jotka ovat kasvettuneet yhteen, useimmiten rin
nakkain. Toiset ovat symmetrisesti
muodostuneita. toiset epäsäännöllisiä. M:t ovat syntyneet
savikerrostumiin siten, että alkuaan savessa
tasaisesti jakaantuneena ollutta
kalsiumkarbonaattia on liukenemalla ja uudesti kiteytymällä
kerääntynyt yksiin kohtiin. Useinkin on
kiteytymis-keskuksena ollut aluksi jokin kivensirpale tai
elimellinen jäännös, esim. simpukankuori.
Tällaisia on näet usein m:ojen sisuksessa. Imatran m :t
eli i m a t r a n k i v e t ovat nekin alkuaan tällä
tavoin syntyneet seudun savikerroksiin. Kun
virran kulutus on joentörmistä huuhtonut savea
matkassaan, ovat imatrankivet jääneet
joenpoh-jalle. P. E.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
