- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
85-86

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Marli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

ff» Marli-

Marli (engl. marly) 011 harsokankaan tapainen
suuri reikäinen puuvillakangas, joka kudotaan
joko kerratusta puuvillalangasta tai
pellavalangasta. Kovaksi tärkättynä käytetään sitä
enimmäkseen kovikekankaana. K. ./. S.

Mario, Karl. ks. Winkel h lee h.

Marlowe 1. M urin w [1nälou],
Christopher (K i t) (1564-93), engl. nävtelmärunoilija.
Shakespearen huomattavin edeltäjä, nerollinen ja
hurjan intohimoinen niin hyvin elämässään kuin
runoudessaan. Kuoli nuorena, kuten kerrotaan,
erään lemmenkilpailijan tikariniskusta.
Näytelmissään hän. kuten sitten Shakespeare, käytti
loppusoinnutonta 5-jalkaista jambisäettä. Niiden
henkilöt ovat yli-inhimillisiä. demonisia, usein
raakoja, ja toiminta 011 usein niin ylen rikas,
ettei siitä saa yhteiskäsitystä. M:n näytelmät
ovat: ..Tamburlaine tlie great" (2-osainen. t :nen
osa esitetty 1586). ..Life and death of Dr.
Faus-t.us" (1588). Faust tarinan vanhin
draamanmuo-dostelma; ..The je\v of Malta" (1591) ja ..Edward
IF" (1592). joista edellinen 011 tarjonnut
Shakes-pearelle Shvlockin, jälkimäinen Richard TI:n
esikuvan; sekä vielä pahoin typistelty ..The
mas-sacre at Varis", sarja raakoja verinävtöksiä.
M :n antiikkisten runoelmain käännöksistä ja
mukaelmista mainittakoon runoelma ..liero and
Leander". [Ingram. ..Chr. M. and his assoeiates"
(1904).] ./. UI.

Marmara-meri (myös M a r 111 o r a-m eri:
turk. Mermcr denisi, vanhan ajan Propontis),
sisämeri Euroopan ja Aasian sekä Mustan meren
ja Aigeian-meren välissä: viimemainittuihin sen
yhdistävät Bospori ja Dardanellein-salmi. M.,
joka on verrattain nuori sortuma-allas, on idästä
länteen 225 km pitkä: suurin leveys on 75 km.
suurin syvyys 1.356 111. Pinta-alasta 11.655 knr
tulee 182 km3 saarien osalle (suurin M a r m a r a.
[kreikkalaisten Prokonnesos]. josta meri 011
nimensä saanut: muita saaria: Afsia. Aloni.
Prinssi-saaret, turk. Kizil Adalar). Etelärannikolla ovat
Ismid- ja Gemlik- (1. Indzir ) lahdet sekä Erdek
niminen niemimaa, ent. saari, jonka kapea
allu-viaalikannas yhdistää mantereeseen. (E. E. K.)

Marmeladi (ransk. marmelade, esp.
mermilada), hyytelöksi kiehutettu hedelmäsose; engl.
m., appelsiinihillo. johon kuoret 011 sekoitettu
hienoina liuskareina.

Marmier [-ic’], Xavier (1809-92). ransk.
kirjailija ja matkailija, kirjoittanut lukuisan
määrän kirjoja, joissa hän tekee selkoa
matka-havainnoistaan. Eritoten hän kohdisti huomionsa
pohjoismaihin. Hän oli 111. 111. jäsenenä siinä
ransk. tieteellisessä toimikunnassa, joka 1838
kävi Lapissa ja Suomessa. Hänen erittäin
runsaasta tuotannostaan mainittakoon: ..Histoire de
la littérature en Danemark et en Suède" (1839).
..Histoire de 1’Tslande" (1840), ..Lettres sur le
Nord. Danemark. Suède. Norvège. Laponie et
Spitzberg" (1840). ..Souvenirs de voyages et
tradi-tions populaires. France, Allemagne. Suède, Fin
lande" (1S41). „Chants populaires du Nord.
Is-lande. Danemark. Suède. Norvège. Fèroë,
Fin-lande" (18421. ..Lettres sur la Russie. la Finlande
et la Pologne" (1843). M. on kääntänyt ranskan
kielelle saks. ja tansk. klassikoita sekä
kirjoittanut joukon kertomuksia ja romaaneja.

Marmont ! <•’], Auguste F r é d é r i c
Louis Vi es se de (1774-1852), Kagusan hert

Marne 86

tua. ransk. marsalkka: tuli 1793 tykistöupsee
riksi, oli sam. v. mukana Toulon’in piirityksessä,
jolloin tutustui Napoleon Monaparteen; otti
tämän ajutanttina osaa Italian sotaretkeen 1796
ja 1798-99 brigadikenraalina Egyptin retkeen.
Marengon tappelussa 1800 M. johti tykistöä ja
tuli divisioonakenraaliksi ja pian sen jälkeen
tykistön tarkastajaksi; otettuaan osaa Itävallan so
taan 1805 hän oli 1806-09 Dalmatsian
kuvernöörinä rakennuttaen teitä ja perustaen kouluja; sai
1809 kunniakkaasta osanotostaan Itävallan
sotaan marsalkan arvon ja oli sen jälkeen Illyrian
maakuntain kenraalikuvernöörinä, kunnes tuli
1811 Massénan jälkeen ransk. armeian
päälliköksi Portugalissa, missä 1812 joutui tappiolle
Salamancan taistelussa: otti 1813 osaa Saksan
sotaretkeen ja Ranskan puolustamiseen liittolais
armeioja vastaan 1814. jolloin lopulta luopui
Napoleonista ja petollisesti saattoi osan hänen
joukkojansa vihollisten valtaan. V. 1N14 M. sai Lud
vik XVIII :lta päärin arvon ja seurasi häntä
Napoleonin palattua 1815 Gentiin: koetettuaan
Pariisissa olevien sotajoukkojen johtajana 1830
vastustaa heinäkuun vallankumousta hän lähti
valtaistuimeltaan karkoitetun Kaarle X:n mu
kana Englantiin ja oleskeli loppuaikansa uiko
mailla; julkaissut 111. 111. „Esprit des institutions
niilitaires" (1845); 1856-57 ilmestyivät hänen
muistelmansa. .1. F.

Marmontel [-möie’1]. Jean Fr a 11 <;■ o i s
(1723-991, ransk. kirjailija; 1758 „Mereure de
France"n julkaisijana. v:sta 1763 akatemian
jäsen. Hänelle tuottivat suosiota eräät Voltairen
tyyliset tragediat (..Denys le tyrän". 1748;
..Ari-tomène", 1749) ja sittemmin koomilliset
oopperat. joihin hän sepitti tekstin, mutta ennen
kaikkea jotenkin epämoraaliset ..Contes moraux"
(2 os. 1761). Vielä mainittakoon filosofinen
romaani ..Bélisaire" (1767) sekä ..Les Incas" (1777).
tavallaan Chateaubriands ,.Atala"n edeltäjä, sekä
50 vuotta käsittävät ..Mémoires", mielenkiintoi
sinä kuvauksina 18:nnen vuosis. salongeista.
M: 11 kootut teokset julk. Saint-Surin (19 nid.
1818-19) ja Villenave (7 nid. 1819-20). [Lenel.
..M. (1902); Freund, ..Die moralischen Erzählun
gen M:s" (1904).]

Marmori ks. Kalkkikivi.

Marmoriitti marmoripintaa jäljittelevä stuk
kilajk. M:ia käytetään etupäässä sisäseinäin
(vestibyylien) vuoraukseen: se eroaa marmori
st ukista siinä, että se, 11. 1-2 cm paksuiksi
laatoiksi valkoisesta, värjätystä sementistä
valettuna, kiinnitetään seinälle, jota vastoin stukki
suorastaan suoritetaan sille pehmeässä tilassa.
M : 11 patenttinimitys 011 nykyjään a r m i i t t i.
ja se valetaan sileäpintaiseksi suurien lasilevy
ien päällä sekä kiillotetaan kuten marmori.

V-o N.

Marmorikronikka ks. P a r o k s e 11 111 a 1

m o r i k r o n i k k a.

Marmoroida, kirjailla paperia tai nahkaa pii
kullisen tai juovaisen marmorin tapaan:
vanhimpia paperin koristelutapoja. toimitetaan joko
käsin tai koneellisesti ruiskuttamalla valkealle tai
väritetylle paperille erilaisia tummempia tai
vaaleampia väripilkkuja. Marmoripaperin ainoa
koneellinen valmistaja Suomessa on O. ^ . Tekuika
A. H. tehdas Parolassa. F. V.

Marne /muni/ (lat. Matrona), joki Pohjois-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0055.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free