- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
87-88

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Marli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

87

Marnix—Marokko

Ranskassa, Seinen suurin lisäjoki; lähtee
Laug-res’in ylätasangolta (380 m yi. merenp.), tekee
samanlaisen kaaren pohjoiseen kuin Seine ja
laskee siihen oik. Charentonin kohdalla, 2 km
Pariisin yläpuolella; pituus 525 km, josta 364 km
kuljettavaa (St. Dizier’iin saakka). M:n uoma on
leveä, kulku vuolas. Tärkeimmät lisäjoet: Saulx
ja Ourcq oik.. Blaise, Petit Morin ja Grand
Morin vas. -— M:sta haarautuu useita kanavia:
M.-Aisne- (58 km pitkä), M.-Saöne- (151 km),
M.-Rein-kanava (317 km), useita kanavia
kulkee myös rinnakkain M:n kanssa sen laaksossa.
— Suurin osa M:eaonM:n (8,205 km2, 436,310 as.
1911) ja Haut e-M : n (6,257 km2, 214,765 as.
1911) departementeissa, joiden asukkaat
harjoittavat viininviljelystä M:n ja sen lisäjokien
laaksoseuduissa. Muutenkin on maanviljelys ja
karjan-(lampaan-) hoito huomattava. Haute-M:sta
saadaan sitäpaitsi paljon vuorityöntuotteita.

E. E. K.

Marnix [-iks], Philips van (1538-98),
myöskin tunnettu nimellä Aldegonde, hollant.
valtiomies ja kirjailija; kääntyi Genèvessä
opiskellessaan Calvinin vaikutuksesta
reformeerat-tuun oppiin ja otti sittemmin huomattavaa osaa
alankomaalaisten vapaustaisteluun; häntä
pidetään n. s. kompromissin kirjoittajana. Alban
saavuttua Alankomaihin 1567 M. pakeni Saksaan,
mutta palasi Vilhelm Oranialaisen kehoituksesta
kotimaahansa, ollen m. m. viimemainitun
edustajana tärkeässä Dordreehtin kokouksessa (1572)
ja toimien sittemmin lähettiläänä Pariisissa.
Lontoossa ja Wormsin valtiopäivillä (1578); vaikutti
paljon Leidenin yliopiston perustamiseen ja
Gentin pasifikatsionin syntymiseen (1576) : tuli
1583 Antverpenin pormestariksi, mutta oli 1585
pakotettu luovuttamaan kaupungin
espanjalaisille. Myöskin kirjailijana M. oli huomattava,
ja hänen vaikutuksensa hollannin kielen
kehitykseen tuntuva. Kuuluisa on hänen katolista
kirkkoa vastaan suunnattu satiirinsa ..De
byen-korf der heilige roomsche kercke" (1569). Häntä
pidetään myöskin alankomaalaisten nykyisen
kansallislaulun (uWilhelmus van Nassouwe")
sepittäjänä. Hänen kootut kirjoituksensa julkaistiin
1855-59 nimellä „Oeuvres de Philippe de M."
[Tjalma, ,.Philips van M."]

Marodööri (ransk. maraudeur < maraude =
sotilaiden toimeenpanema ryöstö), sotilas, joka
sodassa luvattomasti poistuu joukostaan ja
koettaa rahvaalta saada elatuksensa.

Marokiini ks. Nahka.

Marokko ks. M a r r a k e s.

Marokko (ransk. Maroc, engl. Morocco,
väännös M:n toisen pääkaup:n Marrakesin nimestä;
arab. el Maglireb = länsi 1. Maglireb el Aksa
-kaukainen länsi), Ranskan suojeluksen alainen
sulttaanikunta Afrikan luoteiskulmassa, Atlantin
valtameren ja Välimeren välisessä kulmauksessa;
raja Algeriaa vastaan kulkee Wad Kiss-joen
suusta etelä-kaakkoista pääsuuntaa, kääntyen
Atlas-vuorten eteläpuolella lounaiseen: raja
sisämaassa on epämääräinen ja vaihteleva; alue
Atlas-vuorten eteläisten poimujen juurelle saakka
on 394,000 km2 (josta 31 % viljelys- ja
metsämaata, 67% aroa, 2% erämaata), mutta usein
luetaan M:oon kaikkiaan 439.000-560,000 km2;
6-8 milj. as.

M. on ainoastaan pääpiirteissään tunnettu:

monessa seudussa eurooppalaisia ei koskaan ole
käynyt. M. voidaan jakaa viiteen pääosaan.
Rif-alue pohjoisessa, Välimeren rannikolla, on
suurimmaksi osaksi jylhien, vaikeapääsyisten
vuorijonojen täyttämä (korkeimmat huiput
2,300 m), joiden sokkeloissa entiset pelätyt meri
rosvot oleskelivat ja vieläkin alistaniattomat
er-Rif-heimot asustavat. — A 11 a s-v u o r i s t o ii
edustamaa, M:n tärkein ja taajimmin asuttu
osa (n. 3 milj. as., 35 km2:llä) käsittää idässä
400-600 m:n keskikorkeuteen kohoavan
tasanko-seudun Atlas-vuoriston ja Atlantin valtameren
välillä. Se on 30-150 km leveä; pohjoisessa
siihen tunkeutuu lännestä päin 90 km pitkä,
erittäin hedelmällinen tasanko el Gharb. Edustamaa
jakaantuu kolmeen vyöhykkeeseen:
Atlas-vuoriston juurella on kasteluvyöhyke, jossa
harjoitetaan hedelmänviljelystä, sitä seuraa kuivempi,
syvien jokiuomien takia vaikeasti kasteltava
aro-vyöhyke ja pitkin rannikkoa 50-70 km leveä
maanviljelysvyöhyke. joka jo roomalaisaikana oli
tunnettu vehnäpelloistaan. A 11 a s-v u o r i s t o
M:ssa ulottuu lounaasta koilliseen 700 km
pitkänä ketjuvuoristona, jonka kaikki solat ovat
korkealla (2.000-3,000 m, alin 1.400 m) ja
vaikeasti kuljettavia. Itäinen a r o a 1 u e on M:n
itäosassa. Atlas-vuoriston eteläpuolella; se
kuuluu sott-alueeseen (n. 1,100 m yi. merenp.).
Atlas-vuoriston eteläpuolella on sarja laaksoseutuja ja
keitaita, jotka kuitenkin enimmäkseen ovat
aivan riippumattomia M:sta: Wad Sus, Wad Nun,
Taserualt. Wad Draa, taateleistaan kuuluisa
Ta-filet 1. Tafilalt. •— M:n rannikot (Välimeren
rantaviiva 425 km, Atlantin valtameren
1.200-1.300 km) ovat eheitä, lahdettomia ja
saarettomia (Välimeren rannikolla muutamia
vähäpätöisiä Espanjalle kuuluvia kalliosaaria); suojattuja
satamia ei ole yhtään, ainoa välttävä satama
selkä on Tangerilla, Gibraltarin-salmen
länsipäässä. Välimeren ranta on vuorinen, Atlantin
valtameren loiva, hiekkakinosten reunustama.

Ilmasto on erittäin terveellinen, viileämpi
kuin leveysasteaseman mukaan saattaisi päättää.
Atlas-vuoristo eristää M:n Saharan kuumista
tuulista. Rannikolla, Tangerissa ja Mogadorissa
lämpömittari harvoin nousee yli + 27° C tai
laskee alle +5°C; rintatautiset käyttävät yhä
enemmän M :oa toipumispaikkana. Sisämaassa
vuorten välisillä ylätasangoilla kesä on
tukahut-tavan kuuma. Atlas-vuoristossa talvet ovat
kylmät, korkeimmat huiput ovat suuren osan vuotta
lumen peitossa. Talvikuukausina sataa runsaasti,
kesä on melkein sateeton. — Joet ovat
sadeaikana vesirikkaita. kesällä ne kuivuvat usein
kokonaan. Suurimmat ovat: Muluja (Välimereen),
Aulkos, Sebu (M:n suurin joki, kuljettava
hyvän matkaa ylöspäin pienillä liöyrypursilla),
Bu-Regreg, Uni er-Rebia, Tensift. Useita jokia
Atlas-vuoriston eteläpuolella häipyy hiekkaan.
Järviä on vain muutamia rantajärviä. — Kas
vullisuus muistuttaa Pyreneitten-niemimann
kasvullisuutta. Atlas-vuoriston pohjoisrinteillä ja
monin paikoin edustamaalla on vielä melkoisia
metsiä. M:n ominaisia puita ovat arar (Thuju
articulata), josta saadaan kumia, ja argan
(Argonia sideroxylon), jota käytetään kuin oliivia ja
jota ei tavata muualla kuin M:ssa. -—
Alkuperäinen eläimistö on tuntuvasti vähentynyt;
leijonat ja pantterit ovat harvinaisia, yleisempiä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0056.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free