- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
89-90

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Marokko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

90 Marokko

92

sakaalit, hyeenat, ketut, villisiat, antiloopit,
ka-sellit; villilampaita tavataan paikoitellen
Atlas-vuoristossa. Lintumaailma on runsas. Kaloja 0:1
paljon rannikoilla ja joissa. Heinäsirkat
esiintyvät aika-ajoin tuhoisana maanvaivana.

Asutus on tuntuvasti taajempi kuin muualla
1’oh jois-Af rikassa. Pääaineksena (2/3 väestöstä)
ovat berberit. M :n alkuasukkaat(3 alaryhmää:
Rif-berberit, varsinaiset berberit ja slöh l.selluh),
jotka harjoittavat etupäässä maanviljelystä. A r
a-bi alaiset tulivat M:oon pvsyväisesti vasta
1000-1100-luvuilla. elävät enimmäkseen
tasanko-seuduilla, ovat paimentolaisia. Heidän ja
berberien sekarotuisia jälkeläisiä nimitetään m a
u-r i 1 a i s i k s i. Nämä ovat enimmäkseen
kauppiaita, käsityöläisiä y. m. s. Juutalaiset
(kenties 300,000 henkeä) ovat osaksi ikivanhaa
asutusta ja puhuvat berberien kieltä tai arabiaa,
osaksi verraten myöhään Espanjasta
karkoitet-tuja. Viimemainitut asuvat etupäässä
rannikkokaupungeissa, ovat yritteliäitä ja toimeliaita,
mutta vainottuja. Neekereitä tänne on
tullut orjina Sudanista; M:n eteläosain väestössä
huomaa selvästi neekeriveren vaikutusta.
Eurooppalaisia 1910 oli 19,243 (joista esp. 10,551,
ransk. 0,478, engl. 1,124) ; he asuvat
rannikkokaupungeissa (Tangerissa on suuri esp.-siirtola)
ja ovat konsulieusa tuomiovallan alaisia.
Konsulit voivat ulottaa tuomio- ja suojelusvaltansa
myös alkuasukasten yli; sitä seikkaa ovat
etenkin juutalaiset käyttäneet hyväkseen. —
Marokkolaiset ovat melkein poikkeuksetta
kiihko-muhamettilaisia. Muinaisesta
maurilaiskulttuu-rista on tuskin jälkeäkään, kansa on
tietämätöntä. raakaa. Monet kyllä osaavat lukea
Koraania, mutta muuta kouluissa ei juuri
opete-takkaan.

Maanviljelys ja karjanhoito ovat
pääelinkeinoja. Maa on ylimalkaan hyvin
viljavaa, mutta sitä hoidetaan huonosti ja mitä
alku-peräisimmällä tavalla. Viljelijä ei koeta saada
suurempaa satoa kuin mitä vuodeksi kerrallaan
tarvitsee. Huolellisella hoidolla maa tuottaisi
20 kertaa paremman sadon. Edustamaalla
viljellään vehnää, ohraa, papuja, herneitä,
maissia, hamppua, pellavaa y. m., ylempänä,
Atlas-vuoriston juurella ja keitaissa taateleita,
öljypuita, viikunoita, granaattiomenoita, appelsiineja,
aprikooseja, persikoita, viinirypäleitä, manteleita.
Karjanhoidolla on hyvät
menestymismahdollisuudet; arviolta on nautakarjaa 5-6 milj., lampaita
40-45 milj., muuleja ja aaseja 4 milj., vuohia
10-12 milj., kameleja milj., hevosia ’/s "mi 1
j-Siipikarjan- ja mehiläishoitoa harjoitetaan
menestyksellä. — Kalastus on tuottoisa, mutta osaksi
portugalilaisten ja espanjalaisten kalastajien
käsissä. — Vuorissa arvellaan olevan suuria
rikkauksia (kultaa, hopeaa, rautaa, vaskea,
lyijyä, kivihiiltä, rikkiä, suolaa), mutta maan
asukkaat eivät niitä juuri ollenkaan käytä, ja tähän
asti vallinneet sekasortoiset olot ovat estäneet
ulkomaalaisten kaivosyritykset. — Käsiteollisuus,
joka ennen oli sangen kukoistava ja tuotti
paljon teoksia ulkomaille vietäväksi, on nyt aivan
lamassa; nahkatohveleita ja mattoja viedään vielä
ulos, jota vastoin euroopp. teollisuustuotteiden
tuonti yhä lisääntyy. — Sisämaan liikennetiet
ja -neuvot ovat mahdollisimman alkuperäiset,
siltoja ei ole, matkustaminen ja tavarain kulje-

tus tapahtuu muulin ja kamelin selässä.
Turvallisuuskaan ei ole taattu. Casablancasta
sisämaahan päin on 38 km pitkä rautatie, ja Melillasta
lähikaivoksille lyhyt rautatie. Tärkeimpien paik
kojen välillä postia kuljettavat päivittäin
pika-lähetit. Parista satamakaupungista on
merenalaisia kaapeleita; 4 kipinälennätinasemaa (1910).
Säännöllinen laivaliikenne useaan Länsi- ja Etelä
Euroopan suurkaupunkiin. Kahdeksan M:n
satamakaupunkia on avattu euroopp. kaupalle:
Tetuan, Tanger (1. Tandsa), el-Arais, Rahat
-Saleh, Casablanca (1. Dar el-Beida), Mazagan.
Safi ja Mogador. Niihin saapui 1910 2,936 alusta
(2,» milj. rek.-ton.). Omaa kauppalaivastoa ei
ole. — Ulkomaankauppa on monenlaisten
rasitusten vaikeuttama. Vienti (milj. mk.): ohraa 11,«.
vuotia ja nahkoja 7,s, karjaa 6,5, munia 5,7.
manteleita 5,:, villaa 5.j, vehnää 5,j, yhteensä
83,e milj. mk. (1911); tuonti: puuvillatavaroita.
sokeria, teetä, koneita, jauhoja, 94,a milj. mk.
Vilkkain kauppa on Ranskan, Englannin ja Sak
san kanssa. M. käy vielä melkoista kauppaa
karavaaniteitse Sudaniin Mogadorista käsin.
Sudanin kauppa kuitenkin on tuntuvasti
vähentynyt ranskalaisten toimenpiteiden takia, joilla
sitä on ohjattu Algeriaan ja Senegaliin. —
Alge-cirasin sopimuksen mukaan 1907 perustettu
pankki (pääoma 20,s milj. mk., oikeus 40 v:ksi)
toimii M:n rahastonhoitajana ja
raha-asiamie-henä; setelinanto-oikeus kuuluu sille. Sen
toimintaa valvoo maurilainen pääasiamies ja
Englannin, Ranskan, Espanjan sekä Saksan
pankkien tarkastajat. — Maksuvälineinä käytetään
maurilaisia, esp. ja ransk. rahoja. Mittayksiköt
vaihtelevat kaupungista toiseen,
ulkomaankaupassa eurooppalainen kymmenjärjestelmä voittaa
alaa.

Hallitus. Sulttaani 011 nimellisesti rajaton
itsevaltias (arvonimi emir el-mumenin = ,,oikea
-uskoisten hallitsija"), mutta Koraani ja
perinnäistavat sitovat suuresti hänen valtaansa.
Sulttaani nimittää itse seuraajansa.
Keskushallituksen yhteinen mmi on maghsen, jota myös käyte
tään koko hallinnosta ja niistä heimoista, joisti
virkamiehet otetaan ja jotka toimivat sulttaanin
henkivartijoina. Ainoastaan osa M:oa (11. 180.000
km’) tunnustaa sulttaanin ylivallan; siitä alueesta
käytetään nimeä bled el-maghsen (= hallituksen
maa), muu on bled es-siba (= riippumaton maa).
Viimemainittuun sulttaanit ennen joka kesä
tekivät sotaretkiä. -— Hallinnon etunenässä 011
kuusi vesiiriä (vastaavat ministerejä), jotka ovat
sulttaanin käskyjen toimeenpanijoita.
Paikallishallintoa varten maa on jaettu epämääräisiin
piirikuntiin, nämä taas alaosastoihin.
Paikallis-virkamiehet eivät nauti mitään palkkaa, elävät
lahjuksista ja kiskomisista. — Millä tavalla olot
järjestyvät Ranskan suojelusjulistuksen jälkeen
1912 on vielä epävarmaa. — Minkäänlaista
järjestettyä valtion rahavarain hoitoa ei ole. Tulli
tulot arvioidaan 12,s milj. mk:ksi. Sulttaanin
tulo- ja menoarvio päättynee n. 7 milj. mk:aan.
Valtiovelka 207 milj. mk. sekä 1910 M:n pan
kilta otettu 101 milj. mk:n laina. — Sotavoima
on aivan järjestämätön, käsittää 14,000-16,000
miestä, jakaantuneina kolmeen ryhmään
(jalka-i soturit askari, neekeriratsujoukot ja
maghsen-heimojen jonkunlaiset poliisijoukot). V:sta 1907
satamakaup:ssa ranskalaisten ja espanjalaisten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0057.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free