- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
91-92

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Marokko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

91

Marokko

92

upseerien johdolla on kokoonpantu yhteensä n.
2.t>00 miestä käsittäviä osastoja. Sotalaivastoa
ei ole. — Lippu: punainen.

Espanjalla on siirtoloina M:ssa Ceuta ja
Helillä sekä muutamia pieniä saaria
pohjoisrannikolla (presidiosj sekä länsirannikolla
käyttämätön oikeus Ifni nimiseen paikkaan. E. E. K.

Historia. M. vastaa länsiosaa vanhan ajan
Mauretania nimistä maata, jota hallitsivat omat
kuninkaat. Roomalaiset valloittivat maan 42 j. Kr.
ja jakoivat sen kahteen provinssiin, joista
läntinen tai nimen Mauretania Tingitana.
itäinen M. Caesarien sis. Myöhemmin maassa
vallitsivat vandaalit (429-534). kreikkalaiset ja (v:sti
OlSi Espanjan län.-igootit. Vv. 682-705
arabialaiset valloittivat M: n. Alkuperäistä väestöä,
berberejä. ei saatu koskaan täydelleen kukistetuiksi:
kuitenkin he omistivat islamin opin.
Kalifikunnasta teki M:n riippumattomaksi Idris ibn
Abdallah 788: hänestä polveutui idrisiläisten
hal-litsijasuku; sen aikana perustettiin Fes S03.
Useista muista hallitsijasuvuista mainittakoon
almoravidien (ks. t.) kiihkoisesta uskonlahkosta
kohonnut suku (1061-1147). joka perusti M:n
kaupungin 1(162 ja hallitsi Nigeristä etelässä
Eb-roon saakka pohjoisessa. Almoravidit kukisti
vielä kiihkeämpää oikeaoppisuutta edustava
almo-hadien suku il 147-1269) ja tämän vuorostaan
liieriniläiset. Viimemainitun suvun aikana M:ssa
ajoittain vallitsi täydellinen anarkia;
portugalilaiset ja espanjalaiset alkoivat tehdä
valloituksia maan rannikolla. V:sta 1509 hallitsi
Saadi-suku. Sen aikana M. huolimatta
valtaistuin-riidoista sai suurimman laajuutensa käsittäen
länsiosan Algeriaa ja ulottuen etelässä Sudaniin
saakka. Portugalin kuningas Sebastian, joka
sekaantuen M:n sisäisiin riitoihin teki retken sitä
vastaan, voitettiin ja kaatui Alcazar-Keliirin t
ip-pelussa 1578. 1660-luvulta hallitsi Filali-dynas
tia. Saadi-suvun sivuhaara, joka vieläkin on
valtaistuimella. Merirosvous. jota jo keskiajalta
saakka oli M:ssa harjoitettu, yltyi
17:nnenvuo-sis. loppupuolelta paliimmilleen; 18:nnella
vuo-sis. tehtiin sopimuksia Euroopan valtojen kanssa,
joiden mukaan maksua vastaan vakuutettiin
turvaa merirosvoilta. Mulei Soliman (1794-1S22I
vapautti kristityt orjat ja kielsi merirosvouksen.
Abd-er-rahmanin aikana (1822-59) vapautettiin
viimeisetkin Euroopan valtiot (Ruotsi ja Tanska)
suorittamasta veroa M:lie. Algerian valloituksen
johdosta M. joutui selkkauksiin Ranskan kanssa:
ranskalaiset pommittivat M:n rantakaupunkeja
ji voittivat sei sotajoukon, ja M:n täytyi
suostua rauhaan 1844. Abd-er-rahmanin poika Sidi
Mohammed (1859-73) kävi onnetonta sotaa
Espanjaa vastaan 1859-60. Mulei Hassan (1873-94)
koetti parantaa oikeudenkäyttöä ja lopettaa
maaherrojen itsevaltaisuutta. mutta tila pysyi
levottomana. Valtojen suojelusoikeus M:ssa
järjestettiin Madridin kokouksessa 1880. Abd-el-Asis
11894-1908) alkoi, otettuaan itse hallitusohjat
käsiinsä 1900. joukon hyväätarkoittavia mutta
ajat-teleinattomia uudistuksia, jotka herättivät
tyytymättömyyttä muhamettilaisissa. Varsinkin
Englanti ja Ranska kilpailivat vaikutusvallasta M:ssa.
VU :imainittujen valtojen lisäksi esiintyivät Saksi
j;i Itävalta vaatien kauppaetuja M :ssa. V. 1904
tehdyn Ranskan ja Englannin välisen sopimuksen
johdosta ensinniainittu valtio sai ratkaisevan valtiolli-

sen vaikutusvallan M:ssa (Englanti sen sijaan
Egyptissä) sekii oikeuden rauhallisella tavalla
puuhata M:n avaamista euroopp. sivistykselle; Ranska
tahtoi siten myös turvata Algerian länsirajaa.
Espanjalle vakuutettiin myös vaikutuspiiri M:ssa
Ranskan kanssa tehdyillä sopimuksilla 1904 ja
1905. Ranskan vaikutusvalta herätti varsinkin
Saksan tyytymättömyyttä ja keisari Vilhelm II
kannatti käynnillään Tangerissa 1905 sulttaanin
itsenäisyyttä ja „avonaisten ovien politiikkaa"
M:ssa kaikille kansoille. Sulttaani tästä
rohkaistuneena hylkäsi Ranskan esittämän
uudistusohjelman ja ehdotti kansainvälisen kokouksen
pitämistä M:n asiain järjestämiseksi; tällainen
ko-kcus tulikin toimeen Algecirasissa
(Etelä-Espanjassa) 1906. Sen päätökset allekirjoittivat M:n,
kuuden euroopp. suurvallan sekä kuudeu muun
valtion edustajat. Päätöksistä mainittakoon:
kahdeksassa ulkomaan kaupalle avatussa M:n
satamassa muodostettiin, aluksi 5 :ksi vuodeksi,
kotimainen poliisivoima, jonka harjoittajat ja
tarkastaja olivat eurooppalaisia. Erityisillä
määräyksillä kiellettiin aseiden salakuljetus
maahan sekä järjestettiin tulli- ja verolaitos.
Sulttaanin suvereniteetti ja valtakunnan loukkaama*
tomuus oli ylläpidettävä ja kaikki kansat olivat
M:ssa nauttivat taloudellista vapautta. — M:ssa
yltyi kuitenkin vieraita vastaan tähdätty liike
niin voimakkaaksi, että Algecirasin sopimusta
vain hyvin vähässä määrin voitiin toimeenpanna.
Useita levottomuuksia, eurooppalaisten murhia
y. m. tapahtui. Erään sellaisen metelin johdosta
Casablancassa ranskalaiset pommittivat ja
miehittivät kaupungin (elok. 1909). Tästä viha
eurooppalaisia kohtaan vain kasvoi. Eräs
Abd-el-Asisin veljistä Mulei Hafid, huudettiin
vasta-sulttaaniksi ja asettui vastustuksen etupäähän;
1908 hän marssi Fesiin ja voitti veljensä
sotavoiman lähellä M:n kaupunkia (elok. sam. v.) :
hänet tunnustettiin sen jälkeen koko maassa, ja
Abd-el-Asis lähti Tangeriin eurooppalaisten
suojaan. Mulei Hafid pyysi valtoja tunnustamaan
hänet hallitsijaksi sekä lupasi noudattaa Algeei
rasin sopimusta; 1909 tähän suostuttiin
erinäisiä uusia sitoumuksia vastaan. Ranskan ja
Saksan välit M:ssa pysyivät edelleen hyvin kireinä;
niiden selvittämiseksi tehtiin uusi sopimus
hel-mik. sam. v.; siinä Saksa selitti pyytävänsä vain
taloudellisia etuja M:ssa jättäen valtiollisen
vaikutusvallan Ranskalle. Seur. aika oli hiukan
levollisempi, mutta kun uusi sulttaani koetti
päästä ystävällisempiin väleihin Euroopan vai
tojen kanssa, kasvoi taas väestön kiihtymys, ja
1911 puhkesi uusia kapinaliikkeitä. Ranska
lähetti nyt usealta taholta vahvoja sotaväen
osastoja .M :oon. miehittäen m. m. Fesin. ja sulttaanin
täytyi alistua Ranskan johtoon. Tästä Saksassa
jälleen syntyi tyytymättömyyttä, varsinkin kun
v:n 1909 sopimus ei ollut tuottanut toivottuja
seurauksia. Tuontuostakin oli syntynyt
ristiriitoja saksalaisten ja ranskalaisten M:oon
perustettujen taloudellisten yritysten, kuten vuori
kaivosyhtiöiden välillä. Heinäk. 1911 Saksa
lähetti Etelä-M:ssa olevaan Agadirin satamaan
sotalaivoja suojelemaan Saksan alamaisia ja
etuja. Tämä uhkaava teko aiheutti uusia neuvot
teluja Saksan ja Ranskan välillä, ja Englantikin
osoitti halua sekaantua asiaan. Marrask. sam. v.
syntyi kuitenkin sopimus molempain ensinmai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0058.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free